Etsi

Työelämän sääntely on ILOinen asia!

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n 107. kansainvälinen työkonferenssi alkoi maanantaina 28.5.2018 Genevessä. Tapahtuma on massiivinen: delegaatiot ILO:n 187 jäsenvaltiosta saapuvat vuosittain Geneveen keskustelemaan työelämän asioista.  

Suomen Yrittäjät on mukana työkonferenssissa Suomen delegaation jäsenenä. ILO toimii kolmikantaperiaatteella: jokainen ILO:n jäsenvaltio lähettää työkonferenssiin delegaation, joka koostuu hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden edustajista. Delegaation edustajat on ILO:n perussäännön mukaan valittava edustavimmista työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä. Näin toimitaan myös valmisteltaessa ILO-asioita kansallisesti Suomen ILO-neuvottelukunnassa, jossa Suomen Yrittäjät on niin ikään edustettuna.

ILO on YK:n alainen järjestö, joka voi tehdä yleissopimuksia tai antaa suosituksia. ILO-sopimukset on erikseen ratifioitava, jotta ne tulevat voimaan jäsenvaltioissa. Sen jälkeen ne ovat jäsenvaltiota sitovia ja jäsenvaltion on huolehdittava, että sen lainsäädäntö ja käytäntö täyttää yleissopimuksen määräykset. ILO:n suositukset ovat nimensä mukaisesti jäsenvaltioita sitomattomia suosituksia, joilla pyritään toteuttamaa jokin tavoite. Niitä ei ratifioida, mutta jäsenvaltioiden on raportoitava ILO:lle suositusten toteuttamisesta.

Työkonferenssissa käsitellään monenlaisia työelämän asioita. Tämän vuoden pääteemana on väkivalta ja häirintä työelämässä, jonka osalta keskustellaan mahdollisuudesta yleissopimuksen tekemiseen. Muita keskustelunaiheita ovat sosiaalisen vuoropuhelun ja kestävän kehityksen tukeminen. Konferenssin vakiokalustoon kuuluu puolestaan niin sanottu applikaatiokomitea, joka käsittelee vuosittain tiettyjä ILO-sopimusten rikkomisia.

***

Mikä merkitys ILO:n toiminnalla on suomalaiselle työelämälle? Kuten tiedämme, Suomessa työ- ja sosiaalilainsäädäntö on erittäin kattavaa ja sitä myös sovelletaan käytännössä. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla muualla: työelämän kysymykset ovat hyvin erilaisia vaikkapa Afrikan tai Aasian kehittyvissä maissa. ILO:n tavoitteena on tiettyjen vähimmäistyöehtojen toteutuminen kaikissa jäsenvaltioissa. Suomen kaltaiset maat eivät siten ole ILO:n toiminnan keskiössä.

Globaalisti tarkasteltuna ILO-sopimukset ovat kuitenkin tärkeitä, jotta esimerkiksi pakkotyötä tai lapsityövoimaa ei käytettäisi. Keskeistä on myös miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen. Työelämän globaalit vähimmäisnormit ovat omiaan myös parantamaan suomalaisten yritysten kilpailuasetelmaa.

***

Vaikka ILO sopimuksineen ja suosituksineen vaikuttaisikin kaukaiselta Suomesta katsottuna, ILO:n toimintaa ja sopimusten täytäntöönpanoa on tärkeää seurata. Suomen ratifioimille ILO-sopimuksille ei voi viitata kintaalla, vaikka ILO-sopimuksista ei tavallisesti seuraa tarvetta muuttaa lainsäädäntöä Suomessa. Sopimukset asettavat kuitenkin tiettyjä reunaehtoja kansalliselle työelämän sääntelylle.  

Suomessa esitetään aika ajoin väitteitä, että ILO-sopimukset olisivat esteenä Suomen työlainsäädäntöön kaavailluille muutoksille. Vaikka ILO-sopimukset asettavatkin tietyt maailmanlaajuiset vähimmäisehdot työelämän sääntelylle, ne ovat vain harvoin täysin ehdottomia. Normaaliin lainvalmisteltuun luonnollisesti kuuluu sen arviointi, onko kansallinen ehdotus Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukainen. Tässä arvioinnissa huomioidaan myös ILO-sopimukset.

Käytännössä enemmän rajoituksia kansalliseen lainsäädäntöön seuraa EU-sääntelystä. Se on usein huomattavasti ILO-sopimuksia yksityiskohtaisempaa ja jättää vähemmän mahdollisuuksia kansalliselle harkinnalle. On myös hyvä muistaa, että Suomen läheisiä kilpailijamaita sitovat täysin samat ILO-sopimukset ja EU-lainsäädäntö, eivätkä ne ole olleet esteenä uudistuksille näissä valtioissa. Kansallisen työlainsäädännön uudistaminen ei jää ILO-sopimuksista tai EU-lainsäädännöstä kiinni.

ILOiset terveiset Genevestä!

 

Albert Mäkelä
asiantuntija
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Albert Mäkelä

Asiantuntija
Suomen Yrittäjät

Kirjoittaja työskentelee Suomen Yrittäjissä yrittäjien edunvalvojana. Pääasiallisena vastuualueena ovat työmarkkina-asiat ja immateriaalioikeudet.