Etsi

Työvoimapula syö kasvua

Torstaina julkistettu Pk-yritysbarometri nostaa eteemme yhden huolen yli muiden: työvoiman saatavuuden. Se on kasvava ja merkittävä ongelma monelle pk-yritykselle.

Yli puolet pk-yrityksistä sanoo, että osaavan henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua. Joka seitsemäs kokee, että se on kasvun merkittävä este. Osuus on kasvanut selvästi.

Kuva kertoo, että osaavan työvoiman saatavuus vaikeuttaa yritysten kasvua. Kuva on Pk-yritysbarometrista keväältä 2018.
Suomen Yrittäjät

Rakentamisessa joka viides yritys kokee, että osaavan väen puute on merkittävä kasvun este. Palveluissa niin kokee noin joka seitsemäs ja teollisuudessa joka kahdeksas. Rakentamisessa alle 30 prosenttia kokee saavansa riittävästi osaavaa työvoimaa. Teollisuudessa selvästi alle puolet yrityksistä kokee saavansa riittävästi osaavaa väkeä.

Tämä on vakava asia. Meillä on edelleen suuri työttömyys, talous viimein kasvaa, mutta järjestelmämme ei tuota osaavaa työvoimaa yritysten käyttöön. Ongelma koskee lujimmin luonnollisesti kasvuhakuisimpia yrityksiä – niitä, joita kansakunta erityisesti kaipaa.

Ongelma on polttavin Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

***

Mitä johtopäätöksiä tästä pitää vetää? Otan kaksi näkökulmaa.

Ensiksi pitää rohkeasti uudistaa Suomen osaamisjärjestelmää. On selvää, että se ei palvele tällä hetkellä riittävän hyvin työelämän tarpeita – ei nyt, ja on riski, että vielä vähemmän tulevaisuudessa.

Erityisesti pitää panostaa jatkuvaan oppimiseen, johon osaamisjärjestelmämme tarjoaa tällä hetkellä liian vähän työkaluja.

On esitetty arvioita, että Suomessa pitää uudelleen kouluttaa lähimmän kymmenen vuoden aikana miljoona suomalaista. Tämä vaatii uudenlaista asentoa suomalaisilta oppilaitoksilta, jokaisesta yliopistosta jokaiseen ammattioppilaitokseen.

Pitää siirtyä kohti avointa opetusta kaikissa asteissa, minitutkintoja ja nykyistä tiiviimpää työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä. Kun haaste on näin valtava, pitää uskaltaa keskustella paljon nykyistä enemmän myös koulutuksen maksullisuudesta.

***

Toiseksi pitää rohkeasti uudistaa Suomen työmarkkinoita. Lähtökohtana pitää olla ymmärrys siitä, että työmarkkinoiden ajattelutapaa pitää muuttaa.

Suomen työmarkkinat on rakennettu aikaan, jolloin Suomi oli nykyistä paljon suljetumpi talous, yritykset suuria, järjestäytymisaste korkea ja virheitä voitiin korjata valuuttakurssipolitiikalla. Nyt Suomi on avoin talous, yritykset pieniä, järjestäytymisaste laskenut ja jokainen virhe iskee voimalla pk-yrityksiin, joista jopa 62 000 toimii kansainvälisesti, kuten barometri kertoo.

Pitää luoda nykyaikaan sopiva sopimusyhteiskunta, mutta miten?

Ensiksi pitää antaa työpaikoille sopimisen vapaus ja toisin sopimisen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi poikkeavia palkkaus- tai työaikajärjestelmiä sekä mahdollisuutta ennakoida, jos yrityksen talous on notkahtamassa. Samalla annetaan kaikille oikeus osallistua henkilöstöedustajan valintaan. Myös henkilöstöedustusta pitää vahvistaa tasapainoisen sopimisen turvaamiseksi.

Toiseksi poistetaan työlainsäädännöstä järjestäytymättömien yritysten sopimisen kiellot, joita on 45 kappaletta.

Kolmanneksi helpotetaan mikroyritysten henkilöperusteista irtisanomista.

Neljänneksi kevennetään yleissitovuutta ja rajataan se esimerkiksi minimipalkkoihin.

Viidenneksi nostetaan arvonlisäveron alarajaa pienyrittäjyyden helpottamiseksi.

Kuudenneksi uudistetaan ylipäänsä työelämän sääntelyä ja kevennetään sen pakottavuutta.

Lisäksi uudistetaan perhevapaajärjestelmää huomioiden yrittäjyys. Kaatuneessa uudistuksessa tämä näkökulma loisti lähes kokonaan poissaolollaan.

 

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja