Etsi

Palvelustrategia vapauttaa viranhaltijat  

Kunnilla on 600 lakisääteistä tehtävää. Sen päälle on joukko asioita, joita kunnat ovat itse päättäneet tehdä. Erityisesti lakisääteisten tehtävien hoitaminen haukkaa valtaosan kuntapäättäjien ja kunnan henkilöstön ajasta. Siksi kunnissa pitää pohtia tarkasti sitä, miten palvelut toteutetaan – ei vain hintalappua.  

Tarvitaan palvelustrategia. Sen avulla kunta ohjaa ja johtaa, mitä palvelun tuottamiselta halutaan.  

Strategisia tavoitteita kunnan lakisääteiselle palvelulle voivat olla esimerkiksi palveluiden saavutettavuus (kuten odotus- tai matkustusajat) tai päätös huomioida paikallisten yritysten mahdollisuus tuottaa palveluja.  

Palvelustrategia on johtamisen työkalu

Itseään kunnioittava kunnanjohto laatii palvelustrategian, sillä se on johtamisen työkalu. Jos palvelustrategiaa ei ole, yksittäinen viranhaltija joutuu linjaamaan, mitkä palvelut kunta tuottaa itse ja mitkä palvelut yritykset hoitavat. Kunnan henkilöstölle ei voi jättää ratkaisuvaltaa siitä, supistetaanko vai laajennetaanko kunnassa heidän työtehtäviensä määrää. Se valta kuuluu poliittisille vastuunkantajille. Jos nämä eivät pysty määrittelemään, mitä kunta haluaa, alkaa häntä viedä koiraa. Viranhaltijoiden rooli on toimia esittelijänä, ei päättäjänä.  

Demokraattinen päätöksenteko takaa yhdenvertaisuuden

Palvelustrategian hyväksyy kansanvaltaisesti valittu hallinnollinen elin, esimerkiksi kunnanvaltuusto tai kuntayhtymävaltuusto. Palvelustrategian laatimisen pitää olla kansanvaltainen prosessi, sitä varten luottamushenkilöt on tehtäviinsä äänestetty. 

Jos valtuusto on strategiatyössä vain kumileimasimena, asettaa se kansalaiset epäyhdenvertaiseen asemaan: Palveluiden laatu vaihtelee riippuen siitä, onko kunnan palveluiden järjestämisen linjaukset tehty strategisella päätöksentekotasolla vai tapauskohtaisesti. Viranhaltijoiden on huomattavasti selkeämpää toimia, kun linjaukset ovat vakaat ja kunnan ylimmän päätöksentekoelimen hyväksymät.  

Yrittäjyysmyönteinen palvelustrategia vahvistaa kunnan neuvotteluvoimaa 

Palvelustrategiassa on yleensä linjauksia esimerkiksi siitä, kuinka ison osan palveluista tuottaisivat yritykset tai kolmas sektori ja kuinka ison osan julkinen sektori. On elinvoiman kannalta tärkeää, että palvelustrategia tunnistaa pk-yrittäjyyden sekä toimivien markkinoiden merkityksen.  

Jos palvelustrategia esimerkiksi vaatii viranhaltijoita käyttämään paljon kunnan omistamia sidosyksiköitä eli in house-yhtiöitä, se heikentää kunnan keinoja asiakkaana puuttua tilanteisiin, joissa palvelun taso ei tyydytä tai vastaa sovittua. 

Jos muiden vaihtoehtojen käyttö on rajoitettua, on kunnan neuvotteluvoima heikko. Ikävimmillään kunta joutuu omistamiensa yhtiöiden palvelun panttivangiksi, varsinkin jos kunnan palveluiden pääasiallinen tuottaja pääsee käyttämään liikaa valtaa palvelustrategisiin valintoihin. Jos asetelma johtuu demokraattisesti hyväksytystä palvelustrategiasta, viisaat kuntapäättäjät ymmärtävät tällöin tarkistaa linjaustaan.  

Sote-uudistus korostaa palvelustrategian tarvetta

Kunnille ja kuntayhtymille pitää vaatia palvelustrategian päivitys. Erityisen tärkeää tämä on vapaaehtoisesti perustetuissa sote-kuntayhtymissä. Ne uutisoivat tällä hetkellä lähes kaikkialla erittäin merkittävistä budjetin alijäämistä. Kuntayhtymiä rahoittavat kunnat on otettava kunnolla mukaan palvelustrategiaprosessiin. Muutoin rahat eivät riitä.

Hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen voimaantulo vie joka tapauksessa joitakin vuosia. Siihen saakka kuntien on selvittävä järjestämistehtävästään.  


Satu Grekin
elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Satu Grekin

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö.