Pääsiäismeemi ei ole Suomen Yrittäjien viestintää | Yrittajat.fi

Etsi

Pääsiäismeemi ei ole Suomen Yrittäjien viestintää

Päätoimittaja Reijo Ruokanen kirjoitti 4.4.2018 IS-kolumnissaan verkossa kiertäneestä tarinasta: Näin lapsi oppii yrittäjän arkeen. Kyseessä on pääsiäismeemi, joka on kiertänyt pääsiäisen aikaan verkossa jo useita vuosia. Se ei ole Suomen Yrittäjien viestintää.

Yrittajat.fissa on vuonna 2013 julkaistu teksti, jossa kerrotaan, että tämä suklaamunatarina on levinnyt pääsiäisenä verkossa. Tekstissä sanotaan, että: ”…pienistä veroihin liittyvistä virheistä huolimatta tarina on opettavainen. Alla koko tarina, kuten se on verkossa levinnyt jo usean vuoden ajan.”

Ruokanen on oikeassa, että tarinassa olevat faktavirheet eivät ole pieniä. Yrittäjien sivuilla olisi saanut meemistä kertovan tekstin yhteydessä lukea selvemmin, että faktat meemissä eivät pidä paikkaansa.

Tarina ei kuitenkaan ole Suomen Yrittäjien rakentama, eikä Suomen Yrittäjät ole esimerkiksi pääsiäisenä 2018 some-kanavissaan kyseistä tekstiä levittänyt. Pääsiäismeemi on vuosien varrella julkaistu kymmenillä verkkosivuilla ja keskusteluryhmissä – radioshowssakin. Tämä selviää googlaamalla.

Me Yrittäjissä puhumme viestinnässämme tällä hetkellä esimerkiksi yrittäjän perheenjäsenen sosiaaliturvastaja työmarkkinoiden uudistamisen kiireellisyydestä. Niitä me nostamme aktiivisesti esiin myös sosiaalisessa mediassa keväällä 2018.

Pääsiäismeemistä kertovan tekstin olemme poistaneet omilta sivuiltamme, jotta meemiä ei voi erehtyä luulemaan meidän viestinnäksemme. Meemin kiertokulkua se ei pysäytä. 

Olen pahoillani siitä, että teksti on antanut aihetta vääriin johtopäätöksiin Yrittäjien vaikuttamisen ja viestinnän sisällöstä ja tyylistä.


Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät


Tässä alla on suklaamunameemistä kertova teksti kokonaisuudessaan. Tarina löytyy internetistä kymmeniltä muiltakin sivuilta. Tällä tavalla se oli 2013 julkaistu yrittajat.fissa:

 

28.03.2013 - 13:56

 

Näin lapsi oppii yrittäjän arkeen: 20 suklaamunasta jää käteen kolme


Tunnetko jo verkossa aina pääsiäisen alla leviävän tarinan, jossa lapsi saa kokea karulla tavalla yrittäjän arjen?

Jo useana pääsiäisenä verkossa on levinnyt tarina, jossa lapsi saa kokea karulla tavalla yrittäjän arjen.

Verkossa levinneessä kirjoituksessa kerrotaan, kuinka lapsi onnistuu vaivalla keräämään 20 suklaamunaa virpomisen palkkana, mutta joutuu lopulta tyytymään vain kolmeen munaan. Tarinan tarkoituksena on kertoa yrittäjän arjesta.

Pienistä veroihin liittyvistä virheistä huolimatta tarina on opettavainen. Alla koko tarina, kuten se on verkossa levinnyt jo usean vuoden ajan.

 

Verkossa levinnyt teksti:

Lapsi kävi eilen äitinsä kanssa hakemassa pajunkissoja metsästä ja yhdessä he tekivät virpomisoksia. Tänään lapsi kävi sitten virpomassa naapuritaloissa ja sai kerättyä koriin 20 pääsiäismunaa. Iloisena hän alkoi nauttia ansaintaansa, mutta minä ilmoitin, että äidille pitää myös maksaa palkkaa, koska hän auttoi oksien tekemisessä. Äiti teki neljäsosan työstä, joten hänen palkkansa on 25 % eli 5 pääsiäismunaa.

