Etsi

Työmarkkinasysteemi huutaa korjausta

Postilakko ja sen tukilakot ovat iskeneet entistä useamman suomalaisen arkeen: moni työ- ja harrastusmatka on häiriintynyt ja moni yritys kärsii isoja vahinkoja. Vauriot kasvavat, jos sopua ei pian synny ja tukilakot laajenevat.

Kuulen yrittäjistä, jotka pohtivat toimintansa alasajoa, kun pääsesongin alla tavaran kulku takkuilee ja paperilaskut eivät mene perille.

Erityisesti kärsivät Posti ja sen työntekijät, sillä asiakkaat siirtävät jakelujaan Postin kilpailijoille ja digitaalisiin kanaviin. Töitä on lakon jälkeen aiempaa vähemmän.

Postilakko ja sen tukilakot pitää päättää rivakasti. Vastuu on Postilla, sen hallituksella, omistajaohjauksella ja sitä ohjaavalla maan hallituksella, Postialan unionilla PAU:lla ja alan työnantajaliitolla. Muiden kontolle sitä on turha kipata.

Yritystä lakon ratkaisemiseksi näyttää onneksi olevan. Ainakin sovittelijan toimistossa palavat valot yömyöhään.

Koko systeemin perusta horjuu

Lakkovyyhti osoittaa, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä on rikki ja tarvitsee korjausta. Tutkimukset ja arkikokemukset kertovat, että työpaikoilla on – pääsääntöisesti – hyvä keskinäinen luottamus, mutta liitot ajautuvat helposti riitoihin.

Seurauksena on julkista nokittelua ja toistuvia työtaisteluita, jotka syövät ihmisten luottamusta koko järjestelmään ja kiihdyttävät järjestäytymisasteen laskua.

Usein kiistelyn taustalla on ammattiliittojen reviiririitely.

Kovin moni – niin yrittäjä kuin työntekijä – kokee tänä päivänä, että työmarkkinoilla häntä ei edes haluta kuunnella.

Järjestäytymisasteen jatkuva lasku ja osattomuuden kokemus horjuttavat nykysysteemin perustaa. Siksi on tärkeä miettiä, miten työpaikoilla vallitsevaa luottamusta voidaan paremmin hyödyntää ja työelämää kehittää tämän ajan tarpeisiin siten, että kaikki työpaikat ja työntekijät ovat yhdenvertaisessa asemassa.

Sopimiseen pitää olla vapaus

On ainakin kaksi isoa reformia, jotka pitäisi toteuttaa.

Ensiksi tarvitaan lakisääteinen toisin sopimisen oikeus. Se tarkoittaa, että jokaisessa yrityksessä on lakisääteinen mahdollisuus sopia toisin kuin työehtosopimukseen on kirjattu, jos sitä työpaikalla sekä yrittäjä että työntekijät yhdessä haluavat.

Tarvitaan sopimisen vapaus.

Tämä on välttämätöntä, sillä toimialarajat murtuvat, yritykset etsivät uusia liiketoimintoja uusilta aloilta ja kansainvälinen kilpailu kovenee. Jäykkä työehtosopimus on usein kehityksen käsijarru, joka vaikeuttaa yritysten kehittämistä ja työpaikkojen turvaamista.

Jos olisi lakisääteinen sopimisen vapaus, yritysten tarpeet huomioitaisiin paremmin ja ne, joita sopimukset eniten koskevat, saisivat osallistua niiden tekemiseen.

Nyt sopimisen kohteet – yritykset ja työntekijät – seuraavat yleensä katsomon yläriviltä, kun heidän asioistaan päätetään Helsingin kabineteissa tai sovittelijan toimistossa.

Toisin sopimisen oikeus vähentäisi myös valtakunnallisten työehtosopimusten roolia, koska niitä voitaisiin työpaikalla sovittaa todellisiin tarpeisiin. Lisäksi niihin kohdistuisi paikallisen sopimisen tuoman kilpailun kautta vahvempi kehittämispaine. Tällä hetkellä työehtosopimusten uudistaminen on kivireen vetämistä: pulkka ei etene, vaikka kuinka punnertaa.

Paikallista sopimista tarvitsevat eniten ne kymmenet tuhannet yritykset, jotka kohtaavat avoimilla markkinoilla kansainvälisen kilpailun ja joille tämän päivän lait ja työehtosopimukset eivät anna riittäviä mahdollisuuksia vastata kilpailuun, palvella asiakkaita ja turvata työpaikkoja.

Työrauhalla pyyhitään pöytää

Toinen postilakon tukilakkojen osoittama valuvika koskee työrauhasäätelyä.

Postilakko on sinänsä oikeutettu lakko, koska se kohdistuu työehtosopimusneuvotteluun. Jokainen oikeutettu lakko ei ole kuitenkaan järkevä.

Myös tukilakot ovat laillisia mutta niiden laajuus osoittaa, että löysää tukilakkosäätelyä käytetään väärin. Siksi säätelyä pitää kiristää.

Tukilakossa olevat liitot ovat työrauhan piirissä. Työrauhalla ei ole arvoa, jos sillä pyyhitään pöytää jokaisessa työtaistelutilanteessa.

Tukilakot pitää sovittaa pöydällä olevan ongelman kokoon. Jos tukilakon vaikutus on suhteeton, se pitää kieltää. Arvion voisi tehdä työtuomioistuin ennen tukilakon alkamista.


Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.