Search

Suomen harteilla järkevöittää kuluttajien joukkokannetta koskeva direktiiviehdotus

EU:ssa on viime vuosien aikana nykyaikaistettu kuluttajansuojaa ja sen tehokasta toimeenpanoa. New Deal for Consumers -kokonaishankkeessa onkin tällä hetkellä hyväksymättä ainoastaan ehdotus edustajakanteista kuluttajien hyvitysten turvaamiseksi eli edustajakannedirektiivi.

Edustajakannedirektiivi – kuka edustaa ketä?

Edustajakannedirektiivin tarkoituksena on luoda menettely, jossa nimetyt viranomaiset ja kuluttajien etua edustavat järjestöt voisivat nostaa joukkokanteen tuomioistuimessa kuluttajien puolesta hyvin monenlaisissa asioissa, kuten kuluttajansuojan, tietosuojan tai televiestinnän säännösten rikkomuksissa.

Komissio teki ehdotuksen edustajakannedirektiiviksi vuonna 2018 ja parlamentti antoi kantansa alkuvuodesta 2019. Suomen puheenjohtajuuskautta edeltävällä kaudella kompromissiesitystä ei saatu valmiiksi, ja direktiiviehdotuksen työ on edelleen varsin kesken. Edustajakanneasian edistäminen lepääkin nyt Suomen harteilla ja on yksi Suomen tavoitteista puheenjohtajuuskaudella.

Suomessa kuluttajansuoja on vahva ja joukkokanne jo mahdollista

EU:n kuluttajansuoja on maailman vahvimpia. Eri jäsenvaltioissa on jo nyt järjestelmät, jotka varmistavat kuluttajien etuja. Niitä on viime vuosina yhdenmukaistettu.

Suomessa kuluttaja-asiamies voi nostaa ryhmäkanteen esimerkiksi kulutustavaran virhettä tai kuluttajasopimusehtojen tulkintaa koskevissa riidoissa. Asian käsittely edellyttää, että usealla kuluttajalla on samaa yritystä koskeva vaatimus, joka perustuu samoihin tai samankaltaisiin seikkoihin. Oikeudenkäyntikulut eivät tule kuluttajaryhmän maksettaviksi, vaan ne maksaa joko kuluttaja-asiamies tai hävinnyt yritys.

Direktiiviehdotus voi heikentää kansallisen menettelymme toimivuutta

Komission ehdotukseen sisältyy merkittäviä puutteita. On esimerkiksi epäselvää, miksi joukkokannemahdollisuutta halutaan nyt soveltaa perinteistä kuluttaja-oikeutta laajemmin. Lisäksi ehdotus on monimutkainen ja kallis hallinnoida.

Ehdotus nykymuodossaan saattaa heikentää kansallisen valvontamenettelymme ja riidanratkaisumme toimintaa ja kustannustehokkuutta. Suomessa viranomaisella on paras mahdollisuus arvioida rikkomusta, kanteen menestymismahdollisuuksia ja oikeudenkäyntikuluihin liittyvää riskiä. Tämä on tärkeää sekä kuluttajien että yritysten oikeuksien turvaamiseksi.

Joukkokanteiden nostamisoikeuden antamista muille kuin viranomaiselle sen sijaan nostaisi riskiä siitä, että vahingonkorvauskanteita olisi mahdollista nostaa liian huterilla perusteilla liiketoiminta- tai vahingoittamistarkoituksessa. Kanteen nostaja ei välttämättä tarvitsisi kuluttajan nimenomaista suostumusta. Sen sijaan voisi riittää, että kuluttajalta ainoastaan edellytetään ilmoitusta siitä, ettei hän halua osallistua kanteeseen. Lisääntyneet kanteet kuormittaisivat myös ylityöllistettyjä tuomioistuimiamme.

Lisäksi korvauksia voisi olla mahdollista korvamerkitä yleishyöydylliseen tarkoitukseen, jos yksittäisen kuluttajan osuus korvauksesta olisi vain vähäinen. Ehdotettu käytäntö olisi täysin Suomen oikeusperiaatteiden vastainen. Direktiiviehdotus vaatisi myös merkittävää täsmentämistä esimerkiksi todistustaakan jakaantumisesta, sovintosopimuksen sitovuudesta sekä päällekkäisten kanteiden estämisestä.

Suomen oltava aktiivinen

Parlamentin muutosehdotukseen sisältyy hyviä parannusesityksiä, mutta lopullista kompromissia ei toistaiseksi ole saatu aikaan. Suomen työ puheenjohtajana ja kompromissin hakijana onkin erittäin haastava. Suomen tulisi aktiivisesti johtaa keskustelua siihen suuntaan, että sekä yritysten että kuluttajien edut otetaan tasapainoisesti huomioon, eikä kansallisten oikeussuojajärjestelmien toimivuutta heikennetä.

Tärkeintä olisi varmistaa, että EU:n sisämarkkinat toimivat: pk-yrityksiä tulisi kannustaa tarjoamaan tuotteitaan ja palveluitaan kuluttajille EU:n alueella. Kuluttajalainsäädännön harmonisointi sinänsä edistää tätä tavoitetta. Nyt ehdotettu edustajakannedirektiivi sen sijaan saattaa kuitenkin pahimmillaan johtaa siihen, että pk-yritykset näkevät joukkokanteet liian suurena liiketoimintariskinä, mikä vähentää pk-yritysten halukkuutta toimia laajasti sisämarkkinoilla.

 

Marjut Viding
asiantuntija
Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjien toimihenkilöt ja luottamushenkilöt kirjoittavat ajankohtaisista yrittäjyyteen ja järjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Marjut Viding

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien yrityslainsäädännön asiantuntija.