Etsi

Tilintarkastusrajojen nostolla monia hyviä vaikutuksia

Julkisuudessa on keskusteltu tilintarkastusrajojen mahdollisesta nostamisesta. Luonnos hallituksen esitykseksi lakimuutokseksi on ollut lausuntokierroksella. Muutosehdotus tarkoittaisi, että enintään 33 000 osakeyhtiöltä ja enintään 3 800 henkilöyhtiöltä poistuisi tilintarkastusvelvollisuus. Noin 80 prosenttia yrityksistä on jo tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolella. 
  
Suomessa yritysten tilintarkastusvelvollisuuden rajat ovat EU-jäsenmaiden matalimpien joukossa.  

On väitetty, että tilintarkastusrajojen nosto heikentäisi tilinpäätöksien laatua ja lisäisi harmaata taloutta. Tilintarkastajan tehtävä ei kuitenkaan ole toimia vero- tai talousrikostarkastajana. Niistä vastaavat viranomaiset. 
  
Valtaosa pienistä yrityksistä on ulkoistanut taloushallintonsa. Ne siis käyttävät tilitoimistoa kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnassa. Tällöin yrityksen taloushallinnosta huolehtii kirjanpitolain alainen toimija, jota koskee rikosoikeudellinen vastuu. Tämä estää harmaata taloutta. 
  
Tilintarkastuksen mahdollisuudet torjua harmaata taloutta ja talousrikollisuutta katsottiin vuoden 2006 tilintarkastuslakia koskevassa hallituksen esityksessä hyvin vähäisiksi.

Naapurimaista hyviä kokemuksia 

Ruotsissa velvoitteen keventäminen kasvatti hieman harmaata taloutta sellaisilla toimialoilla, joilla sitä ilmeni muutenkin – esimerkiksi rakennus- ja ravintola-alalla. Ruotsissa päätettiin kuitenkin puuttua harmaan talouden ongelmiin muilla tavoilla kuin tilintarkastusrajojen muuttamisella.   
  
Norjassa tilintarkastuksen vapaaehtoisuus on tuonut yhtiöille noin 1,6 miljardin kruunun säästöt. Tilintarkastajasta luopuminen ei tutkimusten mukaan nostanut yritysten lainojen korkoja tai heikentänyt luotonsaantimahdollisuutta. Myöskään verovilppejä ei tullut lisää. Norjassa tilintarkastusalan liikevaihto on pysynyt suurin piirtein ennallaan muutoksesta huolimatta.  

Tilintarkastusrajojen nosto auttaa yrityksiä kansainvälistymään

Tilintarkastusrajojen nosto auttaa yrityksiä kansainvälisessä kilpailussa. Yritysten siirtyminen jäsenvaltioiden rajojen yli helpottuisi, kun tilintarkastusrajat olisivat lähempänä muiden jäsenmaiden tasoa. 
  
Puolella suomalaisista yrityksistä on ulkopuolista rahoitusta. Juuri rahoituspäätösten jouduttamiseksi tilintarkastuspakkoa on puolustettu. Usein rahoittajia kiinnostaa kuitenkin yrityksen ajantasainen taloudellinen tilanne, jonka selvittämisestä vastaa kirjapitäjä.  
  
Nyt esitetystä muutoksesta huolimatta tilintarkastus jatkuisi, jos ulkopuoliset rahoittajat tai vähemmistöosakkaat tätä vaatisivat. Myös yhtiöjärjestyksessä voidaan tätä edellyttää. Tilintarkastus on usein myös julkisen tuen sekä avustusten edellytyksenä. Yritykset, jotka kokevat tilintarkastajan palveluista syntyvän lisäarvoa, jatkaisivat palvelun käyttöä.   
  
Ehdotettu muutos on hyvin maltillinen, sillä Suomen tilintarkastusrajat olisivat muutoksen jälkeenkin hyvin matalat verrattuna muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin.  

Suomessa on panostettava yritystasoisen päätöksentekomahdollisuuden lisäämiseen ja byrokratian keventämiseen. 


Petri Holopainen
asiantuntija
Suomen Yrittäjät
  
 
 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Petri Holopainen

Kirjoittaja on yrityslainsäädännön asiantuntija Suomen Yrittäjissä.