Toivon enemmän radikalismia, vähemmän konservatismia | Yrittajat.fi

Etsi

Toivon enemmän radikalismia, vähemmän konservatismia

Suomen Yrittäjien 12.8.2017 julkistamat Yrittäjyysmyönteinen korkeakoulujärjestelmä 2025 on saanut aikaan paljon toivomaamme keskustelua. Näkemyksiämme ovat tuoreeltaan opponoineet omilla kirjoituksillaan yliopistoja edustava Unifi ry, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden Samok ry. Kiitos siitä järjestöille, joilla on merkittävä rooli korkeakoulutuksen kehittämisessä!

Nyt onkin keskustelun aika, sillä korkeakoulujärjestelmä on jäänyt niin sisällöllisesti kuin rakenteellisestikin jälkeen yhteiskunnan muutoksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan korkeakouluvisiota seuraavalle vuosikymmenelle.

Kaikkiaan korkeakouluja edustavat järjestöt näkevät useimmat teesimme oikeansuuntaisina.

Kriittisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut suhtautuivat erityisesti ajatukseemme rakenteellisen duaalimallin purkamisesta. Duaalimallissa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on toisistaan poikkeavat tutkinnot, tehtävät ja tutkintonimikkeet.

Esitimme siirtymisestä yhteen lakiin ja yhteen käsitteistöön, jossa kaikki korkeakoulut toimisivat yliopisto-nimikkeen alla, mutta erikoistuisivat tiedeyliopistoiksi, tiedepohjaisiksi työelämälähtöisiksi yliopistoiksi tai näiden yhdistelmiksi.

Mielenkiintoisen mausteen keskusteluun toi Tampere 3:n eli Tampereen yliopiston, teknisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun ilmoitus siitä, että he tavoittelevansa yhteistä nimeä, joka olisi Tampereen yliopisto.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden Samok ry:n koulutuspoliittiselta asiantuntijalta Anniina Sippolalta ei blogissaan Paljon mausteita kopo-sopassa – vältetään kuitenkin kitkeriä makuja juurikaan ymmärrystä Yrittäjien teeseille liikene. 

Suurin osa Suomen Yrittäjien noin 105 000 jäsenestä edustaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja koulutuksellisesti keskivertosuomalaisuutta. Samalla nämä yrittäjät vastaavat suurimmasta osasta uusista työpaikoista ja kantavat siis keskeisen osan yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpidon taloudellisesta riskistä.

Sippola näkee Yrittäjien tavoitteen opiskelijoiden kansainvälisyysisaamisen kasvattamisesta kannatettavana, mutta ei pidän niitä realistisina opiskelijoiden eri elämäntilanteissa. Kritiikki on sikäli oikeutettua, ettemme korostaneet riittävän selvästi, että teesimme ovat tavoitteita, eivät pakollisuutta ilmaisevia. Sipola esitti, että jos elämäntilanne ei ulkomailla suoritettua opinto- tai harjoittelujaksoa salli, kansainvälistymisosaamista voi saavuttaa myös kotimaassa eri tavoin. Tämä ajatus on kannatettava.

Opiskelijajärjestöjen kritiikki ehdotukseemme lukukausimaksujen käyttöönotosta on odotettua.

Yksi mahdollinen lukukausimaksumalli, joka ei vaikuttaisi opiskelunaikaiseen taloudelliseen tilanteeseen, voisi perustua laskennalliseen velkaan valtiolle, jota opiskelija voisi suurelta osin kuitata valmistumalla tavoiteajassa. Jäljelle jääneen velan voisi vähentää verotuksessa. Työttömyysaikana sitä ei maksettaisi takaisin eikä se kasvaisi korkoa. Konkretisoituneet maksut voisi ohjata korvamerkittyinä korkeakoulujen opetuksen ja opiskelijaohjauksen kehittämiseen.

