Etsi

Nykyinen tes-järjestelmä ei toimi

Liitot alkavat kesän jälkeen neuvotella uusista työehtosopimuksista (tes), jotka vaikuttavat monella tavalla työntekijöiden toimeentuloon ja yritysten kilpailukykyyn, ja sitä kautta luonnollisesti koko kansakunnan hyvinvointiin.

Työehtosopimuksia tekevät työnantaja- ja työntekijäliittojen edustajat. Sopimukset koskevat laajalti yleissitovuuden vuoksi myös järjestäytymättömiä yrityksiä. Niiltä ei kuitenkaan yleensä kysytä, mitä nämä ajattelevat sopimuksista. Lisäksi järjestäytyneistäkin yrityksistä vain pieni osa on tosiasiassa pöydissä, joissa tessien sisällöistä linjataan.

Uutta tietoa siitä, mitä yrittäjät ajattelevat työehtosopimuksista

Siksi Yrittäjät halusi selvittää koko yrittäjäkentän mielipiteitä työehtosopimuksista. Yrittäjägallupin toteutti toukokuussa Kantar TNS haastattelemalla 1078 yrittäjää. Tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun tesseistä kysytään laajalti myös muilta kuin työnantajaliittojen jäsenyrityksiltä.

Korostan, että Yrittäjät ei tehnyt kyselyä päästäkseen tekemään työehtosopimuksia. Sitä emme halua. Haluamme, että liitot tekevät työehtosopimuksia mutta samalla haluamme järjestelmän, jossa yritykset pystyvät sopimaan paikallisesti mahdollisimman laajalti työehdoista – tietenkin minimiehdot turvaten.

Korostan myös, että kysely ei liity uuden hallituksen ohjelmaan tai työllisyysprojektiin. Kysely on tehty, jotta tessien tekijät tietäisivät, mitä mieltä heidän sopimuksistaan ollaan. Kysely on evästys tes-neuvottelijoille.

Työehtosopimus ei yleensä anna liikkumatilaa

Tuloksista voi vetää muutamia johtopäätöksiä.

Ensiksi nykyinen järjestelmä ei vain toimi. Vähän yrityskohtaista liikkumatilaa antava työehtosopimus istuu huonosti maailmaan, jossa jokaisella yrityksellä on ainutlaatuinen kilpailutilanne ja tarve palvella asiakkaitaan omalla ainutlaatuisella tavalla.

Sen vuoksi nykyinen järjestelmä pitää uudistaa perin pohjin. Pitää luoda järjestelmä, jossa on lakisääteinen toisin sopimisen oikeus, joka tarkoittaa, että yrityksissä voidaan tarvittaessa sopia toisin kuin työehtosopimukseen on kirjattu. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa tes ei vain riittävästi palvele yrityksen ja sen työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeita.

Tällä Yrittäjien strategisella tavoitteella on vahva yrittäjien tuki. 84 prosenttia yrittäjistä on asian kannalla, järjestäytyneistä yrityksistä jopa 92 prosenttia. Toivon, että tulos huomataan myös Etelärannassa, joka on toistaiseksi vannonut tes-perusteisen paikallisen sopimisen nimiin.

Pienyritysten ääntä ei kuunnella

Toiseksi tes-järjestelmää pitää kehittää huomioiden kaikenkokoiset yritykset. Tällä hetkellä tes-sopiminen on voimakkaasti suuryritysvetoista. Yrittäjistä VAIN kaksi prosenttia kokee, että pk-yritysten ääni kuuluu riittävästi tes-pöydissä.

Tämä on ankaraa kritiikkiä työnantajaliittojen sisäiselle päätöksenteolle. Pk-yrityksistä kyllä puhutaan juhlapuheissa, mutta heidän äänensä ei kuulu, mikä näkyy laajemminkin tuloksista.

Paikallista sopimista on lisättävä määrätietoisesti

Kolmanneksi tutkimus viestii, että paikallista sopimista on määrätietoisesti lisättävä. Sitä on lisättävä työehtosopimuksissa mutta myös lakiteitse. Pitää poistaa työelämän lainsäädännöstä ne noin 50 sopimiskieltoa, jotka estävät järjestäytymättömän kentän yrityksiä (noin 50 000) hyödyntämästä työehtosopimusten joustoja, joita toki on ylipäänsä liian vähän.

Lisäksi pitää joustavoittaa työelämän lainsäädäntöä muutenkin, sillä Suomessa on noin 20000 yritystä tes-järjestelmän ulkopuolella. Hekin tarvitsevat enemmän joustoja, kuten selvitys osoittaa.

Tämä kokonaisuus voi edetä tälläkin vaalikaudella.

Kaikilla yrityksillä ei ole palkankorotusvaraa

Neljänneksi selvitys osoittaa, että on erittäin paljon yrityksiä, joissa ei ole ollenkaan palkankorotusvaraa. Siksi pitää luoda malli, jossa palkankorotus ei ole automaatti.

Järjestelmän pitää huomioida se, että osalla yrityksissä on korotusvaraa mutta osalla ei. Yhden koon kenkä ei sovi kaikille. Paras ratkaisu olisi voimakkaasti lisätä tulosperusteista palkanmuodostusta. Suomi ei voi olla pitkän päälle maa, jossa on lähes maailman jäykin palkanmuodostus.

Yritykset ja työntekijät sopimisessa samalle viivalle 

Lopuksi tutkimus on vahva viesti sen puolesta, että niin yritysten kuin niiden työntekijöiden pitää olla samalla viivalla sopimisessa riippumatta siitä, ovatko nämä liittojen jäseniä.

Tämän pitäisi näkyä muun muassa siten, että kaikki – myös liittoihin kuulumattomat – pääsisivät valitsemaan edustajaansa paikallisen sopimiseen.

Yhdenvertaisuus on tärkeä periaatekysymys. Ihmisten ja yritysten pitäisi olla lainsäädännön edessä samassa asemassa riippumatta niiden koosta, toimialasta tai järjestäytymisestä.

 

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

 

Tutustu Yrittäjägallupiin tästä.

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.