Etsi

Perhevapaamallissa oli valuvikoja

Kun tätä kirjoitan, perhevapaauudistus on kaatunut eikä hallituksen johto ole vielä kokoontunut päättämään uudistuksen jatkosta.

Aika näyttää, tuleeko uusi yritys. Se ei olisi yllätys, mutta helppoa se ei ole. Perhevapaa on niitä harvoja asioita, joissa keskustan ja kokoomuksen välillä on aitoja näkemyseroja.

Esillä olleet ehdotukset ovat keskustalle vaikeita, koska ne olisivat ajaneet alas kotihoidontukea, jota on pidetty keskustassa puolueen isona saavutuksena. Uudistus olisi ollut valtaosalle perheistä perhevapaaheikennys. Kotihoidontuki olisi ilmeisesti hävinnyt myös käsitteenä.

Uudistus olisi siirtänyt lapsia päiväkoteihin, mikä on ollut kokoomuksen tavoite. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan rahaa olisi löytynyt varhaiskasvatukseen, vaikka Suomen julkinen talous yhä velkaantuu. Tarve olisi noin 120 miljoonaa euroa.

Olisiko pöydällä ollut esitys toteuttanut uudistuksen tärkeitä tavoitteita eli tasannut vastuuta vanhemmuudesta, vahvistanut äitien työllisyyttä ja tuonut lapsia varhaiskasvatukseen?

Epäilemättä isäkiintiön pidennys olisi vahvistanut isien roolia. Arvioiden mukaan muutos olisi tapahtunut kuitenkin hitaasti. Voi kysyä, miksi valinnanvapaus ei toimi vaan tarvitaan kiintiö.

Taustalla on asenteita mutta myös taloudellisia realiteetteja. Monessa perheessä isän tuloja tarvitaan, jotta selvitään.

Työllisyysvaikutus olisi ollut pieni, 1000–2000 henkilötyövuotta. Pienikin vaikutus on kuitenkin tärkeä. Isien työllisyys olisi hieman heikentynyt, äitien parantunut – tietenkin edellyttäen, että tarjolla on heille työtä.

Varhaiskasvatukseen olisi tullut lisää alle kolmivuotiaita, koska kotihoidontukea olisi merkittävästi leikattu ja pitkä isäkiintiö olisi tosiasiassa vähentänyt kotihoitoa ja siirtänyt lapsia päivähoitoon.

 

Yrittäjille oli tarjolla hyvää ja huonoa.

Hyvää oli, että äitien perhevapaisiin oli tulossa lisäjoustoja. Tämä on tärkeää, sillä monen yrittäjä-äidin pitäisi pystyä osallistumaan yritystoimintaan joustavasti myös perhevapaalla, jotta yritys ei kaadu tai taannu.

Huonoa monelle yrittäjäperheelle olisi ollut valinnanvapauden kaventuminen, sillä moni pieni yritys on riippuvainen isän tai äidin panoksesta. Siksi olisi hyvä, että perhe voisi itse tehdä valintoja omista lähtökohdistaan. Valinnanvapauden kaventumista olisi pehmentänyt lisääntynyt jousto.

Huonoa olisi ollut myös se, että yrittäjien harteille olisi tullut lisää sairastavan lapsen hoidosta tulevia kuluja. Tämä johtuu siitä, että sairasta lasta voi hoitaa kotona palkkaa saaden. Kun päivähoito lisääntyy, sairastavia pikkupotilaita päätyy enemmän vanhempien kotihoitoon.

On oikein, että pikkupotilaita hoidetaan kotona, mutta on väärin, että kulut maksaa yrittäjä, joka usein maksaa myös sijaiselle. Moni yrittäjä kokee asetelman ymmärrettävästi erittäin epäreiluksi.

Yrittäjän kulutaakan kasvu olisi vähentänyt työllistämisintoa ja samalla uusia työpaikkoja.

 

Tarvitaanko Suomessa perhevapaauudistus?

Kyllä, mutta se on syytä tehdä hyvin. Hyvä uudistus tasaa vastuuta vanhemmuudesta mutta se tasaa oikeudenmukaisesti myös vanhemmuuden kuluja. Se ei myöskään syvennä yhdenkään ahtaalla olevan lapsiperheen ahdinkoa.

 

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja