Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Nyt on aika kiinnostua siitä, miten elvytysvarat käytetään

Viime keväänä Suomessa käytiin kiivasta keskustelua EU:n elvytysohjelmasta (NextGenerationEU, NGEU). 16 kansallista elvytyssuunnitelmaa saivat heinäkuussa vihreää valoa Euroopan komissiolta ja Eurooppa-neuvostolta, ja elvytysvarojen nosto ja ohjelmien toteuttaminen ovat näissä maissa valmiita alkamaan. Suomen Kestävän kasvun ohjelma on vielä toistaiseksi komission arvioitavana.

Jäsenmailla on seuraavaksi edessään kova näytön paikka siitä, että kansalliset elvytyssuunnitelmat tosiasiallisesti toimivat ja saavuttavat tavoitteensa. Samalla jäsenmaiden tulisi varmistua siitä, että uudistuksia ja investointeja toteuttamaan pääsee mahdollisimman laaja joukko toimijoita, myös yksityiseltä sektorilta.

Valuvatko elvytysrahat suuryrityksille?

Jäsenmaiden elvytyssuunnitelmia tarkasteltaessa on paikoin herännyt huolta siitä, valuuko uudistusten ja investointien toteuttaminen julkisten toimijoiden lisäksi vain suuryritysten käsiin. Esimerkiksi Ranskassa ministeriön digi-infrastruktuurihankkeita on kritisoitu siitä, että niiden toteuttamiseen on valittu vain vakiintuneita suuryrityksiä ilman selkeää julkista hankintamenettelyä. Lisäksi julkaistuissa suunnitelmissa on toistaiseksi verrattain vähän suoria pk-yrityksille suunnattuja varoja.

On toki muistettava, ettei julkisten hankintojen prosessi sujuvimmillaankaan automaattisesti turvaa pienten ja keskisuurten yritysten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Tämä on myös suomalaisissa kunnissa tuttu ongelma. Eurooppalaisten pk-yritysten esteiksi osallistua ja onnistua julkisissa hankintamenettelyissä ovat vuosi toisensa jälkeen osoittautuneet liian isot hankintakokonaisuudet, hankintamenettelyistä aiheutuva hallinnollinen taakka, hankintatiedon ja -neuvonnan puute sekä julkishallinnon liian pitkät maksuajat.

Espanjassa on kevään mittaan valmisteltu hankintalakien uudistuksia, jotta pk-yritykset pääsisivät elvytysohjelman hankkeisiin paremmin käsiksi. Espanja on lisäksi luonut erityisen konsortiomallin, jossa yritys voi hakea elvytysohjelman hankkeisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, joista 40 % tulee olla pk-yrityksiä.

Hankinnat avattava kaikkien EU-maiden yrityksille

Sen lisäksi, että jokaisen jäsenmaan tulisi nyt huolehtia siitä, että elvytysohjelman hankkeet ja uudistukset jakautuvat monipuolisesti yksityisen ja julkisen sektorin toimijoille sekä eri yrityskokoluokkiin, olisi niiden mahdollistettava EU:n sisämarkkinaperiaatteen mukaisesti avoin pääsy hankintoihin myös muille kuin oman maan yrityksille. Tämän periaatteen toteutumista voidaan edistää varmistamalla, että hankintamenettelyt onnistuvat myös englannin kielellä. Lisäksi halki EU:n tarvitaan selkeää ja oikea-aikaista viestintää avoinna olevista hankemahdollisuuksista, joihin sovelletaan yksinkertaisia haku- ja hankintamenettelyjä.

Euroopan komissio on kansallisten elvytysohjelmien vahtikoira, jonka tulee valvoa, että elvytysvarat todella ohjautuvat niille tarkoitettuihin kohteisiin. Jäsenmaat raportoivat elvytysohjelmien ja -uudistusten etenemisestä puolivuosittain komissiolle, jolla on mahdollisuus keskeyttää maksatukset, mikäli ohjelmat eivät ota edistyäkseen, jäsenmaat eivät noudata elvytysohjelmille annettua ohjeistusta tai varojen käyttöön liittyy muita epäselvyyksiä.

EU:n elvytyspaketista käytävä julkinen keskustelu ei tässä vaiheessa saa jämähtää mustavalkoiseen väittelyyn elvytyspaketin tarpeellisuudesta. Nyt on oltava hereillä sen suhteen, kuinka elvytysvarat käytetään ja millaisia toimijoita pääsee mukaan toteuttamaan EU-varaista elvytystä.

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mira-Maria Kontkanen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien EU-toimiston päällikkö.