Etsi

Paikallista sopimista pitää edistää lakitietä

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi esitti Helsingin Sanomissa (16.3.) paikallisen sopimisen edistämistä lakimuutoksin.

Romakkaniemen esityksen mukaan yleissitovia työehtosopimuksia noudatetaan jatkossakin, ”ellei yrityksessä tai työpaikalla ole sovittu paikallisesti toisin”.

Esitys torjuttiin odotetusti palkansaajapuolelta.

”Suomessa pitää työtä tehdä suomalaisilla työehdoilla, mutta Keskuskauppakamarin esityksen toteutuessa tämä ei enää olisi mahdollista. Tämä olisi monille suomalaisille yrityksille ja yrittäjille kuolinisku”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ilmoitti omassa tiedotteessaan.

Esitys on Yrittäjien pitkäaikainen tavoite

Suomen Yrittäjät tukee vahvasti Keskuskauppakamarin ehdotusta. Se vastaa Yrittäjien pitkäaikaista tavoitetta siitä, että jokaiselle työpaikalle tulisi sopimisen vapaus.

On tärkeä askel, että suuria ja myös järjestäytyneitä yrityksiä edustava Keskuskauppakamari lähtee voimakkaasti ajamaan paikallista sopimista lakimuutoksin.

Yrittäjien näkemys on ollut jo pitkään se, ettei asia etene riittävästi työehtosopimusten kautta vaan tarvitaan myös lakimuutoksia. Työehtosopimusten tekijöillä on ollut kymmeniä vuosia aikaa edistää asiaa, mutta se ei ole edistynyt.

Suomessa maailman jäykin palkanmuodostus

Miksi muutos on äärimmäisen tärkeä?

Suomi on hyvä paikka yrittää ja tarjota työtä. Olemme globaalissa yrittäjyysvertailussa (GEF) sijalla 12. Huolestuttavaa on, että moni naapurimme on edellämme.

Sijaluku on lähes sama kuin Maailman talousfoorumin (WEF) vertailussa, jossa Suomen sijoitus on 11. Suomen sijoitus vaihtelee kuitenkin suuresti WEF:n vertailun osa-alueilla. Osaamisessa olemme sijalla 1. mutta työmarkkinoilla sijalla 19.

Esimerkiksi palkanmuodostuksen joustavuudessa Suomi on maailman viimeinen, sijalla 138. Meillä palkat eivät jousta ylös, kun firmalla menee hyvin, eikä alas, kun menee huonosti.

Tällainen palkkamalli istuu erittäin huonosti tilanteeseen, jossa yritykset kohtaavat kovan globaalin kilpailun ja jokaisella on ainutlaatuinen kilpailutilanne.

Jokaiselle työpaikalle sopimisen vapaus

Muutoksen avain on lakisääteinen toisin sopimisen oikeus. Tämä on myös Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -tavoiteohjelman yksi keskeisimmistä vaatimuksista.

Se tarkoittaa, että jokaisella työpaikalla – jos sitä osapuolet yhdessä haluavat – pitää olla oikeus sopia toisin kuin työehtosopimukseen on kirjattu. Tätä myös Keskuskauppakamari ehdottaa.

On hyvä muistaa, että Suomessa on alkutuotannon ulkopuolella noin 90 000 työnantajayritystä. Muutos antaisi noin 70 000 yritykselle mahdollisuuden sopia paikallisesti ehdot, jotka mahdollistavat yritysten menestymisen ja työpaikkojen turvaamisen. Tämä on tärkeää, koska monella alalla työehtosopimus on kahle eikä mahdollistaja.

Toki on myös työehtosopimuksia, jotka antavat joustoja, mutta niitä on liian vähän.

Työehtosopimusjärjestelmän uudistamisen kautta muutos on toivottoman hidas ja koko ajan syntyy uusia yrityksiä, jotka taipuvat entistä huonommin toimialakohtaisten työehtosopimusten raameihin.

Muutos edellyttää lakimuutosta. Samalla pitää lisätä työelämän laeissa ylipäänsä joustavuutta, jotta ne noin 20 000 työnantajayritystä, jotka eivät ole tes-järjestelmän piirissä, voivat menestyä.

Pitää olla oikeus sopia

Korostan, että pitää olla oikeus sopia. Sopimiseen pitää olla välineet ja osapuolet. Välineet tulevat osaamisen ja turvan kautta. Osapuoleksi pitää käydä luottamusmies, jos sellainen on, koko henkilöstö tai koko henkilöstön valitsema edustaja, jonka ei ole pakko olla liiton jäsen.

Jos rajaamme sopimisen vain luottamusmiehelle, rajaamme sopimisen ulkopuolelle noin 95 prosenttia työnantajayritystä. Se olisi järjetöntä.

Jos ei haluta sopia, mennään työehtosopimusten ja lakien puitteissa.

Työajoista sopiminen erityisen tärkeää

Mistä sitten pitäisi voida sopia? Pitäisi voida sopia työehdoista mahdollisimman laajalti eli samoista asioista, joista myös työehtosopimuksissa sovitaan. Yrittäjäpalautteen perusteella kaikkien tärkeintä on saada lisää liikkumatilaa työaikoihin.

Toki voi olla asioita, joiden ohi, yli tai ali ei saa sopia, kuten minimipalkka.

Usein sanotaan, että voi nytkin sopia kunhan sopii paremmin. Mikä on paremmin? Joku voi haluta tehdä paljon työtunteja jossain ajassa ja pitää pitkiä vapaita. Joku haluaa valita tulossidonnaisen palkan. Joku voi haluta pitää lomansa eri aikaan kuin muut ja niin edelleen.

Lisäksi nykyisen oikeuskäytännön mukaan ei riitä, että työntekijä saa paikallisen sopimuksen myötä työehtosopimukseen verrattuna paremmat ansiot, jos ansioiden paraneminen ei ole toteutettu täsmälleen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työnantajan kannalta paikallinen sopiminen on siis tällä hetkellä iso riski: vaikka sovit työntekijälle työehtosopimusta paremmat ansiot, voit joutua riitatilanteessa maksamaan tämän korkeamman ansiotason päälle vielä työehtosopimuksen edellyttämät lisät. Tämä on kohtuutonta ja epäreilua.

Olennaista on antaa sopimisen vapaus ja lisätä luottamusta, joka on sopimisen edellytys.

Hyvinvointi syntyy yrittäjien kautta

Maailma muuttuu nyt vauhdilla. Työnantajayritysten keskikoko pienenee, yhä useampi työllistää itsensä, moni on yhtä aikaa palkansaaja ja yrittäjä, toimialarajat murtuvat ja toimialojen kohdatessa syntyy uusia liiketoimintoja.

Meidän on luotava työmarkkinajärjestelmä, jossa mahdollisimman moni voi pärjätä alalla, jota haluaa tehdä ja jossa näkee mahdollisuuksia.

Lopuksi on tärkeä muistaa, että kaikki hyvinvointi syntyy lopulta yritysten ja yrittäjien riskinoton kautta. Meillä ei ole kasvua, jos ei ole kasvavia yrityksiä. Siksi yrityksiä ja yrittäjiä on syytä kuulla. Paikallisen sopimisen lisääminen on vahva yritysten ja yrittäjien toive ja pyyntö.

 

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.