Etsi

Työelämässä tarvitaan kaikkia

Suomi Areenassa Porissa pohditaan torstaina muun muassa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla. Itsekin olen keskustelussa, jossa on myös presidentti Tarja Halonen.

Teema on mitä tärkein, koska jokaisella on annettavaa yhteiskunnalle, jokainen on hyvä jossakin ja jokaisen pitäisi päästä rakentamaan yhteiskuntaa.

Kun saa olla mukana, kokee osallisuutta ja merkitystä. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni saa siihen mahdollisuuden. Silti varsinkin moni osatyökykyinen jää sitä vaille. Miksi?

Ensiksi on hyvä ymmärtää, että osatyökykyisyys ei ole yksiselitteinen käsite. Sairaus tai vamma ei tarkoita välttämättä osatyökykyisyyttä, vaan työkykyä pitää arvioida aina tehtävän kannalta.

Osatyökykyinen on usein motivoitunut ja hyvä työntekijä. Muistan itsekin työuraltani monta esimerkkiä.

Samalla on hyvä muistaa, ettei terveinkään meistä ole aina täysin työkykyinen. Kaikilla on erilaisia päiviä. Voi olla fyysisesti terve, mutta mieli on maassa ja töitä on vaikea tehdä.

Työkyky on yksilöllistä

Työkyky on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn ja työn vaatimuksiin. Se on monen tekijän summa.

On arvioitu, että Suomessa 1,9 miljoonalla eli 55 prosentilla työikäisistä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä noin 600 000 arvioi vamman vaikuttavan työhön tai sen saantiin. Työkyvyttömyyseläkkeellä on 25000 16–34 -vuotiasta. Määrä on kasvussa.

Työvoimapulaa koetaan monella alalla. Samaan aikaan monen osatyökykyisen on vaikea löytää työtä. Miksi tarpeet eivät kohtaa?

Taustalla on ennakkoluuloja, asenteita ja tiedon puutetta. Moni työnantaja ei tiedä tukijärjestelmistä tai kokee tuet riittämättömiksi tai järjestelmän monimutkaiseksi. Myös osatyökykyisten työkyvyistä halutaan lisää tietoa – luottamuksellisesti tietenkin.

Miten osatyökykyisten työllistämistä voisi auttaa?

Olennaista on helpottaa työllistämistä ylipäänsä. Se auttaa myös osatyökykyisiä. Työmarkkinoilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joista on apua kaikille työtä etsiville.

Yksi uudistus on valmistelussa oleva pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen. Miten irtisanomisen helpottaminen lisää työllisyyttä? Se alentaa työllistämisen riskejä. Pienelle yritykselle työllistäminen on iso riski. Siksi moni ei palkkaa. Kun riski pienenee, tarjolla on enemmän työtä.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä (2017) puolet työnantajista ottaa irtisanomisen helpottamisen esille. Asia korostuu pienissä yrityksissä.

”Ehkä tärkeintä olisi, että rekrytointi olisi helppoa ja siten myös työsuhteen päättäminen. Pelkillä julkisen hallinnon tuilla ei voida toimia”, yksi työnantaja sanoo TEM:n selvityksessä.

Moni pelkää myös työkyvyttömyyden riskiä ja sen aiheuttamia kustannuksia, jotka voivat horjuttaa pienen yrityksen taloutta.

Olennaista on myös koulutus. Kun työkyky muuttuu, tarjolla pitää olla uudelleen- tai täydennyskoulutuksen väyliä. Osaaminen tukee aina työllisyyttä.

Asenne ratkaisee

Tapaan usein työnantajia, jotka kertovat palkkaavansa asenteen ja tarjoavansa koulutuksen. Terve asenne ja halu oppia ovat tärkeitä. Kun on vahva halu tehdä, oppia ja palvella asiakasta, pääsee pitkälle.

Moni työnantaja kiittelee osatyökykyisten asennetta. ”Heillä on erittäin korkealla työmoraali”, yksi yrittäjä sanoo TEM:n selvityksessä.

Tärkeää on myös osatyökykyisten oma aktiivisuus. TEM:n selvityksessä moni työnantaja sanoo, ettei heille hae osatyökykyisiä eikä heitä kohtaa rekrytoinneissa.

Osatyökykyisen työllistävä saa tukea

Osatyökykyisten osalta tärkeitä ovat myös tukimuodot ja työvoimapalvelut. Niitä on tarjolla paljon, mutta niistä ei tiedetä riittävästi. Moni yrittäjä kammoaa myös byrokratiaa.

Osatyökykyisen palkkaamiseen työnantaja voi saada palkkatukea 30–50 prosenttia palkkakustannuksista, mutta enintään 1400 euroa kuussa. Palkkatuella on työnantajille tutkitusti iso merkitys.

Lisäksi voi saada työolosuhteiden järjestelytukea tai korvausta toisen työntekijän tuesta. Myös työhön valmentajan palveluita on saatavilla. Lisäksi työkokeilu, osasairauspäiväraha ja osatyökyvyttömyyseläke voivat tasoittaa tietä työelämään. Työkokeilu varsinkin on usein pidemmän työsuhteen porstua.

Yrittäjä palkkaa tarpeeseen

Yrittäjä palkkaa työntekijöitä vain tarpeeseen. Kun hän palkkaa, pitää olla näköpiirissä, että palkatun myötä yritykseen tulee rahaa enemmän kuin menee. Työpaikkoja ei synny, jos työntekijän kulu on työnantajalle suurempi kuin tuottavuus. Tämä koskee meitä kaikkia.

”Työtä on, mutta rahaa ihmisten palkkaamiseen liian vähän, kulut ovat liian suuret ja katteet liian pienet”, eräs työnantaja sanoo TEM:n kyselyssä.

Siksi on tärkeää, että palkkaamiskulut olisivat kohtuullisia ja ne joustaisivat nykyistä enemmän yrityksen palkanmaksukyvyn mukaan – toki minimipalkkoja kunnioittaen.

Yrittäjyys yksi osatyökyiyisen työllistymisen tie

Yksi osatyökykyisten – kuten meidän kaikkien – työllistymisen tie on yrittäjyys. Joillekin se voi sopia, mutta suunnitelmien on tärkeää olla realistisia.

Lopuksi on hyvä muistaa runoilija Eino Leinon Hymyilevän apollon sanat: ”Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois.” Meistä jokainen tarvitsee tukea joskus.


Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja