Etsi

Yleiskorotuksista luovuttava kokonaan

Suomessa on tänään käynnissä laajimmat lakot vuosiin. Vientiteollisuuden lakoissa on noin 100 000 työntekijää eri puolilla maata. Monia tuotantolaitoksia on ajettu alas.

Tilanne on vakava. Vientialan työtaistelut ovat vastuuttomia lakkoja, vaikka ovat laillisia. Vahingot kansantaloudelle ovat mittavat. Lasku lankeaa kaikille meille, mutta erityisesti niille yrityksille, jotka ovat työtaisteluiden piirissä, ja niiden työntekijöille.

Entisen Metalliliiton entisen puheenjohtaja Per-Erik Lundhin kerrotaan liiton historiakirjan mukaan sanoneen, että ei ole järkeä lakkoilla, jos firmalla on tilauksia. Oli katsottava tilauskirjaa. Näin se on. Valitettavasti Lundhin oppi on unohtunut.

Työmarkkinasysteemi on rikki

Lakot osoittavat, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä on rikki.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluissa on erimielisyys vain palkankorotusprosentista. Silti seisoo suuri määrä tehtaita. Tämä aiheuttaa ison vahingon Suomen muutenkin hauraalle taloustilanteelle. Lakko pitää saada loppumaan nopeasti.

Työmarkkinatilanne osoittaa, että työehtosopimusjärjestelmään tarvitaan perusteellinen remontti.

Työehtosopimuksissa ei pitäisi sopia lainkaan yleiskorotuksista vaan vain minimipalkkojen tarkistuksista. Yleiskorotuksista sopiminen pitää siirtää työpaikoille. Palkanmaksukyky on erilainen jopa yhden yrityksen eri yksiköissä. Myös työntekijöiden suoritustaso vaihtelee.

Muutos toisi palkanmuodostukseen dynamiikkaa. Se johtaisi siihen, että palkat joustavat paremmin yrityksen tilanteen mukaan. Se johtaisi työntekijöiden kannalta parempaan palkkakehitykseen, kun yrityksillä on paremmat menestymisen mahdollisuudet. Muutos olisi siis työntekijöiden etu.

Se antaisi myös tilaa sille vahvalle luottamukselle, joka työpaikoilla pääsääntöisesti vallitsee. Muutos myös kannustaisi työnantajia panostamaan nykyistä enemmän luottamuksen rakentumiseen.

Palkanmuodostus Suomessa lähes maailman jäykin

Maailman talousfoorumin WEF:n kilpailukykyvertailun mukaan Suomen palkanmuodostus on lähes maailman jäykin. Meitä heikompi on vain Uruguay. 

Työehtosopimusten sisältöjä pitäisi muutenkin karsia voimakkaasti. Ei ole tolkkua, että työehtosopimuksissa on satoja sivuja ja ne ovat niin monimutkaisia, että pitää olla melkein oikeustieteen tohtori, jotta niitä ymmärtää.

Suomen työmarkkinamalli seisoo kahdella jalalla. Toinen jalka on Etelärannassa ja toinen Hakaniemessä. Ihmettelen, miksi työnantajat eivät lähde voimakkaammin uudistamaan järjestelmää. Uudistus on viime kädessä työnantajien käsissä.

Yleiskorotuksesta luopumisen lisäksi pitää voimakkaasti edistää paikallista sopimista.

Työehtosopimusneuvotteluiden jälkeen usein kuorossa väitetään, että taas paikallinen sopiminen eteni. Kun sopimuksia tutkii, huomaa, ettei juuri mitään tapahtunut. Tämä on jonkin sortin sumutusta, joka on mennyt läpi vuosikaudet.

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.