Etsi

Tavaramerkkilaki uudistui – kannatti vääntää!

Vaikuttaminen lainsäädäntöön on pitkäjänteistä työtä. Vaikuttamista on tehtävä hankkeiden kaikissa vaiheissa, alkaen jo ennen kuin lakiesitystä on ryhdytty varsinaisesti valmistelemaan.

Suurin työ on tehty jo siinä vaiheessa, kun hallituksen esitys annetaan. Eduskunnassa lakiesityksiin ei yleensä suuria muutoksia tule. Kerron tässä kirjoituksessa, miten Suomen Yrittäjät vaikutti tavaramerkkilain kokonaisuudistuksen valmistelussa.

Mikä on tavaramerkki?

Tavaramerkki on tavaran tai palvelun tunnusmerkki. Tavaramerkkioikeus antaa yritykselle yksinoikeuden merkin käyttöön. Tavaramerkki on siis keskeinen osa yrityksen tuotteiden tai palveluinen brändiä.

Yritykset tarvitsevat toimivan tavaramerkkijärjestelmän, jossa huomioidaan myös pk-yritysten tarpeet. Jotta nämä tavoitteet toteutuisivat, lainsäädäntöön on tärkeä vaikuttaa.

Direktiivi pakotti uudistukseen

Tavaramerkkilain kokonaisuudistus oli pitkä projekti. Laki on ollut pitkään epäselvä ja puutteellinen, mutta kokonaisuudistus saatiin alulle vasta, kun EU:n uusi tavaramerkkidirektiivi piti panna kansallisesti täytäntöön. Lakia valmistellut työryhmä työskenteli lähes kaksi vuotta, ja sen jälkeinen jatkovalmistelu vei sekin vielä noin vuoden.

Jo direktiivin valmisteluvaiheessa piti olla vaikuttamassa suomalaisille yrityksille tärkeisiin kysymyksiin. Erityisesti pk-yritysten kannalta yksi tällainen kysymys oli suostumustenvaraisten eli niin sanottujen relatiivisten esteiden tutkinnan säilyttäminen Patentti- ja rekisterihallituksessa. Vaikuttamisessa onnistuttiin, sillä direktiivi salli jatkaa tätä käytäntöä. Se takaa vahvemman tavaramerkkisuojan ja toisaalta keventää yritysten taakkaa oikeuksiensa valvonnassa.

Toiminimien asema ja tavaramerkkien luokitus kuumia kysymyksiä

Kun tavaramerkkilain uudistustyö alkoi, yksi valmistelun suurimmista kysymyksistä liittyi toiminimien eli kaupparekisteriin rekisteröityjen yritysten nimien asemaan. Toiminimen suoja on erityisesti pienille yrityksille olennainen. Suoja on helppo saada ja se on halpa.

Toiminimi onkin yleisin aineeton oikeus, joka yrityksillä on. Kaupparekisterissä on noin 600 000 rekisteröityä toiminimeä ja lisäksi tuhansittain toiminimilain nojalla suojattuja aputoiminimiä. Vertailun vuoksi: tavaramerkkejä on rekisterissä noin 100 000 kappaletta, kun mukaan lasketaan Suomeen kohdistetut kansainväliset rekisteröinnit.

Valmistelussa jouduttiin ratkomaan ongelmaa, joka muodostuu kaupparekisteriin merkityistä laajoista toimialakuvauksista. Rekisteröity toiminimi muodostaa esteen sekoitettavissa olevalle tavaramerkille ja päinvastoin. Jos yrityksen toimialana on ”kaikki laillinen liiketoiminta”, se muodostuu laajasti tavaramerkkien esteeksi, vaikkei yrityksellä olisikaan toimintaa kuin vain tietyllä toimialalla. Tämän vuoksi toiminimien suojaa oli ehdotettu kavennettavaksi.

Toinen yrityksille keskeinen kysymys liittyi tavaramerkkien luokituksen täsmentämiseen. Kyse on tiivistetysti siitä, miten vanhoja tavaramerkkejä pitäisi kohdella, kun tavaramerkkien luokituksen käytännöt ovat muuttuneet ajan kuluessa. Tavaramerkkiä suojataan vain niissä tavaroissa ja palveluissa, joita varten se on rekisteröity. Luokitus helpottaa tätä suoja-alan määrittämistä.

Toiminimikysymyksen ongelma tunnistettiin laajasti, mutta sen ratkaisusta ei oltu täysin yksimielisiä. Tavaramerkkien luokituksen täsmentämisessä työryhmä oli puolestaan jakautunut kahtia. Erimielisiä oltiin sekä itse ongelman olemassaolosta että sen mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista.

Kärsivällisyyttä, harkittuja toimenpiteitä ja hippunen tuuria

Vahvat erimielisyydet lainvalmistelussa ovat järkevän lopputuloksen kannalta aina riski. Vaarana on, että yritysten kannalta huonompi vaihtoehto päätyy lakiin, jos omasta poterosta ei ole valmiutta tulla lainkaan ulos. Tämän vuoksi Suomen Yrittäjät esitti jo valmistelun alkuvaiheissa kompromissivaihtoehtoa luokituksen täsmentämiseen. Esitys ei kuitenkaan saanut kannatusta.

Kuten usein käy, vaikeimmat kysymykset jäävät ratkaistavaksi viimeisinä. Yksimielisyyttä luokituskysymyksestä ei ollut, vaikka työryhmän määräaika alkoi olla lopussa. Aihetta oli toki sivuttu ja taustakeskusteluja käyty jatkuvasti. Suomen Yrittäjien aikaisemmin esittämä kompromissi nousi uudelleen esille, kun yrityksille huonomman vaihtoehdon läpimeno alkoi näyttää väistämättömältä.

Ilman kompromissia yritysten olisi tullut täsmentää tavaramerkkien luokitus lyhyessä määräajassa lain voimaantulon jälkeen. Tämä olisi aiheuttanut yrityksille paljon kustannuksia, ja se olisi johtanut hyvin todennäköisesti siihen, että osalle tavaramerkinhaltijoista olisi tullut oikeudenmenetyksiä.

Viime hetkillä kompromissimalli päätyi kuitenkin työryhmän esitykseksi ja sittemmin lakiin. Jotta tähän päästiin, tarvittiin kärsivällisyyttä, asian eri puolien perustelua ja toisten näkemyksen ymmärtämistä. Tietysti tarvittiin myös harkittuja toimenpiteitä ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi mukana oli hippunen tuuria: eräs tärkeä ja oikea-aikainen keskustelu käytiin sattumalta lennolla Brysselistä Helsinkiin.

Lopputulos on siis yritysten kannalta myönteinen. Toiminimien suoja säilyy jatkossakin vahvana ja vain pitkään käyttämättömänä olleet nimet voidaan kumota. Tavaramerkkien luokituksen täsmentäminen puolestaan tulee tehdä tavaramerkkirekisteröinnin uudistamisen yhteydessä.

Ilman pitkäjänteistä vaikuttamistyötä lopputulos olisi todennäköisesti yrityksille huonompi.

Muutoksista voi lukea yksityiskohtaisemmin täältä: 

Albert Mäkelä
asiantuntija
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Albert Mäkelä

Asiantuntija
Suomen Yrittäjät

Kirjoittaja työskentelee Suomen Yrittäjissä yrittäjien edunvalvojana. Pääasiallisena vastuualueena ovat työmarkkina-asiat ja immateriaalioikeudet.