Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Suomi Tukitaloudesta Yrittäjyystalouteen

Vuonna 1800 elettiin omavaraistaloudessa, jossa vuokratkin maksettiin taksvärkkinä. Vuonna 1900 yrittäjät teollistivat Suomea – ruukkeja, ompelimoita ja tehtaita syntyi ympäri maata. Yrittäjyys synnytti ympärilleen hyvinvointia.

Vuonna 1970 lähes kaikki olivat töissä – ansiotaloudessa vallitsi käytännössä lähes täystyöllisyys. Se järkkyi vuonna 1975 kun työttömyys kääntyi nopeaan kasvuun, minkä johdosta muodostettiin hätätilahallitus. 

Viimeisen sukupolven aikana Suomesta on tullut nykyinen Tukitalous. Siellä ansiot eivät enää riipu suoritteista vaan suurelta osin erilaisista tuista. Jopa kaksi kolmasosaa kansasta on eri tavoin tukien nettosaajia, vaikkeivät sitä itse suoraan aina huomaakaan.

Kolikon kääntöpuolella ovat korkeat verot, velat ja työttömyys. Heinäkuussa 2020 maassa oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 387 500 työtöntä, mutta hallitus ei julistanut hätätilaa vaan päätti lykätä 30 000 henkeä (8 % työttömistä) niin sanotusti päätösperusesti työllistävien toimien pohdintaa loppuvuoteen. 

Tukitalouden ensimmäinen yhteiskunnallinen pulma on, että se on liian kallis. Lukemattomien tukien johdosta kokonaisveroaste on noussut maailman korkeimpien joukkoon. Verot menevät suoraan hintoihin. Tämä tekee asumisesta ja kuluttamisesta kallista. Korkeat verot eivät kuitenkaan ole riittäneet Tukitalouden rahoittamiseen. Vain yhden sukupolven aikana on luotu lähes koko julkinen velka. Tästä syntyy niin sanottu kestävyysvaje, jota väestön ikääntyminen syventää. Tukitaloudessa hyvinvoinnin kasvu on ollut enemmän vero- ja velkavetoista kuin työperäistä.

Toinen pulma Tukitaloudessa on kannustimien puute. Progressiivisen verotuksen pirullisuus piilee siinä, että noin 4000 euroa bruttopalkkaa saavan työntekijän mahdollisesta palkanlisästä puolet menee verottajalle ja sen lisäksi noin 30 prosenttia sivukuluja. Työnantajan maksamasta 1000 €/kk eli 12 000 €/vuosi suorituspalkasta kuluineen vain kaksi viidesosaa menee työntekijälle ja kolme viidesosaa Tukitalouden rattaisiin. Kiila on liian suuri ja työntekeminen liian verotettua. Kannusteet puuttuvat. 

Vastaavasti yrittäjän kynnys työllistää on liian korkea. Myöskään yrittämisen kasvulle ei ole riskinottoa vastaavia kannustimia. Tukitaloudessa kaikki ovat samassa negatiivisessa noidankehässä, jossa eletään ongelmien kautta siten, että aina luodaan uusi tuki, jonka rahoitusta varten nostetaan veroja, mikä edelleen nostaa hintoja ja kustannuksia.

Onneksi Tukitalous on ja jäänee historiallisessa katsannossa lyhytaikaiseksi kokeiluksi. Sen kestävyydestä ei maailmanhistoriassa ole todisteita. Läpi maailmanhistorian hyvinvointi on aina kukoistanut siellä missä on suosittu yritteliäisyyttä ja ahkeruutta.

Siksi Tukitalouden ennuste passivoivana ja kalliina mallina on heikko. Siksi Suomen suuntaa on oikeasti muutettava. Siksi Suomesta on tehtävä Yrittäjyystalous ja maailman paras paikka yrittää.

Kesällä julkaistussa kirjassa ’Maailman Paras Paikka Yrittää – Suomi Tukitaloudesta Yrittäjyystalouteen’’ esitin 10 teesiä, jotka voivat viedä meitä kohtia Yrittäjyystaloutta. Teesit käsittelevät mm verotuksen kohdentamista siten että taloudellisen aktiviteetin sijaan verotetaan haittoja, kiertotalouden edistämistä, asumisen halpuuttamista sekä yrittäjämäisen asenteen kehittämistä yhteiskunnassa. 

Olisi naiivia uskoa nopeisiin muutoksiin. Ne tulevat luultavimmin vasta pakon edessä – tämänkin olemme historiasta nähneet. Siksi kirjassa on pohdittu myös sitä, kuinka yrittäjä voi asemoida itsensä yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kutsun niitä Yrittäjyyden Yhdeksäksi Strategiaksi. Näitä ovat muun muassa keinot yrittäjänä menestymiseen, edullisempaan toimintaympäristöön siirtyminen, liittoutuminen Tukitalouden kanssa, Moderni Yrittäjyys sekä Omistajaksi siirtyminen.

Samalla kun yrittäminen on sydämenasia ja elämänasenne, on tärkeää miettiä, millaista yrittäjyyttä haluaa ja kannattaa harjoittaa. Yrittäjyydellä on monet kasvot.

Kirja on kirjoitettu, koska huoli siitä minne maa Tukitaloudessa ajautuu on suuri. Siksi olen pyrkinyt hahmottamaan vaihtoehtoja sekä Suomelle että Yrittäjälle.


Petri Roininen, toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjyysverkoston puheenjohtaja

Kannattavaa kasvua blogi käsittelee kasvuyrittäjyyttä eri näkökulmista. Blogia kirjoittaa Kasvuyrittäjäverkoston johtoryhmän jäsenet sekä kasvun yhteistyökumppanit.

» Kasvuyrittäjäverkosto


Petri Roininen

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja ja Investors House Oyj:n toimitusjohtaja. Petri on ollut omistajana mukana perustamassa ja kasvattamassa noin kymmentä yritystä.

Viimeisimmät kirjoitukset tässä blogissa