Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Työllisyys on hallituksen vastuulla

Perinteiset työmarkkinajärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat, Akava, SAK ja STTK eivät päässeet sopuun määräajassa toimenpiteistä yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi.

Hallitus pyysi marraskuun loppuun mennessä järjestöiltä esityksiä toimista, joilla olisi saatu 10000–12000 uutta työpaikkaa. Hallituspuolueet arvioivat uutta tilannetta keskiviikkona. Pääministeri Sanna Marin (sd.) vakuutti maanantaina, että hallitus tekee tarvittavat ratkaisut.

Hallitus ulkoisti valmistelun korporaatioille, koska asia on poliittisesti erittäin hankala ja se halusi antaa järjestöille mahdollisuuden näyttää roolia. Siksi hallitus oli ymmärrettävästi pettynyt, kun järjestöt eivät pystyneet sopimaan ohjelmasta.

Hallitukselle olisi ollut poliittisesti helpompi viedä läpi ohjelma, joka on muiden tekemä ja järjestöjen valmiiksi kuittaama. Nyt se joutuu ottamaan vastaan kansalaisten kritiikin suoraan itse. Ministereiden ensikommentit osoittavat, että päätöksenteosta ei tule helppoa.

Moni pohtii, mihin järjestöjä tarvitaan

Näyttää siltä, että järjestöillä oli tosi yritys löytää ratkaisu. Siihen oli monta syytä.

Ensiksi korporaatiot neuvottelivat koko kaksikantaisen järjestelmän olemassaolon oikeutuksesta. Kun sopua ei saatu, moni oikeutetusti pohtii, mihin järjestöjä tarvitaan, jos ne eivät pysty sopimaan.

Toiseksi varsinkin palkansaajapuoli neuvotteli myös tukemansa hallituksen asemasta. Jos sopu olisi saatu, se olisi ehkä hitusen helpottanut hallituksen tilannetta.

EK:lla ei ole samanlaista poliittista tarvetta tukea hallitusta – eikä myöskään jäsentensä mandaattia pitää hengissä korporatiivista järjestelmää. Siksi sen oli mahdollista torjua palkansaajapuolen työllistämisen hintaa nostavia ehdotuksia, vaikka eläkeputki olisi saatu poistettua.

Kaksikantaisuus mennyttä maailmaa

Mitä prosessista voi oppia?

Ensiksi pitää nähdä, että kaksikantainen valmistelu kuuluu menneeseen maailmaan eikä siihen pidä yrittää väkisin palata.

Hallituksen pitää kantaa vastuu työllisyystoimista itse. Valmistelua voi ja kannattaa tukea laadukkaalla kolmikantaisella valmistelulla, johon osallistuvat hallituksen johdolla kaikki ne tahot, joita asia koskee.

Kolmikantainen valmistelu ei tuo välttämättä yksimielisiä tuloksia, mutta hyvin tehtynä se tuottaa hallituksen pöydälle erilaisia vaihtoehtoja, joiden pohjalta voidaan tehdä laadukasta lainsäädäntöä.

Esimerkiksi eläkeputken poisto ei ole missään tapauksessa asia, joka koskee vain työmarkkinoiden perinteisiä keskusjärjestöjä.

Nyt neuvottelupöydän ympärillä kukaan ei edustanut ammattiliittoihin kuulumattomia eli järjestäytymättömiä työntekijöitä tai työnantajia, jotka eivät kuulu EK:n jäsenliittoihin. Siksi esimerkiksi ylivoimainen valtaosa työnantajayrityksistä oli valmistelun ulkopuolella.

Työllisyyspolitiikkaa ei voi ulkoistaa

Toiseksi maan hallituksen pitää kantaa se vastuu, joka sille kuuluu. Työllisyyden vahvistaminen on talouspolitiikan ytimessä. Sitä hallitus ei voi missään oloissa ulkoistaa muille.

Siksi hallituksen pitää nyt tehdä määrätietoisesti toimia, jotka vahvistavat työllisyyttä. 

Pitää uskaltaa muun muassa uudistaa työttömyysturvaa, lisätä paikallista sopimista ja tehdä muita lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka lisäävät eivätkä heikennä työllisyyttä. Tällä hetkellä valmistelussa on lähinnä työllisyyttä heikentäviä ehdotuksia.

Suomen työllisyystilanne oli kansainvälisessä vertailussa heikko jo ennen koronakriisiä. Kriisi korostaa entisestään määrätietoisen työllisyyspolitiikan merkitystä.

Jos työllisyys ei vahvistu, meidän on vaikea selvitä kasvaneesta velkalastista ja ikääntyvän väestön tuomasta hoitovajeesta.


Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

CEO and presidentThe Federation of FInnish Enterprises