Etsi

Toimiva sote edellyttää monituottajamallia

Moni sosiaali- ja terveysalan yrittäjä – heitä on muuten lähes 19000 – on työntekijöineen ja asiakkaineen seurannut viime viikkojen sote-keskustelua hämmentyneinä.

Moni pohtii, tehdäänkö sotesta vain julkisten toimijoiden kenttä ja kuopataanko monituottajamalli, johon edellinen hallitus voimakkaasti uskoi.

Kysymykset eivät vähentyneet, kun uusi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) linjasi hallituksen sote-politiikkaa viikonloppuna Ylellä.

”Suomessa tarvitaan monenlaista sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoa. Mutta sote-uudistus tulee tehdä niiden linjausten pohjalta joista on sovittu: sekä järjestäminen että tuottaminen pitää pysyä julkisissa käsissä”, Kiuru sanoi.

Sitaatista voi lukea kaksi kantaa: kaivataan ”monenlaista” tuotantoa mutta samalla sanotaan, että tuottamisen ”pitää pysyä julkisissa käsissä”.

Jos sote olisi vain julkista toimintaa, se tarkoittaisi massiivista yksityisen toiminnan alasajoa ja suomalaisten sote-palveluiden syvenevää kriisiä, joten siitä tuskin on kyse.

Yrittäjät odottavat selkeitä viestejä

Sote-yrittäjät ovat vuosien saatossa tottuneet toimimaan epävarmuuden keskellä. Moni ei viitsi edes seurata poliitikkojen puheita vaan keskittyy työhönsä.

Sote-palvelut ovat kuitenkin politiikan ydintä, koska ne ovat kansalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä palveluita ja niissä käytetään valtavasti yhteistä rahaa. Lisäksi palveluita tuottaa noin 400000 henkeä, joista vähintään neljännes yksityisellä sektorilla.

Epävarmuuden sietämisellä on rajansa. Moni on lopettamassa. Esimerkiksi asiakkaidensa arvostamat Kunnanlääkärit Kiuruvesi ja Kunnanlääkärit Sonkajärvi ilmoittivat lopettavansa, kun valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa päättyy.

Yritysten alasajojen välttämiseksi on tärkeää, että hallituksesta annetaan selkeitä viestejä sote-yrittäjille, joiden taseet eivät kestä yletöntä odotusta.

Hallitusohjelman viesti on onneksi kohtalaisen selkeä. Sinne on kirjattu mm. seuraavasti:

  • Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina.
  • Asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelilain
    uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta.

Jos nämä toteutuvat, sote-yrittäjille se on askel parempaan.  On syytä toivoa, että hallitus on johdonmukaisesti Säätytalolla sovitun takana.

Tuottaja ja järjestäjä syytä erottaa

Hallitusohjelman kirjaus tarkoittaa toivottavasti sitä, että jokaisessa maakunnassa on osaava julkinen järjestäjä, joka pystyy huolehtimaan, että sote-palvelut tuotetaan monituottajamallilla mahdollisimman laadukkaasti ja tehokkaasti ihmisten parhaaksi.

Paras olisi, että sote-palveluiden järjestäjä on eri taho kuin tuottaja. Historia osoittaa, että jos tuottaja ja järjestäjä on sama, tuotanto tapahtuu helposti oman kapasiteetin optimoinnin eikä kansalaisten palveluiden maksimoinnin näkökulmasta.

Tärkeää järjestämisessä on läpinäkyvyys ja realistinen kustannustietoisuus, joka on myös palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin hinnoittelun perustana. Palveluseteli sopii mainiosti myös julkiselle puolelle.

Olennaista on, että kaikilla yrityksillä on reilu mahdollisuus olla mukana. Järjestäjän tehtävä on varmistaa, että alan elinkeinorakenne on monipuolinen ja voi syntyä uutta yrittäjyyttä. Tämä on paras tapa turvata kilpailu sekä hidastaa toimialan keskittymistä, joka on ollut viime aikoina voimakasta.

Lisäksi pitää hyväksyä se, että eri maakunnissa voi olla erilaisia malleja, koska tarpeet ovat eri puolilla maata hyvin erilaisia.

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.