Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Odottamisen hinta miljardi viikossa – nopeita toimia tarvitaan

Omistajalta palaa käytetty auto viikossa – ei voi odottaa

Kun 500 000 euron vuosiliikevaihtoa ja kymmenen prosentin eli 50 000 euron voittoa tekevän yrityksen liikevaihto loppuu koronan myötä kuin seinään, jäävät jäljelle tappioina kustannukset, jotka ovat noin 450 000 euroa vuodessa eli 38 000 euroa kuukaudessa eli 11 000 euroa viikossa. 

Ilman rajuja saneeraustoimia omistaja siis polttaa rahaa käytetyn auton verran viikossa. Odottaminen esimerkiksi kesäkuulle tarkoittaa yli 100 000 euron eli yhden sijoitusasunnon hinnan haihtumista taivaan tuuliin. 

On selvä, ettei kukaan voi odottaa ja katsoa omaisuuden haihtumista. On toimittava ja karsittava kulut. Mutta entä, jos epätietoisuus talouden elpymisestä jatkuukin kesän yli syksyyn tai jouluun?

Suomalaisten yhteinen menetys yli miljardi viikossa – silta on rakennettava

Kansantalouden tasolla BKT:n supistuminen 30 prosentilla maalis–kesäkuussa – kuten olettaa saattaa – on tulonmenetyksenä noin 18 miljardia euroa, mikä on yli miljardi euroa viikossa. Tämä on tappio, jonka suomalaiset yhdessä häviävät – työttömyytenä, omistajien tappioina, velkaantumisena. Lisäksi tulevat tappiot omaisuuden – osakkeiden, yritysten, asuntojen – arvon laskusta. Entä mitä, jos tämä epävarmuus jatkuukin kesän yli? Pelkästään kolmen kuukauden BKT-menetys vastaa noin yhtä kolmasosaa valtion vuosibudjetista. Vuoden loppuun jatkaminen vastaisi jo valtion vuosibudjettia. Meillä ei ole varaa odottaa. 

Julkiset toimet käynnissä – alimitoitus tai toimeenpanokyvyn puute vaivaavat toistaiseksi

Kritiikistä ja huolesta huolimatta on todettava, että paljon on jo tehty. Yritysten omistajat ovat ryhtyneet kulujen saneeraustoimiin, mikä valitettavasti näkyy muun muassa lomautuksina. Julkinen valta on ryhtynyt lukuisiin toimiin, joilla sekä terveys- että talousvaikutuksia pyritään minimoimaan. 

Osa käynnistetyistä toimista on poikkeuksellisia, mutta talouden kannalta toimien vaikuttavuus on edelleen vaatimaton. Esimerkiksi yritystodistusmarkkina on nyt 75 prosenttia pienempi kuin ennen. Tammikuussa markkina oli 4 miljardia euroa, maaliskuun alussa nolla, minkä jälkeen Suomen Pankki on käynnistänyt miljardin euron osto-ohjelman. Tuo ohjelma vaikuttaa alimitoitetulta. 

Olen ehdottanut, että osto-ohjelma olisi 10–15 miljardia ja hinnoittelua laajennettaisiin merkittävästi eli korkojen hajautusta lisättäisiin – uskon kysyntää löytyvän. Tällaisilla volyymeillä olisi merkitystä. Samalla pankkien taseeseen tulisi tilaa rahoittaa pk-yrityksiä. Toimien mitoituksesta löytyy hyviä esimerkkejä Saksasta ja Ruotsista.

On totta, että Finnveran takauslimiittejä on nostettu merkittävästi, mikä on erinomainen toimi ja koskee suoraan pk-sektoria. Vaikuttavuuden kannalta pulmana on se, että Finnveran pankille antama takaus on pääasiassa niin sanottu täytetakaus, jota pankki ei täysimääräisesti pysty hyödyntämään asiakasyrityksen reittauksessa ja rahoituksessa. Pankkien luotonanto ei myöskään perustu vakuuksiin vaan asiakasyritysten maksukykyyn, joka on siis useinkin kysynnän katoamisen myötä romahtanut. Ei myöskään ole varmuutta, pystyykö pankkikanava käsittelemään pyyntöjä, jos niitä on todella paljon. Mitä tapahtuisi, jos esimerkiksi 2/3 Suomen Yrittäjien 115 000 jäsenestä lähestyisi pankkeja rahoituspyynnöillä?  

Pankit ovat liikeyrityksiä, joiden organisaatiot on mitoitettu normaalia kysyntätilannetta varten ja joiden tulee toimia kannattavasti. Nyt kysyntä voi olla viisikymmen- tai satakertainen normitilanteeseen verrattuna. Finnvera-tukiin vahvasti nojaava malli saattaa kärsiä toimeenpanokyvyn puutteesta. Olenkin ehdottanut, että Finnvera antaisi täytetakauksen sijaan omavelkaisia takauksia. Lisäksi luottohakemusten laatimiseen ja käsittelyyn palkattaisiin nopeasti 1000 ammattilaista. Erilaisia sijoitusalan ammattilaisia on nyt vapaana kun investointikysyntä on muuten heikkoa.

Suora raha on välttämätöntä, vaikka kuinka vastustaisi yritystukia – vaihtoehto vielä kalliimpi

Suoraa rahatukea ihmisille ja yrityksille on pohdittu, esitetty ja vaadittu sekä muun muassa TyEL-maksujen ja veronalennusten muodossa tehty. Tämäkin on aivan erinomaista – tarve on suuri ja akuutti. Suomen Yrittäjät on ehdottanut tässä poikkeustilanteessa lisätoimiksi työnantajatukea, yrittäjätukea ja yksinyrittäjätukea sekä arvioinut suoran tuen suuruudeksi 5,2 miljardia euroa. 

Itse olen aina ollut yritystukien vastustaja ja puhunut niiden vääristävästä vaikutuksesta.  Nyt on tukien vastustajankin myönnettävä, että akuuteissa poikkeusoloissa suoran tuen vaihtoehtoiskustannus likviditeettikonkursseineen ja massatyöttömyyksineen olisi järjettömän suuri. Sekä taloudellisesti että inhimillisesti vahinko olisi aivan eri mittaluokkaa kuin tuki itsessään. En lyhyellä aikavälillä pysty näkemään vaihtoehtoa suoralle rahatuelle.

Lopulta vain palautuva kulutuskysyntä voi palauttaa tasapainon – talous on avattava 

Rahoitus ja suorat tuet voivat lopulta tarjota vain sillan yli pahimman hetken. Mikään muu kuin kysynnän palautuminen ei ole kestävä ratkaisu, ja se edellyttää talouden uudelleen avaamista. Ihmiset on saatava liikkeelle ja kuluttamaan ja yritykset ostamaan. Tämän johdosta kaikki sellaiset satsaukset terveydenhuoltoon, joilla nopeutetaan akuutin kriisin taantumista, tulisi tehdä maksimisuuruisina ja nopeasti. Jokainen viikko, jonka talous on alhaalla, maksaa valtavasti – yrittäjälle käytetyn auton ja suomalaisille yhteisesti vähintään miljardin.

 

Petri Roininen

Toimitusjohtaja, Investors House Oyj

Puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkosto

 

Tekstissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivät Suomen Yrittäjien linjauksia.

Yrittäjät kertovat yrittäjien arjesta ja juhlasta.

Petri Roininen

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja ja Investors House Oyj:n toimitusjohtaja. Petri on ollut omistajana mukana perustamassa ja kasvattamassa noin kymmentä yritystä.