Etusivu > Blogit > Papula Nevinpat

Etsi

Miten Euroopan patenttivirasto toimii?

Euroopan patenttivirasto (EPO) on useimmille asiakkaillemme nimenä tuttu instituutio. Se perustuu 1970-luvulla laadittuun Euroopan patenttisopimukseen ja siihen kuuluu EU:n jäsenmaiden lisäksi mm. Sveitsi, Norja ja Turkki, eikä se siten ole Euroopan unionin alainen instituutio. Viraston pääkonttori sijaitsee Münchenissä kävelymatkan päässä toimistoltani.

Tilastojen mukaan suomalaiset yritykset laittavat vireille EPO:ssa noin 2800 patenttihakemusta vuodessa, mikä on enemmän kuin Patentti- ja rekisterihallituksessa. Mikäli patenttihakemus myönnetään, se voidaan saattaa voimaan useammissa jäsenvaltioissa ilman, että kansallisen viraston tarvitsee tutkia patenttihakemusta. Tämä tarkoittaa sitä, että useat ulkomaiset hakijat voivat saattaa Suomessa voimaan EPO:n myöntämiä patentteja. Yhteensä EPO:n myöntämiä patentteja saatetaan Suomessa voimaan noin 5000 vuodessa. Pelkästään kotimarkkinoillakin toimivan yrityksen tulee ottaa huomioon nämä patentit.

Hyvin usein patentinhakijat kysyvät kuinka kauan hakemusprosessi kestää. Patentointi on hyvin hidas prosessi jo lainsäädännöllisten syiden vuoksi, mutta erityisesti EPO:ssa ongelmaksi on muodostunut hakemusten erittäin suuri määrä. Hakijat laittavat patenttihakemuksia koko ajan vireille enemmän kuin tutkijat ehtivät niitä käsittelemään. Tästä voi seurata vuosien viivästyksiä. Lopullinen päätös patentoitavuudesta saadaan 3 – 5 vuoden kuluessa, keskimäärin hieman alle neljässä vuodessa vireillepanosta.  EPO:n valtava työmäärä ei johdu ainoastaan eurooppalaisten yritysten aktiivisuudesta, vaan hyvin suuri osa kasvusta tulee esimerkiksi kiinalaisten hakemusmäärien lisääntymisestä.

Vastaus otsikon kysymykseen on siis ainakin: hitaasti. Kiireellisten hakemusten osalta on toki mahdollista pyytää nopeutettua käsittelyä, mutta useimpien täytyy tyytyä vain odottamaan.

Vaikka käsittelyajat ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden kuluessa, laatutasosta EPO ei ole joutunut tinkimään kohtuuttomasti. Tutkijoilla on vähemmän aikaa patenttihakemusta kohden kuin aikaisemmin, ja lukuisat uudet rekrytoinnit tarkoittavat sitä, että joukossa on enemmän kokemattomia tutkijoita. Siitä huolimatta virasto on ehdottomasti patenttitutkimuksen kärkiluokkaa maailmassa. Tutkijat ovat kielitaitoisia, joten tutkimusta voidaan tehdä usealla eri kielellä. Lisäksi viraston palkkaus ja edut ovat hyvät. Ne yhdistettynä itsenäiseen asiantuntijatyöhön houkuttelevat osaajia.

Vastaus otsikon kysymykseen voi olla myös: johdonmukaisesti. Tämä käsitys johdonmukaisuudesta voi ymmärrettävästi muuttua, jos kokee tulleensa kohdelluksi väärin. Kokemuksiemme mukaan tämä on kuitenkin hyvin harvinaista, eikä hakijoiden tarvitse pelätä mielivaltaisia päätöksiä.

Mikäli hakija kuitenkin tuntee tulleensa kaltoin kohdelluksi, voidaan päätöksestä valittaa viraston sisällä toimivaan itsenäiseen valituslautakuntaan. Viraston päätöksistä ei käytännössä voi valittaa mihinkään muualle, koska EPO on jäsenvaltioidensa muodostama itsenäinen instituutio eikä minkään yksittäisen maan tai Euroopan unionin lainsäädännön alainen. Luonnollisesti jäsenvaltioilla on vaikutusvaltaa hallintoneuvoston kautta, mutta käytännössä voidaan sanoa, että viraston on toteutettava tehtäväänsä vain Euroopan patenttisopimuksen mukaisesti. Ongelmallisissa tilanteissa valituslautakunta sitten tulkitsee sitä.

Vastaus otsikon kysymykseen voi olla myös: itsenäisesti. Vieläpä niin, että valituslautakunta vaalii omaa itsenäisyyttään itsenäisen viraston sisällä hyvin tarkasti. Tästä tulikin viraston sisällä yksi viime vuoden kuumimmista puheenaiheista, kun laajennettu valituslautakunta, joka on korkein aste, totesi, että laajennetun valituslautakunnan puheenjohtaja ei voi toimia samanaikaisesti viraston johdossa, koska se vaarantaa valituslautakunnan itsenäisyyden.  Ulkopuolisille ei saa syntyä vaikutelmaa, että valituslautakunta olisi puolueellinen viraston eduksi.

Tämän lisäksi EPO on valtava organisaatio tuhansine työntekijöineen. Tämä tarkoittaa sitä tavanomaista byrokratiaa, jota suurissa organisaatioissa on.  Hakijan kannalta se ei kuitenkaan ole haitta, koska se parantaa prosessin ennakoitavuutta. Sen vuoksi EPO onkin hyvä vaihtoehto suomalaiselle patentinhakijalle.

www.epo.org

 

Mikko Piironen

Mikko Piironen on Papula-Nevinpatin osakas sekä eurooppapatenttiasiamies. Mikko työskentelee Papula-Nevinpatin Münchenin toimipisteessä. Hän on erikoistunut väitteiden ja valitusten käsittelyyn Euroopan patenttivirastossa. Ennen muuttoaan Müncheniin Mikko toimi 10 vuotta patenttiasiamiehenä  Papula-Nevinpatin Helsingin pääkonttorissa ja hoiti asiakkaiden patenttiasioita kansainvälisesti. 

 

Mikko Piironen

Mikko Piironen on Papula-Nevinpatin osakas sekä eurooppapatenttiasiamies. Mikko työskentelee Papula-Nevinpatin Münchenin toimipisteessä. Hän on erikoistunut väitteiden ja valitusten käsittelyyn Euroopan patenttivirastossa. Ennen muuttoaan Müncheniin Mikko toimi 10 vuotta patenttiasiamiehenä  Papula-Nevinpatin Helsingin pääkonttorissa ja hoiti asiakkaiden patenttiasioita kansainvälisesti.