Etsi

Paljon mainettaan parempi sote

Tänäkin keväänä se tapahtui. Kun perustuslakivaliokunnan lausunto lähenee, keskustelu sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ja valinnanvapauden ympärillä kiihtyy. Ilma on sakeanaan vuotoja, huhuja ja väitteitä. Isot otsikot tarttuvat yksityiskohtiin ja kokonaiskuva uudistuksesta hämärtyy. Muutoshälinästä vaikea erottaa olennaista.

Sote-uudistus on paljon mainettaan parempi. Se toteuttaa sille asetettuja tavoitteita ja vieläpä yhteisesti hyväksyttyjen keinojen kautta. Mitään ei rikota, mutta toimimattomia kohtia korjataan.

Kaikki ovat sitä mieltä, että sote-palvelujen järjestämisvastuu pitää koota laajemmille harteille. Näin tehdään, kun muodostetaan kuntia isommat maakunnat. Edellisen hallituskauden lopussa perustuslakivaliokunta linjasi, että kuntia ei voida pakottaa sote-kuntayhtymään, vaan sote-päättäjät pitää valita vaaleilla. Tämäkin vaatimus täyttyy.

Valinnanvapaus parantaa peruspalveluiden saatavuutta

Sote-uudistuksen tavoite on parantaa peruspalvelujen saatavuutta. Valinnanvapaus toteuttaa tämän. Kun kaikki laatukriteerit täyttävät toimijat, saavat perustaa sote-keskuksen, lisääntyy niiden määrä. Maalaisjärjellä ajatellen tämä johtaa siihen, että ihmiset pääsevät nopeammin lääkäriin.

Sote-keskus vastaa vain käytetyimmistä peruspalveluista. On oikein, että saamme itse valita tuon ensimmäisen kontaktin. Sote-keskuksessa vahvistetaan sosiaalipalvelujen osaamista. Tämä on tärkeää, jotta sosiaalipalvelujen tarve tunnistetaan ajoissa. Mitä aikaisemmin tarvitsija saa avun, sitä parempi. Varhainen tuki on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa.

Valinnanvapaus ei ole pakko

Päätöksen sosiaalipalveluista tekee jatkossakin julkinen taho. Maakunnan liikelaitos vastaa sosiaalipalveluista. Valinnanvapauslain mukaan joissain palveluissa asiakkaalla on oikeus asiakasseteliin tai henkilökohtaiseen budjettiin. Näitä palveluja ovat esimerkiksi kotiin vietävät palvelut ja asumispalvelut. Eikö ole oikein, että ihmisen saa itse päättää, missä hän asuu tai kuka hänen kotiinsa tulee? Valinnanvapaus ei kuitenkaan ole pakko. Jos ihminen ei halua sitä käyttää, huolehtii maakunnan liikelaitos eli julkinen taho palveluista – aivan kuten tähänkin asti.

Valinnanvapaus ei myöskään johda kaaokseen sairaaloissa. Erikoissairaanhoito jää täysin maakunnan liikelaitoksen vastuulle. Maakunta voi toki halutessaan päättää ottaa asiakasseteleitä käyttöön erilaisissa sote-palveluissa. Fiksu maakunta näin tekeekin ja hyötyy samalla monituottajamallin eduista. Monituottajamalli kun pitää hinnat kurissa, kannustaa innovaatioihin ja parantaa palvelujen laatua. Mutta maakunta tekee sen hallitusti omilla päätöksillään.

Budjettikuri on välttämätön

Väitän, että asiakas ei erikoissairaanhoidossa heti huomaa sote-uudistusta arjessa mitenkään. Sairaanhoitopiirien johdolle muutos toki näkyy – enää ei voi lähettää lisälaskua kuntaan. Jos raha ei riitä, pitää keskustella valtiovarainministeriön kanssa. Pelko siitä, että ministeriö on kuntia tiukempi, on varmasti aiheellinen. Mutta budjettikuri on myös välttämätön. Myös erikoissairaanhoidossa pitää parantaa kustannusvaikuttavuutta ja saada parhaat toimintatavat leviämään koko maahan.

Yhtä luonnollista on, että peruspalvelujen saatavuuden parantaminen lisää niiden kustannuksia. Ja näin pitää ollakin. Kun jotain haluaa vahvistaa, sille pitää myös antaa resursseja. Sote-uudistuksen kustannustavoitteita arvioitaessa pitää tarkastella koko järjestelmää, niin perustasoa kuin erikoistasoa ja niin sosiaali- kuin terveyspalvelujakin. Kustannusvaikuttavuuden parantaminen tapahtuu uudenlaisen toiminnan kautta. Eduskunnan pitää nyt pitää tehdä päätös hallinnosta ja päästää ammattilaiset vihdoin kehittämään meille parempia sote-palveluja. Maakunnat ja sote-alan yrittäjät ovat valmiita – tehdään yhdessä parempi sote.

Susanna Kallama
elinkeinoasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Susannna Kallama

Suomen Yrittäjät
elinkeinoasioiden päällikkö

Hänen tehtäväkenttänä kunnallinen ja alueellinen elinkeinopolitiikka sekä erityisvastuualueena yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluala.