Etsi

Yrittäjänä pörssiin – mikä muuttuu?

Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston ja Finnveran järjestämä valmennusohjelma 365 päivässä pörssiin sparraa tänä vuonna pk-yrityksiä, jotka tavoittelevat listautumisesta. Ohjelmaan osallistuu 34 yrittäjävetoista yhtiötä, jotka pyrkivät nostamaan valmiuksiaan listautuakseen First North -markkinapaikalla tai miksei suoraan päälistalle.  

Mikä muuttuu, kun yrittäjästä tulee pörssiyrityksen merkittävä osakas ja mahdollisesti joko toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja?  Pohdin seuraavassa kysymystä omien kokemusteni pohjalta. Esitettävät mielipiteet ovat henkilökohtaisia. Toiveeni on, että listautumista pohtiva yrittäjä-omistaja saisi ajatuksista syvyyttä ja rohkaisua omiin pohdintoihinsa. 

Johtaminen laajenee – hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja tutkaparina

Johtamisessa on ainakin kolme muutostekijää, joiden suhteen listautuvan yrittäjän tulee asemoida itsensä.

Ensimmäinen näistä on hallitustyöskentely. Yrittäjäomisteisessa listaamattomassa yrityksessä hallitustyö on toisinaan osakeyhtiölain minimivaateet täyttävää ja luonteeltaan jälkeenpäin kirjaavaa. On myös mahdollista, että yrittäjä toimii sekä hallituksen puheenjohtajana, toimitusjohtajana että suurimpana osakkeenomistajana, jolloin kaikki päätös- ja toimeenpanovalta on keskittynyt hänelle. 

Kun tästä rakenteesta siirrytään listayhtiöön, hallituksen rooli muuttuu merkittävästi. Hallitus vastaa kaikille osakkeenomistajille listatun yhtiön toiminnasta ja tuloksista. Tärkeä kysymys onkin, millaista osaamista hallitukseen tarvitaan?

Oma näkemykseni on, että toimialaosaamista ei mikään voita, se on kaikkein tärkeintä. Toinen tärkeä ominaisuus on kyky katsoa asioita strategisesti ja käydä rakentavaa keskustelua. Uudelle pörssiyhtiölle voi olla eduksi saada jäseneksi pörssiyhtiön toimitusjohtajana listayhtiön käytännön elämää ajajan paikalta kokenut henkilö. Uudessa tilanteessa on hyödyllistä, kun joku ’’on ollut ennenkin’’.

Toinen johtamiskysymys koskee kahta keskeistä avainhenkilöä ja heidän persooniaan. Toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat eräänlainen tutkapari, jonka osaaminen ja yhteispeli ovat ensiarvoisen tärkeää. Yrittäjän tullessa pörssiin hänen tulee valita oma roolinsa joko toimitusjohtajana tai hallituksen puheenjohtajana sekä löytää itselleen sopiva tutkapari. Paras tilanne on se, jossa molemmat arvostavat toisiaan ja pystyvät uutta luovaan dialogiin. Tämän jatkuvan keskustelun merkitystä ei voi liioitella – se voi olla menestystekijä numero yksi. Kyse ei ole vain hallituskokouksista, vaan jatkuvasta tilanneanalyysistä ja yrityksen strategian sorvaamisesta. Oma käsitykseni on, että sekä hallituksen puheenjohtajalla että toimitusjohtajalla tulisi olla mahdollisimman vahva omistus yhtiössä. Tämä ei aina ole mahdollista, mutta yrittäjäomisteisessa yhtiössä kylläkin.

Kolmantena seikkana johtamisessa tulee ottaa huomioon juridinen viitekehys, jossa keskeinen muutos on arvopaperimarkkinalainsäädännön tulo osakeyhtiölainsäädännön rinnalle. Tällä on monia hallintoon ja viestintään vaikuttavia seurauksia, jota ovat luonteeltaan velvoittavia, eivät vapaaehtoisia.

Tuloskaava muuttuu – kvartaalit strategisia väliaikoja

Tulosmielessä merkittävä muutos on siirtyminen talousraportoinnissa kansainväliseen International Financial Reporting Standards - , eli IFRS-järjestelmään, mikä tosin ei koske First North -markkinapaikkaa. IFRS muuttaa näkökulman koko tulokseen.

Siinä kun perinteinen kotimainen Finnish Accounting Standards -, eli FAS-laskenta, lähtee ajatuksesta, että ensin syntyy tilikauden tulos ja se sitten siirtyy voittona tai tappiona taseeseen, lähtee IFRS-ajattelu toisesta suunnasta. IFRS-ajattelussa ’’tase on joka hetki oikein’’ ja sen muutokset – mukaan lukien omaisuuserien arvojen sekä nettovelkojen muutokset – heijastuvat tuloslaskelmaan. Järjestys on siis päinvastainen kuin perinteisessä FAS-kirjanpidosta. IFRS vaatii tekijältään ja lukijaltaan enemmän. 

Erityisesti pääomavaltaisilla aloilla IFRS:n merkitys korostuu, kun omaisuusarvot määritetään kvartaaleittain ja niiden vaikutus on suuri. Osa listayhtiöistä korostaakin kassavirtapohjaisia mittareita raportoinnissaan juuri siksi, että nähtäisiin millaista kassavirrallista tulosta ne tekevät. Yhteistä kaikille listatuille yhtiölle on myös tilintarkastusvaateiden jatkuva kehittyminen. Yrittäjällä voikin tulla eteen tilintarkastajan vaihto listautumisen yhteydessä. 

Toisinaan kvartaaliraportointia kritisoidaan. Puhumalla kvartaalitaloudesta ikään kuin kyseenalaistetaan pitkäjänteinen arvonluominen ja yrityksen kehittäminen. Olisin huomaavinani, että eniten tällaista kritiikkiä tulee tahoilta, joilla on varsin rajallisesti kokemusta pörssiyhtiöiden johtamisesta.

Tosiasiallisesti kvartaaliraportointi ryhdistää ja tavoitteellista merkittävästi yrityksen johtamista. Urheilutermein se on säännöllistä väliajanottamista ja julkaisemista – tulosvastuullisuutta parhaimmillaan. Kvartaaliraportointi ei ole ristiriidassa pidemmän aikavälin arvonluonnin kanssa, vaan uskoakseni se voidaan valjastaa tukemaan arvonluomista. Strategisesti kyvykäs johto ymmärtää varmasti, mikä ero on maratonin loppuajalla ja viiden kilometrin välein otettavilla väliajoilla.  

Brändi ja tunnettuus paranevat

Listaaminen tyypillisesti lisää yrityksen tunnettuutta ja myös kiinnostavuutta. Tällä voi olla myönteisiä vaikutuksia mm markkinoinnissa ja brändinrakentamisessa, yhteistyökumppani- ja alihankkijasuhteissa sekä rahoituksen saatavuudessa. Listayhtiö on monelle yhteistyökumppanille mieluinen referenssi. Yrittäjä saattaa kohdata yhteistyöehdotuksia aivan uusilta tahoilta.

Listautuvan yrittäjän onkin hyvä miettiä sekä brändin rakentamista että sen hyödyntämistä. Usein pohdinta jää ensin mainittuun, vaikka suurin hyöty voisi syntyä jälkimmäisestä.

Sisäpiirisäännöstö muuttaa sisäistä keskustelukulttuuria

Samalla kun listayhtiöstatus lisää yhtiön kiinnostavuutta eri yhteistyötahoilla, se asettaa vaateita yhtiön sisäiseen viestintään ja keskustelukulttuuriin. Sisäpiirisäännöstö ohjaa, kuka ja mitä tietoa voi saada käyttöön ja kuinka sisäpiiritiedosta viestitään.

Yrittäjävetoisissa organisaatioissa tämä voi tuoda muutoksia arkiseen keskustelukulttuuriin ja talousasioiden hoitamiseen. Aikaisemmin hyvin avoimesti asioista viestinyt yrittäjä ja koko organisaatio saattavat kohdata haasteita opetellessaan uutta käytäntöä ja uusia rooleja. 

Rahoitusmahdollisuudet paranevat selvästi

Kasvutavoitteiden kannalta listayhtiön rahoituksen mahdollisuudet ovat selvästi paremmat kuin listaamattomalla yhtiöllä. Osakeannit ja omien osakkeiden käyttäminen kasvuinvestointien rahoituksessa ovat esimerkkejä tästä. Myös joukkolaina- tai yritystodistusmarkkinat saattavat avautua rahoituksen lähteinä.

Uusien mahdollisuuksien avautuessa yrittäjän tulee pohtia niitä myös suhteessa omistuksiin ja osakkeiden määriin – missä määrin liudentumisella saadaan aikaan osakekohtaista arvoa? Kasvu ei ole itsetarkoitus. Arvonluonnin kannalta osakekohtainen arvo on useimmille osakkaille tärkeämpi seikka kun koko osakekannan arvo.

Yrittäjästä ankkuriomistajaksi – omaisuus likvidiiin muotoon 

Lopuksi kaikkein tärkein näkökohta eli yrittäjä-omistajan itse: Hänelle mielenkiintoisia kysymyksiä ovat muun muassa se, etsiikö hän exitiä elämäntyölleen vai seuraavaa kehitysvaihetta – eli onko kyse sadonkorjuusta vai kylvämisestä.

Sijoittajat usein varovat sadonkorjuuta siksi, että näkevät omistaja-yrittäjän luopumisen merkittävänä riskinä. He ovat tässä usein oikeassa ja tärkeällä asialla – omistaja-yrittäjä on arvokas ja merkittävä voimavara yrityksen menestykselle. Sitoutumista katsotaan. 

Pörssisäätiön 2018 julkaisema tutkimus kertoi, että perheomisteiset yritykset, joissa on selviä henkilö-ankkuriomistajia, ovat menestyneet varsin hyvin. Ankkuri-omistajan sitoutumista pidetään tärkeänä sekä sijoittaja-  että uskokseni myös henkilöstöpiireissä. Ankkuriomistajana yrittäjä voi olla kilpailuetutekijä myös listayhtiössä.

Listauksen yhteydessä yrittäjän omistus muuttuu likvidiin muotoon. Samalla kun omistusosuus ja äänivalta pienenevät, on omistuksen rahaksi muutettavuus huomattava etu erilaisissa elämäntilanteissa. Perintösuunnittelu esimerkiksi muuttaa muotoaan.

Verotus muuttuu muun muassa osinkojen osalta. Listaamattomana henkilökohtaisten osinkojen verotuskatsanto lähtee yrityksen nettovarallisuudesta. Listatussa yrityksessä osinkojen verotuksessa on kriittinen piste 10 prosentin kohdalla, kun omistajana on yritys. Omistusrakenne kannattaa katsoa kohdalleen ajoissa. 

365 päivässä pörssiin – ympyrä sulkeutuu

Helsingin Pörssin perustamisessa vuonna 1912 aktiiveja olivat helsinkiläiset yrittäjät kuten Julius Tallberg, Viktor Ek ja Max Fazer. Yrittäjien panos pörssin perustamisessa on tärkeä. Myöhemmässä vaiheessa pörssiä omistajina kehittivät muun muassa pankit. Tänään Helsingissä sijaitseva arvopaperien markkinapaikka on osa kansainvälistä Nasdaq-konsernia.

Yrittäjyyden arvostus on viimeisten vuosien aikana selvästi parantunut. Toisaalta meillä on perinteisesti arvostettu huomattavasti eräänlaisia institutionaalisia johtajatehtäviä, jollaiseksi voi ajatella myös esimerkiksi pörssiyhtiön toimitusjohtajuuden tai hallituksen puheenjohtajuuden.

Vahvasti yrittäjäomisteinen pörssiyhtiö voi yhdistää näitä kahta kulttuuria. Kenties sen vahvuus on juuri siinä, että yrittäjävetoisessa pörssiyhtiössä johdolla on niin sanotusti omat rahat pelissä. Johdon ja sijoittajien intressit ovat luonnollisella tavalla yhdenmukaistetut ja poikkeuksellisen vahvat.

Nyt kun Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkosto ja Finnvera käynnistävät 365 Päivässä Pörssiin -valmennuksen, ympyrä tavallaan sulkeutuu. Suomen Yrittäjät on luonut ohjelman ja valmennuksen tarkoituksenaan kehittää suomalaista yrittäjyyttä ja pääomamarkkinaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa.’

"Matka unelmasta pörssiyhtiöksi on lyhyempi kuin koskaan aikaisemmin"

Otsikon lauseen olen kuullut lounaalla analyysitalo Inderesin Mikael Rautasen esittämänä. Matka tänään on varmasti lyhyempi kuin vuonna 1912, kun yrittäjät olivat perustamassa arvopaperipörssiä.  Olen varma, että Suomessa on joitain tuhansia yrittäjäomisteisia yhtiöitä, joiden kehittymisen kannalta listautuminen voisi olla kiintoisa vaihtoehto. Vahvassa kehitysvaiheessa oleva start up-maailma synnyttää niitä koko ajan lisää. Olen iloinen kiinnostuksesta, jota yrittäjät ovat osoittaneet ohjelmaa kohtaan.

Olen myös erittäin iloinen siitä, että Nadaqin ja Nordean kaltaiset kansainväliset huippuyritykset ovat nähneet ohjelman kiinnostavana ja tuovat merkittävän panoksensa toteuttamiseen. Ohjelman valmentajat ovat kaikki mukana isänmaallisessa hengessä. He tekevät arvokasta työtä suomalaisen yrittäjyyden ja pääomamarkkinan kehittämiseksi, mistä suuri kiitos. 

Tällä kirjoituksella haluaisin kannustaa suomalaisia yrittäjiä pohtimaan listausta mahdollisuutena ja rohkaista heitä tarttumaan siihen.


Petri Roininen
Toimitusjohtaja, Investors House Oyj ja Hallituksen puheenjohtaja, Ovaro Oyj
Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja

Kannattavaa kasvua blogi käsittelee kasvuyrittäjyyttä eri näkökulmista. Blogia kirjoittaa Kasvuyrittäjäverkoston johtoryhmän jäsenet sekä kasvun yhteistyökumppanit.

» Kasvuyrittäjäverkosto


Petri Roininen

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja ja Investors House Oyj:n toimitusjohtaja. Petri on ollut omistajana mukana perustamassa ja kasvattamassa noin kymmentä yritystä.