Etsi

Yrittäjät haluaa syrjinnän pois työpaikoilta

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta syytti blogissaan (10.4.) Suomen Yrittäjiä ”vihamielisestä hyökkäyksestä ammattiyhdistysliikettä ja työntekijöiden järjestäytymistä vastaan”.

Eloranta perusteli näkemystään sillä, että Yrittäjät on kannustanut jäseniään maksamaan Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsenmaksuja henkilöstöetuna ja muistuttanut, ettei järjestäytymättömän yrityksen tarvitse periä ja tilittää työntekijöiden ay-jäsenmaksuja.

”SAK:n liitot eivät katso sivusta, kun niiden jäseniä syrjitään”, Eloranta kirjoitti.

Elorannan mukaan allekirjoittanut ei suostu ymmärtämään ammatillisen järjestäytymisen periaatetta, yhteistä edunvalvontaa. Hänen mukaansa Yrittäjien ”todellinen motiivi on ammattiliitoihin liittymisen vähentäminen”.

Lähtökohtanamme on yhdenvertaisuus

Miksi Yrittäjät on kannustanut jäseniään maksamaan YTK:n jäsenmaksuja henkilöstöetuna ja muistuttanut, ettei ay-jäsenmaksuja tarvitse periä, jos ei kuulu työnantajaliittoon?

Taustalla on monta syytä. Tärkein on se, että haluamme lopettaa syrjinnän suomalaisilla työpaikoilla ja yrityselämässä.

Työntekijöiden pitää olla yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, ovatko he ammattiliiton tai työttömyyskassan jäseniä. On kohtuutonta, että vielä vuonna 2019 joudumme vaatimaan työntekijöille yhdenvertaista kohtelua.

Tällä hetkellä ammattiliittoon kuulumaton työntekijä ei voi osallistua paikalliseen sopimiseen eikä olla valitsemassa järjestäytyneessä yrityksessä kuin poikkeustilanteissa luottamusmiestä.

Lisäksi työttömyyskassaan kuulumaton ei voi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaikka maksaa muiden lailla työttömyysvakuutusmaksuja, joilla työttömyysturva lähes kokonaan rahoitetaan. Ansiosidonnaista ovat vailla yleensä hauraimmassa työmarkkina-asemassa olevat, usein nuoret.

On vaikea ymmärtää, miksi ay-liike vastustaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille työntekijöille.

Työnantaja valitsee työsuhde-edut

Onko Yrittäjien suositus maksaa vain YTK:n jäsenmaksuja syrjintää?

Ei ole. Työnantaja voi valita työsuhde-etunsa, ja YTK:n jäsenmaksu on yksi sellainen. Työntekijä saa valita, ottaako hän edun vastaan vai ei.

Suosittelemalla YTK:n jäsenmaksun maksamista haluamme vahvistaa työntekijän muutosturvaa, uudistaa työmarkkinajärjestelmää – kuten olemme avoimesti kertoneet – ja muistuttaa, että ammattiliiton jäsenyys ja työttömyyskassan jäsenyys ovat eri asioita.

Yli puolet liittojen jäsenistä sanoo kuuluvansa liittoon ansiosidonnaisen työttömyysturvan vuoksi, vaikka vuosia ansiosidonnaisen on tuonut työttömyyskassan eikä liiton jäsenyys. Ay-liike on ollut haluton korjaamaan väärinkäsitystä, koska harhaluulo on vahvistanut sen asemaa.

Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus vahvistuisi, jos ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi kaikille ja sen hoito annettaisiin Kelalle, mitä Yrittäjät kannattaa.

Myös yritykset samalle viivalle

Edellytämme myös, että yrityksiä kohdellaan lain edessä samalla tavalla riippumatta siitä, kuuluvatko ne työnantajaliittoihin.

Tällä hetkellä järjestäytymätön yritys ei voi noudattaa työehtosopimuksen sallimia – usein kovin vähäisiä – joustoja, koska työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta eduskunta on säätänyt noin 50 sopimisen kieltoa työelämän lakeihin.