Myönnän, että ehdotuksemme opintojen vauhdittamiseksi tarjoaa vain ”keppiä”. Oma roolinsa varmasti on korkeakouluilla ja niiden opiskeluprosessien tehostamisessa. Huolemme kuitenkin kumpuaa esimerkiksi seuraavista tosiasioista, joiden ratkaisuun on pikaisesti löydettävä keinoja:

  • Suomessa valmistutaan kandidaatiksi ja maisteriksi poikkeuksellisen myöhään, keskimäärin noin 28- ja 31-vuotiaina. Vaikka opiskeluaikana oltaisiin työssä, on myöhäisellä valmistumisajalla merkittävää vaikutusta esimerkiksi työ- tai yrittäjäuran pituuteen ja näin palkka- ja eläkekertymään.
  • Liian harva harva valmistuu tavoiteajassa. Vain noin puolet maisteriopinnoissa olevista valmistuu viiden vuoden tavoiteajassa ja vain noin 60 prosenttia seitsemässä vuodessa. Tämä jos mikä tuottaa opiskelijahuono-osaisuutta. Pitää myös muistaa, että jokainen pitkittynyt opiskelu on poissa jonkin toisen nuoren mahdollisuudesta päästä opiskelemaan.
  • Suomalainen tutkimus ja työelämä tarvitsee yhä enemmän korkeakoulutettuja. Kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu, että vähintään puolet ikäluokasta suorittaisi korkeakoulutkinnon. Tällä hetkellä noin 60 prosenttia ikäluokasta aloittaa korkeakoulutuksen, mutta vain runsaat 40 prosenttia saavuttaa sen. Tämä on kansallisesti kestämätön tilanne.  Suomi on jäänyt jälkeen OECD -maiden keskimääräisestä kehityksestä.

Samok:in Sippola ihmettelee, miksemme mainitse teeseissämme ammattikorkeakoulujen tekemä tutkimus- ja kehitystyötä.

Koko korkeakoulujärjestelmä vaatii rakenteellista ja sisällöllistä kehittämistä. Yliopistojen tekemä tutkimusta ja ammattikorkeakoulujen tki-toimintaa ei nyt toteuteta pk-yritysten näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Tehottomuutta, päällekkäisyyttä ja resurssihukkaa on aivan liikaa. Tämä ei ole pelkästään Yrittäjien väite vaan myös yksi OKM:n korkeakouluvision lähtökohta.

Toteamme teeseissä, että yhden yliopisto-nimikkeen alla toimisi profiloituneita tiedeyliopistoja, tiedeperusteisia työelämälähtöisiä yliopistoja sekä niiden yhdistelmiä. Todennäköinen kehitys olisi, että päällekkäisten rakenteiden ja sisältöjen perkaamisen jälkeen osa nykyisistä yliopistoista toimisi tutkimukseen painottuvina korkeakouluina. Osa nykyisistä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista hakisi profiloitumista soveltavaa tutkimusta sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa hyödyntävinä työelämälähtöisinä korkeakouluina. Osa nykyisistä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista muodostaisi konsortion, johon voi sisältyä sektorikohtaista huippututkimusta sekä työelämälähtöistä toimintaa.

Suomi on rakentanut koulutusjärjestelmää elinikäisen oppimisen ja jatkuvan uudistamisen pohjalle. Järjestelmä ei ole vitriinissä oleva reliikki, jota tulee vaalia sellaisenaan. Korkeakoulujärjestelmä on jo radikaalisti uudistumassa. Kuinka hallittu tästä muutoksesta tulee, riippuu meistä toimijoista.

Tradenomiliiton Mikko Vieltojärvi nimesi minut twitter-viestissään kopo-radikaaliksi. Olen tästä kunniamaininnasta ylpeä. Monesti toivon myös opiskelijajärjestöiltä enemmän rakentavaa radikalismia, vähemmän konservatismia.


Veli-Matti Lamppu
johtaja
Suomen Yrittäjät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Veli-Matti Lamppu

johtaja
Suomen Yrittäjät