Harmistuneena, mutta ymmärtäväisenä lapsi antoi äidille osan. Tämän jälkeen ilmoitin, että hänen pitää maksaa myös työntekijästä pakolliset sivukulut kuten eläke-, työttömyys-, ja tapaturmavakuutus sekä lomarahat ja muut kulut, jotka ovat noin 60 % äidin palkasta, joten otin häneltä vielä 3 pääsiäismunaa.

Jäljelle jäi vielä 12 pääsiäismunaa. Kun hän oli juuri avaamassa ensimmäistä tinakääröä, ilmoitin, että hänen pitää maksaa myös yrittäjän lakisääteiset yrittäjäneläke- sekä sairas- ja tapaturmavakuutusmaksut, joten otin häneltä pois vielä 2 pääsiäismunaa.

Itku silmäkulmassa hän tyytyi kohtaloonsa. Nyt kun jäljellä oli enää 10 munaa kerroin, että Suomessa pitää yrittäjän maksaa yhteisöveroa, joka on 20 % voitosta, joten otin häneltä pois 2 pääsiäismunaa. Jäljellä oli enää 8 munaa ja kun hän oli ottamassa ensimmäistä haukkua suklaamunasta, sanoin, että ei hän voi syödä munia, sillä ne ovat vielä yrityksen omaisuutta, ei hänen henkilökohtaista suklaata.

Neuvoin, että hänen pitää maksaa itselleen palkkaa tai nostaa osinkoja. Jos hän aikoo ottaa kaikki suklaamunat palkkana, pitää hänen maksaa progressiivisen verotuksen mukaan 60 % veroa, koska hän on se, joka saa eniten suklaata.

Vaihtoehtoisesti hän voisi nostaa osinkoja, joista tarvitsee maksaa pääomaveroa ”vain” 30 %, joka olisi 3 munaa. Itkien ja kiukutellen lapsi päätti nostaa osinkoja ja maksaa pääomaveroa, mutta sanoi, että ei ymmärrä miksi häneltä otetaan koko ajan vain lisää ja lisää.

Minä lohdutin häntä, että en minäkään ymmärrä, mutta näin suomalainen yhteiskunta vain toimii ja verottomia osinkoja ei enää ole! Suurten krokotiilin kyyneleiden jälkeen lapsi osasi hienosti laskea, että 20 munasta hänellä olisi jäljellä enää 5 suklaamunaa.

Sitten lapsi kysyi, saako hän nyt syödä loput 5 suklaamunaa? Sanoin, että kyllä saa, mutta kysyin aikooko hän todella olla niin ahne, että ei anna pikkusiskolle yhtään? Pikkusisko on se yhteiskunnan heikko-osainen, joka ei pysty itse hankkimaan elantoansa. On vähintäänkin kohtuullista, että hän antaa pikkusiskolle osan suklaasta. Lapsi katsoi hölmistyneenä ja ihmetteli miksi pikkusiskolle pitää antaa suklaata, vaikka hän ei ole tehnyt yhtään mitään. Kerroin hänelle, että Suomessa ei välttämättä tarvitse tehdä töitä ja on silti oikeutettu etuisuuksiin. Kerroin hänelle myös, kuinka Suomessa ”rikkaat” yrittäjät rahoittavat muun muassa lastensairaaloita ja lahjoittavat paljon hyväntekeväisyyteen. Lapsi ei voinut käsittää, miksi joku saa suklaata, vaikka ei ole tehnyt yhtään mitään sen eteen, mutta ymmärsi, että hyvää pitää tehdä, joten hän päätti antaa pikkusiskollensa 2 suklaamunaa.

Lapsi katsoi koriinsa ja laski, että jäljellä oli enää 3 suklaamunaa. Hän totesi, että yrittämisessä ei tunnu olevan mitään järkeä. Vastasin hänelle: ”Niinpä, mutta näin Suomessa kannustetaan yrittäjyyteen!”


Juttua on muokattu 28.3.2018. Lisätty maininta siitä, että tarina on kiertänyt somessa vuosia.

 

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja