Etsi

Taival kohti uutta osaamisjärjestelmää alkoi – korkeakoulut eivät saa jäädä turisteiksi

Kerran hankkimamme tiedot ja taidot happanevat entistä nopeammin. Tästä pitää huolen digitalisaation ajama talouden ja työn murros. Muutos on nopeampi kuin kuvittelemmekaan ja vetää järistysvoimaltaan vertoja agraarisen aikakauden murtumiseen teolliseksi.

Osaamistarpeet vaihtuvat tietoyhteiskunnassa entistä vikkelämmin. Nuoruusvuosina suoritettujen toisen ja korkea-asteen perustutkintojen kantokyky lyhenee. Yhä useamman on päivitettävä osaamistaan työuran varrella. Ajantasainen osaaminen on parasta valuuttaa työmarkkinoilla.

Myös yritysten ja muiden organisaatioiden on kilpailukykyä ja vaikuttavuutta ylläpitääkseen panostettava entistä enemmän toimintansa ja henkilöstönsä kehittämiseen. Jo puolet yrityksistä kertoo, että osaajapula rajoittavaa kasvua. Saman verran myös panostaa henkilöstönsä kouluttamiseen.

Kohti uutta osaamisjärjestelmää

Mekaanisten koneiden ja teollistuneen yhteiskunnan lähtökohdista rakentuneiden ajattelu- ja toimintamallien on uudistuttava, jotta vääjäämätön siirtymä digitalisoituvaan yhteiskuntaan ja älykkäiden koneiden aikakauteen olisi menestyksekäs ja sosiaalisesti kestävä.

Tämä pätee niin yksilöihin ja yrityksiin kuin laajemmin suomalaisen yhteiskunnan perustaviin instituutioihin, erityisesti koulutukseen. Edesauttaakseen tätä uudistumista on koulutusjärjestelmän ja sen mukana myös korkeakoulutuksen ajantasaistuttava.

Edessämme on matka kohti oppimisympäristöiltään ja -palveluiltaan laajapohjaisempaa ja ihmisen tai yhteisön kehityskaaren eri vaiheita tasapainoisemmin huomioivaa osaamisjärjestelmää. Korkeakoulut eivät saa jäädä tällä matkalla turistin asemaan. 

Jatkuva oppiminen korkeakoulujen ydintehtäväksi

Korkeakoulujen rooli yksilön jatkuvan oppimisen ja yrityksen tai muun työyhteisön jatkuvan kehittämisen mahdollistajana on jo nyt merkittävä. Sitä on kuitenkin syytä huomattavasti vahvistaa. Työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavien jatkuvan oppimisen ja jatkuvan kehittämisen palveluiden on oltava korkeakoulujen ydintoimintaa.

Tämä edellyttää valtiolta kaukonäköistä säädös- ja rahoitusohjausta sekä oppilaitoksia oikeaan suuntaan kannustavia tulossopimuksia. Ennen kaikkea se kuitenkin vaatii itsenäisiltä korkeakouluilta muutoskykyä, asiakaslähtöistä palvelumuotoilua sekä tiivistä vuoropuhelua yrittäjien, yritysten ja muiden työyhteisöjen kanssa. 

Oikeansuuntaista mutta riittämätöntä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuluvan vuoden työstänyt eteenpäin viime syksynä julkaisemaansa ja yrittäjäjärjestönkin kiittämää Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiota. Tuloksena on konkreettisia lakiesityksiä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien vahvistamiseksi korkeakouluissa.

Esitykset ovat oikeansuuntaisia ja paikoin onnistuneita. Mutta kun ottaa huomioon sen, miten iso muutos toimintaympäristössä on menossa, ne eivät kokonaisuutena riitä. Pidemmälle meneviä toimenpiteitä ei ole aikaa pantata. Lakiesityksiä koskeva lausuntomme sisältää niitä napakan joukon. Niistä mainittakoon tässä yksi.

Ei ole alkuunkaan nykyaikaisen ja asiakaslähtöisen palvelumuotoilun mukaista, että korkeakoulujen ”aikuisoppimisen tuotteet” on eriytetty avoimeen korkeakoulutukseen, täydennyskoulutukseen, tilauskoulutukseen ja erikoistumiskoulutukseen. Oman saaristonsa muodostavat vielä yritysten kehittämiseen suunnatut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut.

On korkea aika ohjata korkeakoulut terävöittämään työ- ja elinkeinoelämään suunnattu tarjontansa jatkuvan oppimisen palvelukokonaisuudeksi sekä päivittää korkeakoulujen rahoitusmalli ja tulossopimukset sitä vastaavaksi.

Hallituskausi on jo ehtoopuolella, mutta ehomman osaamista tuottavan järjestelmän rakennustalkoot ovat vasta pääsemässä vauhtiin. Ei anneta kinttaiden tippua.

Joonas Mikkilä
digi- ja koulutusasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät
@JoonasMikkila

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Joonas Mikkilä

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö, joka vastaa järjestön korkeakoulu- ja innovaatiopoliittisista sekä digitalisaatioon liittyvistä asioista.