Etsi

Osaamisjärjestelmä auttamaan jatkuvaa osaamisen uudistamista

Suomi on jo useita vuosikymmeniä rakentanut hyvinvointiyhteiskuntaa korkean osaamisen varaan. Tämä on nostanut tuottavuutta ja tuonut erityisesti teknologista kilpailuetua moniin muihin maihin verrattuna. Osaamiskilpailukyky on mahdollistanut myös korkean elintason.

Työelämän nopea muutos edellyttää kuitenkin, että osaamisjärjestelmämme auttaa paremmin uudistamaan osaamista. 

Osaamiseen ja sen jatkuvaan päivittämiseen on panostettava paitsi yrityksissä myös yhteiskunnassa. Tämä on merkittävin havainto Pk-yritysbarometristä, johon vastasi 4 800 pk-yritystä. Barometrin mukaan yhä useampi yritys kokee osaavan työvoiman saatavuuden kasvun esteeksi. Yli puolet yrityksistä katsoo, että osaajapula rajoittaa kasvua jossain määrin. 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Osuus on kasvanut selkeästi. 

Samaa viestiä kertoo valtiovarainministeriön raportti 19 kysymystä ja vastausta Suomen työmarkkinoista ja työvoimakapeikoista.  Työnantajien näkemyksen mukaan työvoiman saatavuusongelmat kasvavat. Tilastokeskuksen toimipaikkahaastattelujen mukaan 28 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikasta koki vaikeuksia työvoiman saannissa.

Nämä signaalit ovat vahva viesti osaamisjärjestelmämme kehittämisen puolesta. Osaaminen ja sen jalostaminen on pienen kansantalouden tärkein kasvun lähde mutta pahimmillaan myös sen pullonkaula. Onneksi voimme itse kansakuntana vaikuttaa, kummalle puolelle vaakamme kellahtaa.

Koulutusinstituutiomme ja muut oppimisen ympäristömme, myös työpaikkamme, on asemoitava erikseen ja yhdessä vastaamaan kiihtyvän teknologisen kehityksen ajamaan työn ja talouden muutokseen. Uuden osaamisjärjestelmän keskiössä on oltava oppiva yksilö ja kehittyvä yritys sekä näiden mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen.

Tarvitsemme kokonaisvaltaisen osaamisjärjestelmän strategian seuraaville hallituskausille. Strategiatyön on oltava keskeisin osaamispoliittinen operaatio seuraavalla hallituskaudella.

Strategiaa odottaessamme voimme aloittaa jatkuvaa oppimista tukevan osaamisjärjestelmän perustusten valamisen. Seuraavassa on kuusi toimenpidekokonaisuutta, jotka on hyvä käynnistää tällä hallituskaudella:

  1. Käynnistetään selvitys aikuiskoulutustuen käyttötarkoituksen laajentamisesta  työuran eri tilanteisiin soveltuvaksi koulutustilin kaltaiseksi aikuiskoulutuksen rahoituksen ja sen aikaisen sosiaaliturvan muodoksi.    
  2. Kohdennetaan lisäbudjetissa rahoitusta perusasteen varassa olevien nuorten ja aikuisten osaamispalveluihin. Nuorille resurssit pitää kohdentaa Ohjaamo-toiminnan yläikärajan nostamiseen 29-vuotiaista 35-vuotiaisiin. Yli 35-vuotiailla kannattaa kohdentaa lisärahoitusta ammatillisen koulutukseen.  
  3. Vahvistetaan jatkuvan oppimisen painoarvoa korkeakouluissa ja ammattioppilaitoksissa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus­malleja muutetaan niin, että avoin korkeakouluopetus ja muu tutkintoon johtamaton koulutus huomioidaan paremmin korkeakoulujen taloudel­lisessa ohjauksessa. Ohjataan ammattioppilaitokset ja korkeakoulut kehittämään työelämää ja jatkuvaa oppimista palvelevia osaamiskokonaisuuksia (osatutkinnot, mikrotutkinnot, moduulit) keskinäisessä yhteistyössään sekä yhdessä työelämän kanssa.
  4. Kehitetään ammatillisen ja korkeakoulutuksen tutkintoja osaamisperusteiseen suuntaan niin, että osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset ovat selkeät ja mahdollista­vat tutkinnon osien ja pienempien kokonaisuuksien suorittamisen sekä tukevat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Säädetään samalla mahdollisuus suorittaa korkeakoulututkinto tai sen osia oppisopimuksella yrittäjä- tai palkansaajatyössä.
  5. Luodaan valtakunnallinen jatkuvan oppimisen alustamalli, jossa korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten monipuolinen elinikäisten opintojen tarjonta ja yksilöiden ja yritysten osaamiskysyntä kohtaavat. Tähän hyvää pohjaa rakentaa käynnissä oleva eAMK-hanke. Alustan perustana voisi toimia nykyinen Opintopolku.fi-palvelukokonaisuus siten, että se tukee nykyistä asiakaslähtöisemmin ja mo­nipuolisemmin osaamisen kehittämistä työ- ja elämänuran eri vaiheissa ja ottaa paremmin huomioon yksilön tarpeet. Tämä voidaan tehdä rikastamalla Koski-palvelun tietovarantoa kohti aitoa ”osaamisen omakantaa”.
  6. Käynnistetään pk-yritysten tutkimus- , tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan ja digitaalisen kasvun monivuotinen ohjelma osana Business Finlandin TKI-kasvumoottoriohjelmia. Ohjelma vahvistaa yritysten osaamista keskeisillä digitalisaatioon osa-alueilla. Ulotetaan samalla innovaatioseteli ja muut Business Finlandin TKI-rahoitusinstrumentit myös toiminimiyrittäjille.

Veli-Matti Lamppu
​johtaja 
Suomen Yrittäjät

Joonas Mikkilä
digi- ja koulutusasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Veli-Matti Lamppu

johtaja
Suomen Yrittäjät