Search

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Puheenaihe

Kaipolan tehtaan sulkusuunnitelma levittää huolta laajalti – Konepajayrittäjä: ”Tästäkin pälkähästä päästään jollakin tapaa”

UPM:n suunnitelma sulkea Kaipolan tehdas tietää isoja vaikutuksia tehtaan arvoketjuihin. Säiliö- ja teräsrakenne A-Luoto on tehnyt tehtaalle töitä jo 45 vuoden ajan.

Säiliö- ja teräsrakenne A. Luodon toimitusjohtaja-yrittäjä Aarre Luoto kertoo Kaipolan tehtaan töiden tuoneen noin 20 prosenttia liikevaihdosta viime vuosina. A. Luodon toimitila on 2,5 kilometrin päässä Kaipolan tehtaasta.

– Olen tehnyt yrittäjänä töitä Kaipolan tehtaalle 39 vuoden ajan, ensin Yhtyneille paperitehtaille ja sitten UPM:lle.

Yritys on tehtaan vuosisopimustoimittaja ja tekee paperitehtaalle kunnossapidon töitä, kuljetinhuoltoa sekä haponkestäviä rakenteita ja alumiini- että teräsrakenteita. Säiliö- ja teräsrakenne A-Luoto tarjoaa myös nostopalvelua.

– Pappani oli puun ostaja, isä oli Kaipolan tehtaalla laitosmiehenä 20 vuotta ennen kuin vuonna 1975 perusti yrityksen ja jäi metallitöihin oman yrityksen hommiin. Tehtaan sulkemissuunnitelmalla on shokeeraava vaikutus 100 kilometrin säteelle pitkän aikaa, Aarre Luoto pohtii.

Luodon yritys työllistää 15 työntekijää. Sanotaan, että pk-yrityksen kvartaali on 25 vuotta, toisin kuin pörssiyrityksen kvartaali. Kaipolalaisen konepajan kohdalla sanonnan voi sanoa pitävän paikkansa.

– Meillä ei koskaan kukaan ole ollut pakkolomalla päivääkään. Eihän sitä tiedä, koska se päivä koittaa, toivon mukaan ei ikinä. Pörssiyrityksen toiminta on erilaista: on siinä hyviä puoliakin, mutta kolikon toinen puoli on, että päätökset ovat nopeita. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Kaipolan tehtaan tulevaisuudesta ei vielä tiedetä.

– Toivottavasti siellä kävisi samalla lailla kuin Kajaanille.

Kajaanin paperitehtaan alueesta muotoutui yritysalue Renforsin Ranta, jossa sijaitsee muun muassa sahoja ja ST1:n etanolitehdas.

– Kaipolan tehdas on ollut hyvä asiakas vuosikymmenet, on jälkikäteen kiitosta annettava. Se on tuonut niin monelle leipää pöytään.

Konepajalla useita tukijalkoja

Säiliö- ja teräsrakenne A-Luoto on pitänyt huolta siitä, että tukijalkoja on useita. Konepajassa tehdään muun muassa koneistuksia, polttoleikkausta ja teollisuuden asennusta. Yrityksellä on vuosisopimukset kolmen muun suuryrityksen kanssa.

– Uskomme, että tästäkin pälkähästä päästään jollakin tapaa. Yritämme löytää korvaavia töitä.

– Etsimme konsultin kanssa uusia asiakkaita. Sitä on koko ajan tehty, minua on aina pelottanut se, ettei saa olla liikaa yhden varassa. Meillä on paljon asiakkaita ja osaava henkilökunta. Olemme investoineet viime vuosina: kaikki työkalut ovat hyvässä kunnossa. Murehtiminen ei auta, nyt on vaan suunnattava etiäpäin, toisen polven konepajayrittäjä sanoo.  

A. Luoto toimii pääsääntöisesti 150 kilometrin säteellä kotimaan markkinoilla paperi- ja tuotantolaitoksissa. UPM:llä on toinenkin tehdas Jämsässä, Jämsänkosken taajamassa.

– Toivon mukaan paperitehtaat käyttävät paikkakunnan palveluita jatkossakin. Kaipolassakin oli uusia investointeja käynnissä, voimalaitoksen uuden kemikaalipurkupaikan pohjat oli jo valettu ja asfaltoitu, teräsrunko ja katos puuttuivat. Se jäi siihen.

