Etsi

Sote on pienille mahdollisuus

Keskustelu sote-uudistuksesta jatkuu tiiviinä. Se on hyvä, sillä suuri uudistus vaikuttaa monen kansalaisen ja yrityksen elämään.

Käyty keskustelu on ollut kritiikkivoittoista. Moni kansalainen on hämmentynyt. Onko uudistus niin huono kuin väitetään?

Puutteistaan huolimatta uudistus on mainettaan parempi. Se on syytä toteuttaa. Uskon uudistuksen parantavan suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita.

Samalla on tärkeä nähdä, että uudistus on suuri eikä tule kerralla valmiiksi. On oltava herkkyyttä korjata, kun korjattavaa ilmenee.

Lisäksi pitää ymmärtää, että maakuntien rooli sote-palveluiden järjestämisessä on suuri. On mahdollista, että jossakin homma ei heti toimi. Syyllinen ei ole välttämättä itse uudistus vaan sen toimeenpano.

Johtajuudella on väliä. Huono johtaja ja tiimi voivat pilata hyvät suunnitelmat. Samoin hyvä johtaja ja tiimi voivat tehdä huonoistakin aineksista hyvää.

Olennaista on maakunnan kyky järjestää palveluita. Se vaikuttaa olennaisesti siihen, parantaako uudistus palveluita ja niiden tuottavuutta vai lisääkö se kustannuksia ja luo hämminkiä.

Valinnanvapaus on uudistuksen keskeinen voima

Uudistuksen keskeinen voima on valinnanvapaus. Emme ehkä vielä ymmärrä sen voimaa ja merkitystä.

Kun ihmiset pääsevät valitsemaan peruspalveluita tuottavan sote-keskuksen tai muita palveluita asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin avulla, se tuo palvelutarjoajien välille kilpailua. Palvelun pitää pelata ja ihmisistä pitää huolehtia hyvin. Huonot kaatuvat ennen pitkää pois.

Voi odottaa, että perusterveydenhuolto paranee siellä, missä on ollut ongelmia. Samoin käy niissä palveluissa, joita voi hankkia asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin avulla. Näitä ovat esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus- ja kotipalvelut, asumispalvelut, vammaisten työtoiminta ja kotisairaanhoito.

Maakunta voi halutessaan tarjota muitakin asiakassetelipalveluita, ja toivottavasti moni maakunta niin tekee. Näitä ovat esimerkiksi perhetyö, omaishoitajan sijaistaminen, neuvolapalvelut, monet polikliiniset palvelut, kiireetön leikkaustoiminta ja hampaiden oikominen.

Jos sote-uudistus kaatuu, se on pienten yritysten tappio

Palveluita tarjoavat usein pienet yritykset. Siksi sote-uudistus on niille suuri mahdollisuus.

Yksityisten sote-yritysten liikevaihto on viitisen miljardia. Siitä mikroyritysten (alle kymmenen työllistävien) osuus on lähes kolmannes eli noin 1,5 miljardia euroa. Se kertoo, että pienten palveluita halutaan.

Jos sote-uudistus toteutuu, valinnanvapauden piiriin tulee sote-palveluja kaikkiaan yli 5 miljardin arvosta. Sen myötä pienimpien yritysten osuus voi kasvaa 1 - 1,5 miljardilla eurolla. Tästä valtaosa tulee palveluista, joissa on käytössä asiakasseteleitä tai henkilökohtaisia budjetteja.

Kasvu edellyttää, että alalla on toimivia pk-yrityksiä eikä niitä kaikkia ole ostettu suurempien syliin. Olen vakuuttunut, että pienet voivat menestyä, koska ne osaavat tarjota ihmisläheisiä, laadukkaita ja asiakkaan tarpeisiin joustavia palveluita.

Jos sote kaatuu loppusuoralla, se on pienten yritysten tappio. Jos sote kaatuu, se lisää väistämättä suuria kokonaisulkoistuksia ja suurten kokonaisuuksien palveluhankintoja, mikä vahvistaa suuria. Tämä tie vie kilpailun vähenemiseen ja tuotannon keskittymiseen.

Vaaleissa voimme vaikuttaa

Onko maakunta sitten tehoton järjestämään sote-palveluita ja muita tehtäviä?

On totta, että maakunnat ovat erikokoisia. Ne ovat kuitenkin jo olemassa, ja niillä on hyvä aloittaa. Aika näyttää, mitä muutoksia rakenteeseen joskus tarvitaan.

Ainakin maakuntia on vähemmän kuin nykyisiä sote-palveluita tuottavia tahoja, joita on satoja. Manner-Suomessa on pelkkiä kuntia lähes 300.

Yksi uudistuksen kritiikin juurisyy näyttää olevan huoli vallasta, jota siirtyy kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä maakuntiin. Vallasta ei haluta luopua.

Vaaleissa me pääsemme valitsemaan edustajia maakunnan päättäjiksi. Se on lähtökohtaisesti hyvä muutos, jota kansanvallan kannattajat osaavat arvostaa.


Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.