Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Tehdään Suomesta maailman paras paikka yrittää

’’Tehdään Suomesta maailman paras paikka yrittää’’, kuulee useassa seminaarissa sanottavan. Julistuksenomaiseen päämäärään on helppo yhtyä.

Jos yrittää hahmottaa mitä ’’maailman paras paikka yrittää’’ arjessa tarkoittaisi, voisi lähteä liikkeelle pohdinnasta, millaiset toimintaympäristön tekijät ovat yrittämisen kannalta kaikkein merkityksellisempiä.

Itse näkisin, että hyvä paikka yrittää on sellainen, jossa on suuret ja vapaasti kilpaillut markkinat, joustava sääntely ja maltilliset verokiilat. Muutkin tekijät ovat tärkeitä, mutta näiden kolmen tekijän merkitys on erinomaisen suuri.

Itse vertailen eri maita näiden tekijöiden suhteen sikäli, kun on mahdollista miettiä, minne yritystoimintaa voisi suunnata. Viime aikoina olemme eri yhteyksissä tutkineet mm Suomea, Viroa ja Japania yrittämisen paikkana suhteessa näihin kolmeen perustekijään.

Suuret ja vapaasti kilpaillut  markkinat ovat tärkeä, koska ne muodostavat yrittäjälle kysyntäpotentiaalin. Mitä suurempi markkina on, sitä pienemällä osuudella voi luoda kannattavaa liiketoimintaa. Ja mitä avoimemmin kilpaillut markkinat ovat, sitä luontevammin uudet ideat voittavat.

Suomen kotimaan markkinoiden koko on pitkälle annettu. Vaikka Suomi on pieni maa, ei markkinan koko rajoita kuin joidenkin suurten yritysten kasvua. Suurimmalle osalle yrittäjistä Suomen markkina on riittävä, se ei ole kilpailua rajoittava tekijä.

Kasvua rajoittava tekijä sen sijaan voi olla avoimen kilpailuympäristön puute. Tässä kohdassa julkisen sektorin suuri osuus (yli 50 %) bruttokansantuotteesta on haastava. Haasteellista on julkisen sektorin itse tekemä palvelutoiminta oli se yhtiömuotoista tai ei. Se rajaa markkinaa avoimelta kilpailulta ja muodostaa vallihaudan, joka rajoittaa yrittäjyyttä sekä talouden kasvua ja kehitystä.

Jos haluamme tehdä Suomesta maailman parhaan paikan yrittää, olisi ensimmäisenä avattava julkisen sektorin hallitsemia toimintoja olivat ne yhtiömuodossa tai eivät. Tämä avaaminen koskee erityisesti sote-palveluita, ruokailupalveluita, kiinteistönhoitopalveluita sekä  vuokra-asuntojen rakennuttamistoimintaa ja omistamista. Markkinoista on tehtävä kilpaillut, ei suojatut. Paras idea voittakoon.

Toinen kriteeri olisi joustava sääntely. Markkinoita tulisi ohjata lainsäädännön kautta, ei luomalla kartelleja ostajien ja myyjien välille. Tässä ensimmäinen askel olisi luoda maahan aidot  työmarkkinat, mikä tapahtuisi paikallisen sopimisen kautta. On korkea aika vapauttaa Suomi keskusjohtoisesta tulonmuodostuksesta, joka soveltuu paremmin suunnitelmatalouteen kuin markkinatalouteen.

On täysin luonnollista, että työsuhteiden ehdot sovitaan työlainsäädännön perusteella siellä missä työolosuhteet tunnetaan eli työpaikoilla sopimusosapuolina työnantaja ja työntekijä. Emme tarvitse eritasoisia markkinamestareita tulosmuodostukseen, joka vaihtelee merkittävästi yrityksittäin ja niiden kehitysvaiheitta.

Keskitetty järjestelmä on erityisen haastava kasvavan yrityksen kannalta. On erittäin luultavaa, että työmarkkinan vapautuminen johtaa myös palkkasumman kasvuun, kun talouden kasvulla on edellytykset ja henkilökohtainen onnistuminen voi suoremmin vaikuttaa ansiotasoon.

Kolmas kriteeri olisi maltillinen verokiila, joka mahdollistaa yritysten toiminnan kasvun ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomisen. Nykyisessä tilanteessa lähes kaikkien tuotteiden hinnoissa bensiinistä asuntoihin on pelkistäen puolet veroja ja ne maksetaan raskaasti verotetuilla tuloilla. Tämän johdosta Suomesta tulee kallis maa yrittää saati kansainvälistyä.

Jotta Suomesta voitaisiin tehdä maailman paras paikka yrittää olisi verokiilaa maltillistettava nopeasti. Korkean verokiilan yksi pulma on, että se  pitää ihmiset niukkuudessa ja valtion yltäkylläisyydessä.  Olisi huomattavasti viisaampaa antaa ihmisten vaurastua ja luoda hyvinvointia itselleen ja ympäristöönsä.

Tavoitteena ’’Suomesta maailman paras paikka yrittää’’ on erinomainen. Jotta siihen suuntaa päästäisiin, kolme keskeistä tekijää olisi julkisen sektorin toiminnan avaaminen kilpailulle markkinoiden tehostamiseksi, työmarkkinoiden vapauttaminen sekä verokiilan maltillistaminen.

Kaikkea muutakin hyvää kannattaa tehdä, mutta ilman näihin kolmeen puuttumista voi olla vaikea edetä. Toisaalta näiden kolmen kautta voitaisiin hyvinkin nopeasti edetä kohti entistä yrittäjämäisempiä Suomea.

Petri Roininen
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkosto

Yrittäjät kertovat yrittäjien arjesta ja juhlasta.

Petri Roininen

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja ja Investors House Oyj:n toimitusjohtaja. Petri on ollut omistajana mukana perustamassa ja kasvattamassa noin kymmentä yritystä.