Search

Tes-järjestelmä huutaa reformia

Viime viikkoina on taas pohdittu, mihin huomio kesän jälkeen alkavalla liittokierroksella kohdistuu. On arveltu (mm. Helsingin Sanomat 7.7.2019), että hankalin vääntö kohdistuu työaikojen lyhentämiseen eli kilpailukykysopimuksessa sovitun työajan pidennyksen perumiseen.

On myös todettu, että liittokierros vaikuttaa monella tavoin työllisyyskehitykseen ja koko maan kilpailukykyyn. Tämä on oikea johtopäätös.

Yrittäjäjärjestö ei ole työehtosopimusosapuoli eikä sellaiseksi halua. Katsomme, että työehtosopimusten (tes) tekeminen kuuluu työnantaja- ja työntekijäliitoille.

Yrittäjät haluaa kuitenkin osallistua työehtosopimuskeskusteluun kertomalla, miten tes-järjestelmää pitää uudistaa. Tämä on perusteltua, koska tes-kierros vaikuttaa yrittäjiin vahvasti sitä kautta, että noin 50 000 työnantajayritystä – selvästi yli puolet työnantajayrityksistä – noudattaa työehtosopimuksia yleissitovuuden nojalla.

Työehtosopimusjärjestelmä seisoo savijaloilla

Moni yrittäjä on tyytymätön työehtosopimusjärjestelmään. Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan vain runsas neljännes vastaajista on tyytyväinen omaan tessiinsä. Tyytymättömyyttä on alalla kuin alalla. Edes kiitelty teknologia-alan sopimus ei erottaudu joukosta.

Siksi liittojen on tärkeää miettiä sopimusten uudistamista.

Jos sopimus ei palvele yrityksen tarpeita, yrityksen on etsittävä vaihtoehtoja. Näitä ovat mm. ostaminen toisilta yrityksiltä, vuokratyövoima tai muuttaminen maasta.

Erityisen tärkeää yrityksille on siirtää sopimista liittojen väliltä yrityksiin yrityksen ja työntekijöiden väliseksi paikalliseksi sopimiseksi. Näin työehdoista päästäisiin sopimaan siellä, missä yrityksen ja sen työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeet tunnetaan parhaiten.

Vain neljännes yrityksistä on tällä hetkellä tyytyväisiä siihen, miten työehtosopimus antaa tilaa paikalliselle sopimiselle. Tässäkään ei ole juuri alakohtaisia eroja.

Liki 90 prosenttia yrityksistä haluaa sopia paikallisesti vähintään työehtojen yksityiskohdista. Keskitetyn liittojen välisen sopimisen – eli nykymallin – kannalla on vain kuusi prosenttia.

Voi siis sanoa, että nykyjärjestelmällä ei ole juuri yrityskentän tukea. Koko systeemi seisoo tässä mielessä savijaloilla ja kulkee kohti romahdusta, jos sitä ei uudisteta.

Nykymalli ei huomioi yritysten tarpeita

Toiseksi on olennaista etsiä uusia tapoja sopia palkoista. Nykymallin hedelmänä Suomessa on lähes maailman jäykin palkanmuodostus, mikä sopii huonosti markkinatalouteen.

Pitää luoda järjestelmä, joka ottaa paljon nykyistä paremmin huomioon yrityksen kilpailukyvyn ja tuottavuuskehityksen.

Yrittäjägallupin mukaan lähes puolet (46 %) yrityksistä on sitä mieltä, että palkankorotuksista pitäisi sopia työnantajan ja työntekijän kesken. 17 prosenttia haluaa sopia palkoista paikallisesti ja 22 prosenttia haluaa yleiskorotuksen ja paikallisen erän yhdistelmän.

Tämä on ymmärrettävää, sillä jokaisella yrityksellä on ainutlaatuinen tilanne. On kummallista ja jopa järjetöntä yrittää sovittaa samankokoista kenkää kaikkiin yrityksiin.

Paljon nykyistä enemmän pitäisi rakentaa tulosperusteista palkitsemista. Siksi on erinomaista, että esimerkiksi henkilöstörahastoja perustettiin viime vuonna Suomessa ennätysmäärä (HS, 1.7.)

Rinteen hallituksen käynnistettävä lakimuutoksia

Kolmanneksi on tärkeää nähdä, että tes-järjestelmän uudistaminen on paitsi liittojen myös hallituksen tehtävä.

Paikallisen sopimisen edistäminen vaatii lakimuutoksia. Esimerkiksi noin 50 sopimisen kieltoa pitää poistaa järjestäytymättömiltä yrityksiltä. Ne ovat merkittävä kilpailukyvyn kehittämisen jarru ja asettavat yritykset lain edessä eriarvoiseen asemaan riippuen yrityksen järjestäytymisestä.

Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän pitää ottaa tämä työlistalleen.

Pitkän aikavälin strategisena tavoitteena pitää olla lakisääteinen toisin sopimisen oikeus, joka tarkoittaa, että yrityksissä voidaan tarvittaessa sopia toisin kuin työehtosopimukseen on kirjattu. Tätä tarvitaan, kun tes ei riittävästi palvele yrityksen ja sen työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeita.

Toisin sopimisen oikeudella on vahva yrittäjien tuki. Yrittäjägallupiin vastanneista yrittäjistä Jopa 84 prosenttia on asian kannalla, järjestäytyneistä yrityksistä peräti 92 prosenttia.

Pienten yritysten kuuntelu on kaikkien etu

Lopuksi korostan, että pienyritysten ääntä pitää kuunnella paremmin, kun työehtosopimuksia tehdään. Tällä hetkellä pk-kentän ääni ei kuulu.

Yrittäjistä vain kaksi prosenttia kokee, että pienten ja keskisuurten yritysten ääni kuuluu riittävästi tes-pöydissä. Se on hävettävän huono luku. Toivottavasti tämä herättää itsekritiikkiä liitoissa.

Pienistä ja keskisuurista yrityksistä puhutaan hanakasti juhlapuheissa, mutta tosipaikan tullen niillä on toistaiseksi pyyhitty pöytää. Pk-kentän vahvempi kuuleminen on koko yhteiskunnan ja myös työehtosopimusjärjestelmän etu; jos pk-yritykset huomioidaan paremmin, niiden kilpailukyky paranee, ne uskaltavat ottaa riskiä, investoida ja kansainvälistyä, työllisyys vahvistuu ja samalla luottamus tes-järjestelmään paranee.


Mikael Pentikäinen 
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.