Yrittäjän perheenjäsenen ongelma työttömyysturvassa säilyyYrittajat.fi

Etsi

Yrittäjän perheenjäsenen ongelma työttömyysturvassa säilyy

Hallitus ilmoitti eilen kehysriihessä sopimistaan toimenpiteistä loppukaudelleen. Parin päivän työskentelyn tuloksena saatiin pitkä lista hyviä ja hieman huonompiakin päätöksiä tehdyksi.

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvasta tiedotettiin, että sitä parannetaan.

Valitettavasti kyseinen päätös kuului enemmänkin huonot päätökset -laariin, sillä parempikin vaihtoehto olisi ollut tarjolla. Ehdotetulla muutoksella voi olla minimaalisia myönteisiä vaikutuksia, mutta todennäköisesti siitä ei ole apua käytännössä juuri kenellekään.

Hallitus aikoo edistää yrittäjien ei-omistavan perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista muuttamalla työttömyyskassan jäsenyyttä koskevia säännöksiä niin, että työttömyysturvalain mukainen yrittäjän perheenjäsen, joka on vakuuttanut itsensä virheellisesti palkansaajakassassa, voi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan.

Miksi tämä ei ole pelkästään positiivinen asia?

Suomen Yrittäjien selvitysten perusteella perheyrityksissä työskentelee noin 22 000 yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa perheenjäsentä, joka ei omista yritystä. Heistä noin 10 prosenttia on vakuuttanut itsensä palkansaajakassassa. Parhaimmillaankin muutos voisi siis auttaa noin 2000 henkilöä.

Miksi muutoksesta ei ole apua välttämättä heillekään?

Yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvaa, ei-omistavaa perheenjäsentä pidetään kaikessa muussa lainsäädännössä työntekijänä perheyrityksessä työskentelyn osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että jotta hänet voitaisiin katsoa työttömäksi ja hänellä olisi oikeus työttömyysetuuteen, hänen työskentelynsä tulisi päättyä työttömyysturvalain yrittäjiä koskevissa pykälissä määritellyllä tavalla. Pääsääntönä on koko yritystoiminnan lopettaminen. Eli myös varsinaisen yrittäjän pitäisi lopettaa hänelle edelleen mahdollisesti kannattava toiminta, jotta perheenjäsen voisi saada etuutta. Perheenjäseniä koskee lainsäädännössä myös pitkä lista poikkeuksia pääsäännöstä, mutta esimerkiksi tuotannollisella ja/tai taloudellisella perusteella irtisanominen ei automaattisesti ole sellainen.

Itsensä palkansaajakassaan vakuuttaneet henkilöt ovat kohderyhmästä todennäköisesti vähiten tietoisia lainsäädännön sisällöstä, koska he ovat valinneet työntekijöiden työttömyyskassan. Riskinä onkin, että heidät irtisanotaan samalla tavalla kuin irtisanottaisiin ulkopuolinen työntekijä, eikä työttömyysturvalain edellyttämällä tavalla. Tällöin heidän työvoimapoliittinen statuksensa säilyy yrittäjästatuksena ja eikä yrittäjäkassa voi heille etuutta maksaa.

Hallituksen päätös ei ratkaise varsinaista ongelmaa: yrityksestä ei-omistava perheenjäsen katsotaan kaikessa muussa lainsäädännössä työntekijäiksi, mutta työttömyysturvassa yrittäjäksi. Tämä tulee pääsääntöisesti näille henkilöille ja heidän perheilleen yllätyksenä ja tietoon silloin, kun heiltä evätään työttömyysetuus yrittäjyyden perusteella.

Laki on sekava myös viranomaiselle, joka hätävarjelun liioitteluna leimaa yrittäjäleiman perheenjäseneen myös tilanteessa, jossa tämä ei välttämättä ole tehnyt päivääkään työtä perheyrityksessä.

Yrittäjästatus tarkoittaa myös sitä, että tosiasiallisesti ilman työtä olevalla henkilöllä ei ole myöskään oikeutta työttömien työllistämistä edistäviin palveluihin.

Yrittäjien suussa asia on kääntynyt niin, että yrittäjyys vie koko sosiaaliturvan koko perheeltä. Tämä sekä estää ihmisiä lähtemästä yrittäjäksi että palkkaamasta perheenjäseniään – unelma, joka usealla yrittäjällä on: työllistää myös omat läheiset. Järjestelmän kummallisuuksiin kuuluu myös se, että perheenjäsenten palkoista maksetaan työttömyysvakuutusmaksut, jotka eivät kuitenkaan mene yrittäjien työttömyysturvan rahoittamiseen.

Mitä tehdä?

Lainsäädäntömme selkeyden, ihmisten yhdenvertaisuuden ja ihan jo yleisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta paras ratkaisu olisi poistaa yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet työttömyysturvan yrittäjä-käsitteen alta. Tällöin he olisivat työntekijöitä kautta linjan, eikä päädyttäisi tilanteeseen, jossa he ovat väärin vakuuttaneita tai väärin irtisanottuja, vaan he pääsisivät työttömyysetuudelle samoilla perusteilla kun muutkin työntekijät.

Tätä ratkaisua on kritisoitu siitä, että se johtaisi siihen, että yrittäjäperheet alkaisivat laajamittaisesti käyttämään järjestelmää hyväksi ja työllistämään perheenjäseniä mahdollisimman paljon etuuksia kahmiakseen.

Ottamatta kantaa ajattelumallin taustalla olevaan vastenmieliseen yrittäjäkuvaan totean lyhyesti seuraavaa:

Yrittäjä ei koskaan työllistä ketään huvikseen, irtisanoakseen, rakennusmiestä parturi-kampaamoon eikä työttömyysturvajärjestelmä mielessään.

Yrittäjä työllistää, jos hänellä on tarjota työtä.

Yrittäjä työllistää perheenjäsenen, jos tällä on yritykselle hyödyllistä osaamista.

Yrittäjä irtisanoo silloin, kun siihen on työsopimuslaista ilmenevä peruste.

Työttömyysturvajärjestelmän näkökulmasta lienee selvää, että jos pienikin osa henkilön toimeentulosta tulee palkkatyöstä, järjestelmän tarvitsee osallistua siihen vähemmän. Ja mikäli yrittäjä päättäisikin työllistää perheenjäsenensä saadakseen tälle ansioturvaa, maksaisi se alimmalla vakuutettavalla tasolla yrittäjäperheelle sosiaalivakuutusmaksuina ja veroina sen verran, että hyötyä alkaisi tulla 21 kuukauden päästä 15 kuukauden työttömyyden jälkeen. Hyötyä rahallisesti tulisi muuten nettona non 550 euroa ja se jakaantuisi n. 3,5 kuukaudella.

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Harri Hellstén

Suomen Yrittäjät
työmarkkina-asioiden päällikkö