Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Sopimisen on oltava mahdollista kaikissa yrityksissä ja työpaikoilla

Paikallisesta sopimisesta puhutaan taas. Muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta. Kerron tässä blogissa, mistä on kysymys ja mitä Suomen Yrittäjät ajaa. 

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on ohjelmansa mukaan lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta tavoitteena joustavuuden ja turvan tasapainoinen yhdistäminen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittäminen.

Suomen Yrittäjät tavoittelee kahta asiaa, joista molemmat ovat hallitusohjelman kirjausten ja tavoitteiden mukaisia. 

Sopimisen kiellot pois ja sopiminen mahdolliseksi kaikissa yrityksissä

  1. Haluamme poistaa laista sopimisen kiellot. Se asettaa yritykset yhdenvertaiseen asemaan.
  2. Haluamme, että kaikissa yrityksissä voidaan sopia paikallisesti riippumatta siitä, kenet työntekijät ovat valinneet edustajakseen. Se asettaa työntekijät yhdenvertaiseen asemaan ja edistää tasapainoista sopimista.

Mistä sopimisen kielloissa on kyse?

Laista pitää poistaa kiellot, jotka estävät liittoon kuulumattomia yrityksiä sopimasta työehtosopimuksen sallimista asioista yhdessä työntekijöidensä kanssa. Tällaisia kieltoja on laissa noin 50. 

Jos työehtosopimuksessa on annettu mahdollisuus paikalliseen sopimiseen työsopimuslain, vuosilomalain, työaikalain tai opintovapaalain säännöksistä, paikallinen sopimus voidaan tehdä vain työnantajaliittoon kuuluvassa yrityksessä. Esimerkiksi ylityökorvauksista, sairausajan palkasta, vuosilomista ja erilaisista vapaista sopiminen on liittoon kuulumattomissa yrityksissä lailla kielletty, vaikka työehtosopimus sen sallii. Näitä liittoon kuulumattomia yrityksiä on yli puolet kaikista työnantajayrityksistä. Nämä yritykset ovat lain syrjivien säännösten vuoksi eriarvoisessa asemassa liittoon kuuluviin yrityksiin nähden.

Sopimisen kieltojen poistaminen asettaisi yritykset yhdenvertaiseen asemaan riippumatta siitä, kuuluvatko ne liittoon vaiko eivät. Työehtosopimus määrittäisi edelleen sen, mistä asioista voidaan sopia. Paikallista sopimista edistettäisiin siten hallitusohjelman mukaisesti työehtosopimusten kautta.

Kyse ei ole järjestöistä vaan yrityksistä, työntekijöistä ja työpaikoista

Työpaikkasopimisessa ei ole kyse järjestöistä vaan suomalaisista yrityksistä ja työpaikoista, yrittäjistä ja työntekijöistä; heidän mahdollisuuksistaan ja oikeudestaan tehdä yhdessä sopien ratkaisuja työn tekemisestä, työajoista sekä työehdoista. 

Yksikään järjestö ei ole työpaikalla tekemässä työtä ja sopeutumassa eturintamassa markkinoiden ja kilpailutilanteiden muutoksiin sekä yllättäviin shokkeihin. Sen vuoksi sopimisen valta on oltava yrityksillä ja työntekijöillä. Jokaisella työntekijällä on oltava mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuka työntekijöitä edustaa. Niin länsimaisessa demokratiassa toimitaan. 

Myös luottamusmies voi olla sopijaosapuoli, jos työntekijät niin haluavat. Luottamusmiehen rinnalla on kuitenkin oltava muitakin vaihtoehtoja kuten luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö yhdessä, jos työntekijät niin haluavat.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan luottamus työpaikoilla on vahva ja tieto kulkee. Sopimisen edellytykset ovat kunnossa. 

Ay-liikkeen esittämä malli syrjii työntekijöitä

Ammattiyhdistysliike puolestaan ajaa sellaista sopimisen mallia, jossa ainoastaan tiettyyn liittoon kuuluva luottamusmies voisi olla sopijaosapuoli, kun työehtosopimus edellyttää luottamusmiestä. Tässä luottamusmiespakkomallissa ainoastaan työehtosopimuksen tehneeseen liittoon kuuluvat työntekijät saavat vaikuttaa. Muihin liittoihin kuuluvat ja liittoon kuulumattomat jäävät vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. 

Jos siis esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimusta noudattavassa yrityksessä on kaksi teollisuusliittoon kuuluvaa työntekijää ja 12 muihin liittoihin tai kokonaan liittoon kuulumattomaa työntekijää, vain kaksi ”oikeaan” liittoon kuuluvaa voisi osallistua sopimiseen. He päättäisivät asioista kaikkien työntekijöiden puolesta riippumatta muiden työntekijöiden tahdosta. 

Ei ole oikein, että vähemmistö päättää enemmistön asioista. Sopimista ei edistä myöskään työnantajan näkökulmasta se, että työpaikalla työntekijät on jaettu kahteen leiriin: niihin, jotka saavat vaikuttaa ja niihin, joilta ei kysytä. 

Luottamusmies on vain harvoissa yrityksissä

Kantar TNS:n toteuttaman Yrittäjägallupin mukaan vain 8 prosentissa työnantajayrityksistä on luottamusmies. Niissä liitoissa, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin luottamusmies on vain joka viidenneksessä yrityksiä.

Luottamusmiehen edellyttäminen ainoaksi sopijaosapuoleksi toisin sanoen estäisi sopimisen yli 90 prosentissa työnantajayrityksiä. Malli ei edistäisi paikallista sopimisista.

Yhdenvertainen sopiminen ei kelpaa ay-liikkeelle

Ammattiyhdistysliikkeelle on sekä viime vaalikaudella että nyt tarjottu mallia, joka asettaisi sekä yritykset että työntekijät yhdenvertaiseen asemaan riippumatta siitä, kuuluvatko he liittoon vai eivät. Yhdenvertaisen sopimisen malli ei ole ammattiyhdistysliikkeelle kelvannut. 

Lainsäätäjän on turvattava yhdenvertainen sopimisen mahdollisuus kaikille. Järjestöjen tehtävänä on auttaa ja tukea paikallista sopimista, ei haalia valtaa itselleen. 

Janne Makkula
työmarkkinajohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Janne Makkula

työmarkkinajohtaja, varatuomari
Suomen Yrittäjät