Search

Työllisyys on tahdon asia

Työministeri Timo Harakka (sd.) esitteli tiistaina (23.7.) hallituksen ensitoimia työllisyyden vahvistamiseksi ja 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi.

Uusien työpaikkojen jahti tiivistyy, kun työllistämisen edistämisen ministerityöryhmä pitää perjantaina ensimmäisen kokouksensa. Ministerityöryhmän on tarkoitus nimittää työryhmiä valmistelemaan työllisyystoimia.

Yrittäjät on ensitietojen mukaan mukana työryhmissä. Tämä on tärkeää, sillä uusien työpaikkojen potentiaali on nimenomaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Vuosina 2001-17 pk-yrityksiin syntyi 135000 työpaikkaa. Samaan aikaan suuryrityksistä väheni 30000 työpaikkaa. Jotta työllisyystavoite toteutuu, tarvitaan pieniä ja suuria yrityksiä, jotka haluavat työllistää lisää. Suomen yrityksistä 93 prosenttia eli 265000 on mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkeä.

Yksinyrittäjiä on näistä noin 200000. Hekin ovat tärkeitä työllisyyden näkökulmasta – silloinkin, kun eivät palkkaa työntekijöitä. Tämä johtuu siitä, että yksinyrittäjät työllistävät toisia yrittäjiä. Vain 10 prosenttia työskentelee yksin.

Harakan ensitoimien listalla korostuivat – odotetusti – työllisyyspalvelut ja palkkatuki. Molemmilla on merkitystä. Erityisen tärkeä on miettiä, miten palkkatuen käyttöä pk-kentässä voidaan lisätä.

Ensitoimien lisäksi tarvitaan paljon muutakin, jotta haastava työllisyysastetavoite voidaan saavuttaa.

Työllisyysasteen ohella on tärkeä lisätä osallistumisastetta eli sitä, että yhä useampi tarjoaisi työpanostaan työmarkkinoille. Erityisen tärkeää saada työmarkkinoille mahdollisimman moni 25-64-vuotias. Tähän ikäryhmään kuuluvista työvoiman ulkopuolella on noin 450000 yksilöä.

Sotu-uudistus on erittäin tärkeä

Miten työn tarjontaa voidaan sitten lisätä? Pohdin asiaa sekä työtä tarjoavan ihmisen että työtä kysyvän yrityksen näkökulmasta.

Pidämme tärkeänä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja lyhentämistä. Yrittäjät on samaa mieltä EK:n kanssa siitä, että näin voisi syntyä noin 20000 uutta työpaikkaa.

Toiseksi tarvitaan sosiaaliturvauudistus, joka johtaa siihen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Yrittäjät kohtaavat liian usein tilanteen, jossa työtä tarjotaan, mutta mahdollinen vastaanottaja ei halua ottaa sitä vastaan, koska taloudellinen kannustin on liian pieni tai puuttuu.

Sosiaaliturvareformi työn tarjontaa kannustavaksi lienee pitkällä aikavälillä tehokkain tapa lisätä työn tarjontaa, koska se kannustaa työvoiman ulkopuolelta työvoiman piiriin. Työttömyysturvareformi ei auta, jos ihmiset ovat työvoiman ulkopuolella.

Työllisyysvaikutus on suuri, jos sosiaaliturvareformi kannustaa tarjoamaan työtä eli kuulumaan työvoimaan. Karkeasti arvioiden pitkällä aikavälillä työllisyyspotentiaali voisi lisääntyä jopa 100000 yksilöllä. Syntyisikö uusia työsuhteita, riippuu yritysten kyvystä tarjota työtä.

Sopimisen kiellot on poistettava

Työtä kysyvän yrityksen näkökulmasta keskeinen keino on sopimisen kieltojen poistaminen yleissitovan kentän yrityksiltä. Näitä sopimisen kieltoja on kirjattu lakeihin noin 50 ja ne koskevat merkittäviä asioita, kuten takaisinottovelvollisuus, lomakausi, säästövapaa, varallaoloaika, lisä- ja ylityökorvaus, yö- ja sunnuntaityö, lepoajat ja niin edelleen.

Jos sopimisen kieltoja poistetaan, työehtosopimusten antama liikkumatila tulee myös 50000 yleissitovan kentän yrityksen käyttöön. Tällä olisi merkittävä työllisyyttä lisäävä vaikutus, koska se parantaisi yrityksen mahdollisuuksia vastata kilpailuun sopimalla paikallisesti työehdoista. Tämä voisi tuoda arviomme mukaan noin 15000 uutta työpaikkaa.

Lisäksi on tärkeää joustavoittaa ylipäänsä työlainsäädäntöä. Tämä on tärkeää kaikille yrityksille mutta erityisesti niille vapaan kentän yrityksille, jotka toimivat työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella ja joiden luku- ja työntekijämäärä kasvaa. Yrityksiä on nyt noin 20000 ja niillä on noin 220000 työntekijää.

Merkittävää olisi myös porrastaa vahvemmin oppisopimusajan harjoittelupalkkoja. Tällä hetkellä varsinkin oppisopimusajan alkupäässä korvaus on liian suuri, mikä johtaa siihen, että oppisopimuspaikkoja ei pystytä tarjoamaan, koska se on pienelle yritykselle taloudellisesti liian raskasta. Tähän voidaan vaikuttaa paljolti työehtosopimuksin.

Työmarkkinat on markkinat

Lopuksi on tärkeä muistaa, että työmarkkinatkin ovat markkinat. Työsuhde syntyy vain kysynnän ja tarjonnan kohdatessa. Ei auta, jos keskitytään vain tarjonnan tai kysynnän lisäämiseen. Tasapaino ratkaisee.

Keinoja on paljon. Tarvitaan tahtoa ja rohkeutta toteuttaa niitä. Yrittäjäjärjestö haluaa etsiä työllisyystoimia, jotka ovat sekä vaikuttavia että hyväksyttäviä. Näemme, että työllisyystavoite voi toteutua vain, jos suomalainen pk-kenttä haluaa ja voi tarjota enemmän työtä.

 

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.