– Elämän on jatkuttava. Mutta kovasti tämä koskettaa, kaikki alihankintaketjut mukaan lukien varmaan 3000 ihmistä koskettaa aika syvällisesti.

Myös Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen käsitteli Kaipolan tehtaan sulkemista 30. elokuuta blogikirjoituksessaan, jossa hän kirjoiti, että ”Kaipolan tehdas toimii valitettavasti supistuvassa markkinassa”.

– On tärkeää, että jokainen yritys kantaa yhteiskuntavastuuta. Se kuuluu myös UPM:lle, joka oman käsitykseni mukaan on sitä kantanut hyvin – mm. huolehtimalla ympäristöstä. Tärkeä osa yhteiskuntavastuuta on pitää yritys kannattavana. Kannattava yritys voi työllistää, investoida ja maksaa veroja, Pentikäinen kirjoitti.

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja: ”Jämsässä on käärittävä kaikki hihat, jotta korvaavia työpaikkoja löydetään”

Perjantaina Jämsä sai ministerivieraita, kun pääministeri Sanna Marin, työministeri Tuula Haatainen ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailivat paikkakunnalla.

Kaupunginjohtaja Hanna Helaste esitti tiedotteen mukaan tapaamisessa merkittävimmät kokonaisuudet, joissa Jämsä tarvitsee valtiovallan välitöntä tukea ja kumppanuutta. Tukea tarvitaan muun muassa työntekijöiden muutosturvan rakentamisessa ja korvaavien työpaikkojen ja liiketoiminnan luomiseen.

Jämsän yrittäjäyhdistys ilmoittautuu kuunteluoppilaaksi tehtaan uudelleenkouluttautumis- ja muutosturvatyöhön. Tosiasiassa yritys tuskin tekee irtisanomispäätöksiä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty loppuun.

– On suuri pelko, että olemme vielä enemmän muuttotappiollinen kaupunki tämän jälkeen. Toki meillä on avoimiakin duuneja, ja paljon sellaista, mitä täällä pystyttäisiin tekemään. Nyt on käärittävä kaikki hihat, että se onnistuu. Jämsän yrittäjät olisi mielellään mukana Jämsän muutostyössä, edes kuunteluoppilaana, Jämsän Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Pohjoismäki toteaa.

Pohjoismäen yritys Zaner Arkkitehdit Oy on myös tehnyt työsuorituksia Kaipolan tehtaalle, muutaman työn 10 vuoden aikana.

– Olen sitä mieltä, että tämä UPM:n ilmoitus on hätähuuto valtion suuntaan. On tehtävä pikaisesti konkreettisia päätöksiä, että tämän tapaisen tehdastoiminnan jatkuminen on mahdollista Kaipolassa ja muualla Suomessa.

Jämsän kaupunki on laskenut, että tehtaan sulkeminen vaikuttaisi kokonaisuudessaan välillisesti jopa 1500 työpaikkaan. Kaipolan tehdas työllistää noin 15 prosenttia Jämsän työikäisestä väestöstä.

Pohjoismäki pohtii suomalaisen tehdastyöntekijän kilpailukykyisyyttä muiden maiden työntekijöihin nähden.

– Jos halutaan hankaloittaa irtisanomista kauttaaltaan, se hankaloittaa yritysten päätöstä työllistää. Siihen pitää joku muu hyvä vaihtoehto saada, että suomalainen työntekijä olisi kilpailukykyinen muiden maiden työntekijöiden kanssa. Suuri huoli on se, että meidän isoimmat ja kauneimmat teollisuusvaltit häviävät maailmalle.

Samaa pohtii A-Luodon Aarre Luoto.

– Edellinen ja nykyinen hallitus ovat tiukentaneet verotusta ja ympäristönormeja, tämä on ehkä osasyy laitosten sulkemiseen. Politiikkaa pitäisi muuttaa samansuuntaiseksi kuin Euroopassa, sellaiseksi, että iso teollisuus pystyisi pärjäämään kilpailijamaihin verrattuna, Luoto toivoo.

 

Kuva: Säiliö- ja teräsrakenne A-Luoto Oy

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi