Etsi

Yleissitovuutta on punnittava perusoikeuksiin

Suomen Yrittäjien julkaisema keskusteluasiakirja työehtosopimusten yleissitovuuden suhteesta EU-oikeuteen on herättänyt keskustelua. On erittäin hyvä, että keskustelua käydään.

Suomen laaja, kaikki työehdot kattava yleissitovuusjärjestelmä on ainutlaatuinen. Vaikka yleissitovia työehtosopimuksia on myös muissa EU-maissa, järjestelmät ovat erilaisia eikä yhtä tiukkaa järjestelmää ei ole käytössä missään muualla.

Suomen Yrittäjien esittämiä näkökulmia on keskustelussa asetettu kyseenalaisiksi. On esitetty, ettei EU-oikeus asettaisi esteitä suomalaiselle yleissitovuudelle.

EU:n perusoikeudet ja -vapaudet käyttäytyvät eri tilanteissa eri tavoin. Ne eivät ole aina yhteismitallisia eivätkä rajoituksettomia. Kun kaksi perusoikeutta on vastakkain, niitä on punnittava toisiaan vasten. Tämä punnita voi eri tilanteissa johtaa erilaiseen lopputulokseen. Juuri tästä syystä EU-tuomioistuimen ratkaisut eivät ole aina samanlaisia. Suomalainen yleissitovuus ei ole ollut EU-tuomioistuimen tutkittavana.

Yleissitovuutta perustellaan työntekijöiden suojelulla. Yleissitovuus kuitenkin rajoittaa olennaisesti muun muassa yhdistymisvapautta ja sopimusvapautta. Suomalainen järjestelmä asettaa työnantajat eri asemaan sen perusteella, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon. Järjestelmä loukkaa siten myös yrittäjien yhdenvertaisuutta. Yleissitovuus rajoittaa myös sopimusvapautta. Se tarkoittaa, että työnantaja ja työntekijä pakotetaan noudattamaan muiden sopimia ehtoja, joiden sisältöön he eivät ole voineet vaikuttaa.

Yleissitovuutta arvioitaessa on siis punnittava näitä perusoikeuksia keskenään. On tärkeää huomata, ettei myöskään työntekijöiden suojan periaate ole rajoitukseton. 

Kysymys kuuluu, tarvitseeko yhdistymisvapautta ja sopimusvapautta rajoittaa työntekijöiden suojelun periaatteen vuoksi nykyisellä erittäin laajalla yleissitovuudella? On huomattava, että muissa EU-maissa vallitsee sama työntekijöiden suojelun periaate eikä niissä ole yhtä tiukkaa yleissitovuutta.

Voidaan myös aiheellisesti kysyä, ovatko työntekijät ilman suojaa niissä noin 20 000 yrityksessä, joissa ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Näissä yrityksissä työehdot määräytyvät työlainsäädännön perusteella.

Yleissitovuuden rajaaminen esimerkiksi vain vähimmäispalkkoihin vahvistaisi muita perusoikeuksia, erityisesti järjestäytymisvapautta. Työntekijöiden suoja toteutuisi kattavalla työlainsäädännöllä, kuten jo nyt tapahtuu työehtosopimusten ulkopuolella olevien työntekijöiden osalta.

Työehtosopimusten yleissitovuus syntyi 1970-luvulla ilman kunnollista valmistelua, ikään kuin vahingossa. Aika olisi kypsä nykymuotoisen yleissitovuuden perusteelliselle arvioinnille.

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Albert Mäkelä

Asiantuntija
Suomen Yrittäjät

Kirjoittaja työskentelee Suomen Yrittäjissä yrittäjien edunvalvojana. Pääasiallisena vastuualueena ovat työmarkkina-asiat ja immateriaalioikeudet.