Search

Velankasvu haavoittaa Suomen taloutta

Suomen Yrittäjien hallituksen työvaliokunnan kannanotto 27.8.2019 

Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on tärkeä. Siihen voidaan hallituskauden aikana päästä, jos pk-yritysten työllistämistä helpotetaan ja tulevat budjetit laaditaan niin, että Suomi kestää mahdollisen tulevan taantuman. 

Jotta hyvinvointivaltio voidaan säilyttää, tarvitaan vähintään 75 prosentin työllisyysaste. Työllisyyden kasvu kuitenkin tyssäsi alkuvuonna. Tarvitaan keinoja, joilla työn tarjontaa saadaan lisättyä ja samalla autetaan yrityksiä luomaan työtä. 

Toimeen on tartuttava välittömästi. Hyviä ja vaikuttavia keinoja on tiedossa. Niitä pitää uskaltaa ottaa käyttöön. 

Yli 90 prosenttia yrityksistä pieniä, ne ovat työllisyyden kasvun avain 

Uudet työpaikat syntyvät erityisesti keskisuuriin yrityksiin. Niitä on kuitenkin valitettavan vähän. 

Alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on yli 90 prosenttia suomalaisyrityksistä. Jos halutaan vahvaa työllisyyskehitystä, kannattaa keskittyä keinoihin, jotka tehoavat erityisesti pienyrityksissä. Siksi esimerkiksi kotitalousvähennyksen leikkaaminen ei ole viisasta. Se on luonut työtä palvelualan pienyrityksille. 

Alijäämä on liian suuri, puskuria tarvitaan tulevan taantuman varalle 

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ensi vuodelle on 2,3 miljardia alijäämäinen ja valtionvelka nousee lähes 110 miljardiin euroon 2020. 

Alijäämä on vaarallisen suuri. Valtion velan nousu tarkoittaa, että kansantalous on yhä haavoittuvampi, kun iskee taas talousshokki. Vastuullisen hallituksen on pakko varautua sellaiseenkin. Finanssipolitiikan linjan pitäisi olla tiukempi. Se turvaisi parhaiten Suomen tulevaisuutta. 

Hyvän talouskasvun vuosina ei ole pystytty luomaan julkiseen talouteen puskuria, vaikka esimerkiksi väestön vanheneminen sellaista ehdottomasti edellyttää. 

Hyvä julkisen talouden tila auttaa myös pääsemään matalasuhdanteista läpi pienemmin vaurioin ja se myös mahdollistaa tarvittaessa julkisen sektorin panostuksen kasvun kannalta välttämättömiin kohteisiin, kuten esimerkiksi koulutukseen ja tutkimus- ja tuotekehitykseen.