Etsi

Vuosilomalaki olisi pitänyt uudistaa kokonaan

Vuosilomalaki muuttui 1.4.2019. Muutoksista voit lukea tarkemmin täältä.

Muutokset aiheuttavat työnantajille lisää kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa. Lain perusteluissa esitettyjen vaikutusarviointien mukaan muutosten arvioidaan myös pitkällä aikavälillä johtavan siihen, että työllisyys vähenee 500–1000 henkilöllä. Lisäksi esitettävät muutokset tekevät vuosilomalaista entistä tulkinnanvaraisemman.

Tilanteessa, jossa Suomen työmarkkinoiden ja talouden keskeinen ongelma on alhainen työllisyysaste, joka pitäisi saada nostettua lähemmäksi 80 prosenttia, ovat muutokset kokonaisuudessaan käsittämättömiä.

Alkuperäinen tavoite oli vuosilomalain kokonaisuudistus

Lain muutosta valmisteltiin kolmikantaisesti työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa työryhmässä. Hallitusohjelman täytäntöönpanosuunnitelman tavoitteena ja työryhmän alkuperäisenä toimeksiantona oli toteuttaa vuosilomalain kokonaisuudistus, yksinkertaistaa sääntelyä sekä vähentää sen noudattamisesta ja valvonnasta aiheutuvia yritysten ja hallinnon kustannuksia. Tämä tavoite oli enemmän kuin kannatettava.

Vuosilomalain uudistusta valmistelleen työryhmän työn kuluessa kokonaisuudistuksen valmistelusta kuitenkin luovuttiin. Huhtikuussa 2018 hallitus linjasi, että kokonaisuudistuksen sijasta vuosilomalakiin tuli tehdä vain ne välttämättömät muutokset, joita EU:n työaikadirektiivi ja EU-tuomioistuimen direktiiviä koskevat ratkaisut edellyttävät. Linjauksesta on huomattava, että Suomen vuosilomalaki takaa työntekijöille jo nyt paremmat oikeudet kuin mitä työaikadirektiivi edellyttää. EU-tuomioistuimen ratkaisut eivät myöskään koskeneet Suomen lainsäädäntöä.

Uudessa toimeksiannossa hallitus linjasi, että muutokset tuli tehdä kustannusneutraalisti siten, että kustannuslisäyksiä ja kustannussäästöjä arvioidaan suhteessa niihin EU-tuomioistuimen ratkaisujen linjauksiin, joiden mukaiset muutokset hallituksen mukaan olivat välttämättömiä.

Käytännössä toimeksiannon muutos ja kokonaisuudistuksesta luopuminen tarkoitti, että yrityksille aiheutuvissa kustannuksissa ei ollut enää realistista mahdollisuutta päästä todelliseen kustannusneutraaliuteen.

Suomen Yrittäjät vaati vuosilomalain kokonaisuuudistusta

Lain muutosten valmistelun aikana Suomen Yrittäjät oli työryhmässä ainoa taho, joka alusta loppuun vaati kokonaisuudistusta. Muilla järjestöillä ei ollut rohkeutta kokonaisuudistukseen. Se olisi ollut ainoa tapa tehdä muutokset työnantajayritysten kannalta kustannusneutraalisti. Samalla se olisi antanut mahdollisuuden yksinkertaistaa vuosilomaa koskevaa sääntelyä ja sen tulkintaa.

Sen sijaan lopputuloksena saatiin vuosilomalakiin muutokset, jotka aiheuttavat yksityisen sektorin työnantajille noin 20 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset ja tekevät jo nykyisellään erilaisiin ansaintakynnyksiin, erilaisiin vuosilomapalkan laskentasääntöihin sekä vuosiloman pitämiseen perustuvien säännösten kokonaisuudesta entistä monimutkaisemman.

Vuosilomalakimme on siis myös jatkossa selkeyttämisen tarpeessa. Tämä selkeyttäminen on tehtävä niin, ettei sillä aiheuteta yrityksille kustannuksia ja sitä kautta vaikeuteta työllistämistä.


Atte Rytkönen
asiantuntija
Suomen Yrittäjät

 

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Atte Rytkönen
Atte Rytkönen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien asiantuntija.