Etsi

Taloudellisten vaikutusarvioiden vaikeudesta ja vaarallisuudesta

Yhteiskunnan rakenteiden muuttaminen on aina aika ajoin välttämätöntä. Maailma ympärillä muuttuu ja siten vanhat rakenteet eivät enää toimi. Ne voivat hidastaa tai jopa estää taloudellista toimeliaisuutta. Joskus olemassa olevat rakenteet voivat osoittautua toimimattomiksi ilman että ulkoisessa ympäristössä tapahtuu muutoksia.  

Optimaalisessa tilanteessa päättäjillä olisi käytössä useita kotimaisella aineistolla tehtyjä vertailuarvioituja tutkimuksia kaavailtujen uudistusten vaikutuksista. On kuitenkin niin, että varsin harvoin tämä on tilanne. Tämä on ymmärrettävää, sillä jo aineistohaasteet ovat usein esteenä, ainakin nopealla tahdilla vaadittavaan, tutkimustietoon. 

Toinen lähestymistapa on etsiä kansainvälistä tutkimusaineistoa vastaavanlaisesta uudistuksesta. Näin olivat tehneet Merja Kauhanen Palkansaajien Tutkimuslaitoksesta ja Antti Kauhanen Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta heidän arvioidessaan esimerkiksi henkilöperusteiden irtisanomisen helpottamisen taloudellisia vaikutuksia. Molemmat Kauhaset ovat kiistatta päteviä tutkijoita ja heidän tekemänsä selvitystyöt ovat laadukkaita.

Ongelmaksi kansainvälisissä vertailuissa saattaa nousta se, että tutkimusasetelma ei välttämättä aivan vastaa kotimaassa suunnitteilla olevaa uudistusta tai niissä ei täysimääräisesti pystytä huomioimaan kaikkia olennaisia vaikutuskanavia. Erilaisten institutionaalisten tai historiallisten tekijöiden johdosta uudistusten käyttäytymisvaikutukset eivät välttämättä ole identtiset kahdessa eri maassa.

Kolmas lähestymistapa on yrittää hyödyntää arvioinnissa erinäisiä kyselytutkimuksia. Tätä lähestymistapaa, ja joskus aivan syystä, arvostellaan tarkoitushakuisuudesta. Suomen Yrittäjät on yrittänyt haarukoida esimerkiksi henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen työllisyysvaikutuksia käyttäen hyväksi yhdessä Työ- ja Elinkenoministeriön ja Finnveran kanssa kerättävää Pk-yritysbarometria. Pk-yritysbarometrin vastaa keskimäärin noin 4500–5000 yritystä ja yritykset valikoituvat haastatteluun satunnaisotannalla Fonectan kohdistamiskone B2B-yritysrekisteristä ja Suomen Yrittäjien jäsenrekisterissä. Tutkimuksessa on siis muitakin kuin Suomen Yrittäjien jäseniä. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti ja aineisto vastaa mahdollisimman hyvin Suomen pk-yritysten rakennetta.

Toisena lähteenä on käytetty Suomen Yrittäjien tilaamia ja TNS-Kantarin toteuttamia Yrittäjägallup-kyselyjä. Niiden otoskoko liikkuu noin tuhannessa yrittäjässä ja vastaajissa on jälleen muitakin kuin Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjiä.

Suomessa toimii maa- metsä- ja kalatalous pois lukien noin 290 000 yritystä. Pk-yritysbarometrin mukaan noin 40 000 yrityksellä on todellinen työllistämistarve. Analysoimme, että vain tästä joukosta löytyy uudet potentiaaliset työsuhteet. Kun yrityksiltä on kysytty, että miksi he eivät palkkaa lisää henkilökuntaa, syyt vaihtelevat. Syyt liittyvät irtisanomisen vaikeuteen, joustamattomiin työaikajärjestelyihin, osaavan työvoiman saatavuuteen, työn hintaan jne.

Käyttäen hyväksi eri kyselylähteitä olemme esimerkiksi arvioineet, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen voisi johtaa 10 000–20 000  uuteen työsuhteeseen ajan saatossa.  Toisena esimerkkinä kyselyaineiston käytöstä mainittakoon Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomistin Penna Urrilan analyysi siitä, että määräaikaisuuksien helpottaminen olisi tehokkaampi ja enemmän työllisyyttä lisäävä uudistus kuin esimerkiksi muutokset koeaikaan tai takaisinottovelvollisuuteen. Urrilan analyysi perustuu noin 900 EK:n jäsenyrittäjän vastauksiin. 

Suomen Yrittäjät suhtautuu avoimesti kyselytutkimuksia vastaan esitettyyn kritiikkiin. Suomessa on erinomaista akateemista osaamista yliopistoissa, ministeriöissä ja Suomen Pankissa, ja heiltä saatavat tutkimustulokset sitten mahdollisesti laittavat meidän arviomme uuteen valoon.

Voi hyvinkin olla niin, että joudumme arvioitamme muuttamaan. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sellaista fundamentalismia, että mitään kyselytutkimuksiin pohjautuvaa arviointia ei saisi tehdä. Ja varsinkin on muistettava, että kyselytutkimuksia hyödyntävään arviointiin tulisi suhtautua samalla kriittisyydellä oli selvityksen kohteena sitten omalle organisaatiolle mieluinen tai vastenmielinen asia. 

Ja lopuksi. Joudumme hyväksymään sen, että yhteiskunnallinen päätöksenteon taustalla ei aina ole akateemista tutkimusta, vaikka se toivottavaa olisikin. Päättäjillä on oikeus ja velvollisuus tehdä uudistuksia. Jos kriteerinä on lopullisen totuuden löytäminen asiasta kuin asiasta mitään ei saada muutetuksi. Vielä vaarallisempaa kuin kyselytutkimusten hyödyntäminen on tekemättömyys ja jatkuva muutosvastarinta. 
 

Mika Kuismanen
pääekonomisti
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mika Kuismanen

Suomen Yrittäjät

pääekonomisti