Etsi

Omat vahvuutensa tunnistava työntekijä löytää uusia uria työtaipaleella

Suomessa mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat melkein yhtä yleisiä kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet. Työterveyshuoltoyhteistyön avulla terveyden haasteisiin voidaan puuttua tehokkaasti, mutta työntekijän motivaation ja osaamisen kehittäminen on monimutkaisempaa. Juuri tähän tarttuu Työuran uurtaja ® -menetelmä.

Jos työntekijän osaaminen ei riitä suhteessa työn vaatimuksiin, voi syntyä stressiä, joka pitkittyessään voi sairastuttaa. Esimerkiksi unettomuus voi käynnistää sairastamiskierteen. Silloin poissaoloja voi kertyä paljonkin ja myös innostus omaan työhön laskee merkittävästi. Toisaalta myös fyysiset työkykyhaasteet, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, voivat heikentää motivaatiota. Kun työntekijä ei näe tietä ulos hankalasta tilanteesta, oireet voivat pahentua ja johtaa jopa työkyvyttömyyteen.

Kierteen voi katkaista auttamalla työntekijää tunnistamaan omat vahvuutensa ja pohtimaan keinoja ottaa oman työuran kehitys haltuun. Tähän tarpeeseen vastaa Työuran uurtaja ® -menetelmä, joka on kehitetty Työterveyslaitoksella Yhdysvalloissa luodun menetelmän teoreettisten periaatteiden pohjalta. Menetelmä vahvistaa työssä olevien työuran hallintaa. Sen vaikuttavuutta on tutkittu, ja se on todettu vahvaksi keinoksi työkyvyttömyysriskin ehkäisemiseen.

Alun perin menetelmä on lähtöisin 80-luvun laman Yhdysvalloista. Detroitin autoteollisuus kävi läpi ison rakennemuutoksen, jonka seurauksena useita autonvalmistuksessa työskenteleviä irtisanottiin. Michigan Prevention Research Centerin kehittämä JOBS-projekti valjastettiin integroimaan työttömäksi jääneet takaisin työelämään. Haasteena monilla oli se, että heillä oli koulutus vain juuri autonvalmistukseen.

Projektin idea oli lisätä työttömäksi jääneiden työmarkkinakelpoisuutta ryhmämuotoisen, ratkaisukeskeisen valmennuksen keinoin. Osallistujia ohjattiin tunnistamaan omat taitonsa, mitä muuta osaamista he ehkä tarvitsivat lisää, mitä tavoitteita heillä on, mistä he voisivat löytää töitä ja miten niitä haetaan.

Metodi perustuu tieteeseen: se yhdistää kognitiivisen käyttäytymisen teorian sosiaalisen oppimisen teoriaan. Menetelmän toi Suomeen Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jukka Vuori, ja sen pohjalta kehitettiin Suomessa Työuran uurtaja ®. Menetelmän vaikuttavuutta on tutkittu, ja se on todettu vahvaksi työkyvyttömyysriskin ehkäisemisessä.

Miten aikuiset oppivat uutta tehokkaimmin? On luotava ympäristö, jossa kukaan osallistuja ei tunne oloaan uhatuksi. Turvallinen ja luottamukseen perustuva ryhmäkeskustelu luo toivoa ja intoa. 

Työuran uurtaja ® -valmennuksessa työntekijöiden ryhmä (10–15 osallistujaa) irrottautuu kahden valmentajan vetämänä keskustelemaan omasta työurasta, sen haasteista ja mahdollisista ratkaisuista kahdeksi päiväksi (yhteensä 16 tuntia). Valmennuksessa tehdään myös harjoituksia, joissa esimerkiksi opetellaan asettamaan rajoja, jotka suojaavat liialliselta kuormitukselta. Valmennuspäivien aikana pureudutaan motivaatioon ja osaamiseen vaikuttaviin asioihin.

Valmennuksessa mennään positiivisen kautta. Rauhallisen, luottavan ja vapaan ilmapiirin rakentaminen aluksi on hyvin tärkeää. Kun on tarkoitus saada aikuiset oppimaan uutta pohtimalla omaa ajatteluaan ja toimintaansa, on luotava ympäristö, jossa kukaan osallistuja ei tunne oloaan uhatuksi ja sulkeudu. Näin osallistujat vapautuvat pohtimaan vaikeitakin asioita uudesta näkökulmasta.

Valmennus auttaa ihmisiä oivaltamaan itse keinoja, joilla he voisivat kehittää osaamistaan, ja hahmottamaan, miten omaa työnkuvaa voisi muokata työkyvylleen sopivaksi. Kun aiemmin omaan terveyteen tai osaamiseen liittyvät haasteet ovat tuntuneet ylivoimaisilta, voi valmennuksen antamat opit luoda toivoa ja intoa tulevaisuutta kohtaan.

Kukaan meistä ei kamppaile yksin työelämän haasteiden kanssa. Kertomalla ääneen omaa mieltä painavista ajatuksista ja peloista, epämääräisenä painavan taakan saa ulos – ikään kuin käsivarren mitan päähän tarkasteltavaksi.
 

Marjo Wallin

Kirjoittaja on Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö, jonka työssä yhdistyy asiakasyritysten työhyvinvoinnin kehittäminen ja Elon työhyvinvoinnin palvelujen kehittäminen. Hän on myös mukana toteuttamassa yrittäjien hyvinvointikyselyä yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa.