Yhdenvertaisuus otetaan esille silloin kun se itselle sopii | Yrittajat.fi

Etsi

Yhdenvertaisuus otetaan esille silloin kun se itselle sopii

Hallitus linjasi viime viikolla kehysriihessä, että se haluaa helpottaa nuorten työllistymistä. Hallitus päätti, että työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee muutoksen, jonka mukaan työnantaja saisi tehdä määräaikaisen työsopimuksen vähintään kolme kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa. Asiasta on noussut kohu. Erityisesti ammattiyhdistysliike on arvostellut päätöstä sillä perusteella, että se asettaa henkilöt iän perusteella eriarvoiseen asemaan. Esitystä arvosteltaessa on todettu mm. että ”perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa säädetään siitä, että iän perusteella ei saa asettaa ketään eriarvoiseen asemaan. Eli on mahdollista, että tämä esitys olisi syrjivä myös perustuslain valossa.”

Tässä yhteydessä on syytä huomata, että hallitus päätti kehysriihessä myös haudata tämän vaalikauden suurimman työlainsäädäntöön liittyvän uudistuksen, eli työaikalain. Kiistaa paikallisesta sopimisesta ei saatu ratkaistuksi. Tuossa kiistassa keskeistä oli ennen kaikkea se, kenellä olisi oikeus osallistua ja vaikuttaa työpaikoilla tapahtuvaan sopimiseen.

Ay-liike ajoi lakiin vahvasti mallia, jossa vain luottamusmies – joka siis on ammattiosaston edustaja työpaikalla – saisi olla paikallisen sopimisen osapuoli silloin, kun työehtosopimus sitä edellyttää. Tämä vaatimus olisi siis pitänyt kirjata lakiin.

Järjestäytymättömät työntekijät eivät pääsääntöisesti voi osallistua luottamusmiehen valintaan, eivätkä missään tapauksessa tulla valituksi luottamusmieheksi. Tällainen malli olisi käytännössä pakottanut työntekijät järjestäytymään, jotta sopiminen työpaikoilla olisi ylipäänsä mahdollista ja erityisesti mikäli he haluaisivat siihen osallistua.

Mielenkiintoista on se, että tunnetusti perustuslaissa sekä yhdenvertaisuuslaissa säädetään myös siitä, että ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan sillä perusteella, että henkilö on käyttänyt yhdistymisvapauttaan. Tämä kattaa myös negatiivisen yhdistymisvapauden. Toisin sanoen, kuten myös korkein oikeus ratkaisussaan KKO 2017:29 yksiselitteisesti totesi, ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

Onkin hämmentävää, että kertaakaan en ole nähnyt tai kuullut, että työntekijäjärjestöjen edustajat olisivat olleet työaikalain valmistelun yhteydessä huolissaan siitä, että heidän itsensä ajama malli asettaisi työntekijät keskenään eriarvoiseen asemaan. Se asettaisi järjestäytymättömät työntekijät epäyhdenvertaiseen asemaan ja sulkisi heidät työpaikoilla tapahtuvan sopimustoiminnan ulkopuolelle. Ja vain siksi, että he ovat päättäneet käyttää perustuslain ja yhdenvertaisuuslain turvaamaa negatiivista yhdistymisvapautta.

Mutta ilmeisesti on niin, että yhdenvertaisuuden voi nostaa esiin juuri silloin, kun se itselle sattuu sopimaan.

Ymmärrän tavoitteen hallituksen esittämän alle 30-vuotiaiden määräaikaisten ilman erityistä perustetta tehtävien työsopimusten taustalla. Kuten perustuslakivaliokunta käsitellessään työsopimuslain muuttamista vuonna 2016 pitkäaikaistyöttömien osalta totesi, myös tässä tapauksessa esitetyn muutoksen taustalla voidaan katsoa olevan perustuslain edellyttämä hyväksyttävä peruste ja julkiselle vallalle osoitettu velvollisuus edistää työllisyyttä.

Todettakoon lopuksi, että silti en pidä esitettyä mallia tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna. Tämä pääosin siitä syystä, että se tekee työlainsäädännöstämme entistä monimutkaisempaa ja monitulkintaisempaa kun ottaa huomioon, että jo aiemmin sallittiin määräaikaiset työsopimukset ilman erityistä perustetta pitkäaikaistyöttömien osalta.

Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että hallitusohjelman tavoitteena oli helpottaa määräaikaisten työsopimusten solmimista. Määräaikaisten työsopimusten tekemistä kannattaisi helpottaa yleisesti. Silloin sillä olisi ollut myös enemmän vaikutusta työllistämisen helpottamisessa. Se olisi myös lain tulkitsemisen ja soveltamisen kannalta yksinkertaista.

Atte Rytkönen
asiantuntija
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Atte Rytkönen
Atte Rytkönen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien va. lainsäädäntöasioiden päällikkö