Liittojen ohjauksella on siis luotu järjestelmä, jossa yritykset saavat kartellimaisesti paremman säätelyn ja ehdot, kun maksavat työnantajaliittojen jäsenmaksut.  

Suomessa on korkea aika lopettaa työntekijöiden ja yritysten jakaminen eri kasteihin sillä perusteella, kuuluvatko he liittoon vai eivät. Muutoksen tärkeyttä korostaa ay-järjestäytymisen kiihtyvä lasku. Enää alle 60 prosenttia työntekijöistä kuuluu liittoihin. Yksityisillä palvelualoilla jäseniä on alle puolet.

Pk-yritykset on pidetty sivussa

Haluamme myös muuttaa Suomen työmarkkinoiden rakenteita. Jo tammikuun 1940 kihlauksesta alkaen pk-yritykset on pidetty sivussa työmarkkinoiden päätöksenteosta. 

Työmarkkinamaailma on edelleen pääasiassa isojen yritysten ja niiden isännöimien työnantajaliittojen temmellyskenttä. Toki on myös aloja, joilla pienillä yrityksillä on valtaa. Näitä on muun muassa Yrittäjien jäsenjärjestöissa, jotka tekevät työehtosopimuksia.

Ei ole kohtuutonta, että yrittäjien etujärjestö pitää jäsentensä puolta ja haluaa jäsenilleen päätösvaltaa esimerkiksi sosiaalivakuutusasioissa ja -yhteisöissä.

Ennen kaikkea haluamme sopimisen vapauden työpaikoille, jos sitä työnantaja ja työntekijät yhdessä haluavat yrityksen ja työpaikkojen hyväksi. Työpaikkasopimisella on laaja kansan tuki.

Jos sopimista ei haluta tai siihen ei kyetä, mennään työehtosopimusten mukaisesti. Työehtosopimus ja lait ovat aina työntekijän turvana.

Ay-liike sanoo usein, että paikallinen sopiminen menee saneluksi. Tällä hetkellä monilla työpaikoilla työehdot sanellaan Helsingin liitoista ja varsinkin järjestäytymättömät työnantajat ja niiden työntekijät ovat vallattoman torpparin asemassa.

Ay-liike kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan

Haluaako Yrittäjät sitten murtaa järjestäytymistä ja ammattiyhdistysliikettä?

Emme halua. Järjestäytyminen kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, jota yrittäjäliike puolustaa kaikin voimin. Meillä ei ole mitään sitä vastaan, että ihmiset kuuluvat liittoon. Myös yhteinen sopiminen työehtosopimuksineen on tärkeä vapaan yhteiskunnan osa.

Ymmärrämme hyvin yhteistä edunvalvontaa. Teemme sitä joka päivä yrittäjien puolesta. 

Yrittäjäliike ei voi kuitenkaan katsoa sivusta, kun sen jäseniä ja niiden työntekijöitä syrjitään. Olemme puhuneet asiasta vuosikymmeniä. Kun muutoksen merkkejä ei ole näkyvissä, olemme vahvistaneet puheita mm. muistuttamalla, ettei liiton jäsenmaksuja ole pakko periä.

Yrittäjät kannattaa vahvasti sopimista. Haluamme työelämäsääntelyn, joka mahdollistaa sopimisen kaikilla työpaikoilla kaikille työntekijöille ketään syrjimättä. Tähän on pienillä työpaikoilla hyvät edellytykset, koska niissä on tutkitusti vahva luottamus.

Haluamme rakentaa sopimisen yhteiskuntaa yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Mielellämme teemme yhteistyötä myös SAK:n ja sen liittojen kanssa. Kuten Eloranta kirjoitti, talouden ja työelämän kiihtyvät muutokset vaativat entistä enemmän sopimista.

Olemme valmiit kouluttamaan ja tukemaan jäseniämme – olivat ne työnantajaliitoissa tai eivät – sopimisessa, jotta yritykset voivat menestyä ja tarjota työtä. Sopimisen tukemiseksi olemme valmiit lisäämään henkilöstön roolia yrityksen päätöksenteossa kuhunkin yritykseen soveltuvalla tavalla.


Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Blogissa kurkistamme yksinyrittäjien arkeen ja edunvalvontaan

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.