Search

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Raha

Liikenteen päästöt aiotaan puolittaa – Polttoaineiden hintojen nousu jopa 40 sentillä litralta iskee yrittäjiin lujaa

Polttoaineiden hinnat ylös, valtavasti sähköautoja lisää sekä huutokauppaa polttoaineen jakeluoikeuksista. Siinä liikenneministeriön työryhmän ehdotuksen ydinkohdat. ”Polttoaineiden hintojen nousu on raskasta  maakuntien yrityksille, joiden vuosittainen ajomäärä on suuri”, painottaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen.

Fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen päästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä.

Polttoaineiden hintojen nousu kurittaisi kuljetusalan yrityksiä, jotka jo muutenkin ovat tiukoilla. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry jättikin eriävän mielipiteen työryhmän loppuraporttiin.

Sähkö- ja kaasuautoja valtavasti lisää

Ministeriön työryhmä esittää, että vuoden 2030 tavoitteeksi asetettaisiin jopa 700 000 sähköautoa, joista valtaosan tulisi olla täyssähköautoja. Sähköautojen yleistymistä tulisi edistää veromuutoksilla, hankintatuilla tai liikenteen päästökaupalla.

Raskaan kaluston päästöttömyyttä voidaan työryhmän mukaan edistää esimerkiksi ottamalla käyttöön sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki.

Kaasuautojen määrää pitää myös lisätä. Työryhmän mukaan kaasukäyttöisten kuorma-autojen yleistymistä voitaisiin edistää raskaan kaluston hankintatuella.

Päästökauppaa vai polttoaineiden hinnat ylös?

Työryhmä esittää useita hinnoittelun keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Näitä ovat liikenteen päästökauppa kotimaassa, polttoaineveron korotukset, dieselin alennetun verokannan poistaminen sekä tie- ja ruuhkamaksut.

Liikenteen päästökaupassa valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Työryhmä myöntää, että niiden rajallinen määrä voi pitemmällä aikavälillä nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja.

– Päästökauppa on kieltämättä tehokas instrumentti, mutta se on parhaimmillaan EU:n tasolla. Kotimaan liikennesektorilla toteutettuna hinnan nousupaineet ovat rajut, ekonomisti Sampo Seppänen toteaa.

 – On arvioita, joissa hinnankorotukset olisivat vuoteen 2030 mennessä noin 34-40 senttiä per litra, Seppänen kertoo.

Hän miettii, että miksi päästökaupan osalta ei pohdittu lähtökohtaa, jossa päästökauppa kattaisi kaikki polttoaineet, joihin EU:n päästövähennystavoitteet taakanjakosektorilla Suomessa kohdistuvat. Taakanjakosektorilla tarkoitetaan muun muassa liikennettä, asumista, työkoneita ja jätteenpolttoa.

Vaihtoehtona päästökauppajärjestelmälle olisivat työryhmän mukaan polttoaineveron korotukset. Valtiovarainministeriössä on käynnissä kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, jolla tavoitellaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Työryhmä antaa suosituksensa keväällä 2021.

– Polttoaineiden hinnan nousuun kohdistuu väistämättä paineita. On kuitenkin tärkeä huomioida kuljetuskustannukset. Veronkorotusten vaikutukset kuljetusten päästöihin ovat lyhyellä aikavälillä mitättömiä, mutta ne nostavat kuljetuskustannuksia, Seppänen huomauttaa. 

– Hintojen nousu on myös raskasta maakuntien yrityksille, joiden vuosittainen ajomäärä on suuri, Seppänen korostaa.

Nyt julkaistun loppuraportin pohjalta liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen.

– Fossiilisen liikenteen tiekartan jatkotyössä tulee ottaa selvemmin esille eri toimenpiteiden yritysvaikutukset, jatkaa Seppänen.

Polttoaineiden verotusta uudistettava

Ekonomisti Sampo Seppänen muokkaisi EU:n energiaverotusta niin, että se ottaisi toisen sukupolven dieselpolttoaineiden ilmastovaikutukset paremmin huomioon minimiverokannoissa. Näin mahdollistettaisiin paremmin uusiutuvan dieselin laaja käyttöönotto kuljetuspalveluissa.

– Tällä hetkellä biopolttoaineilla on sama minimiverokanta fossiilisten polttoaineiden kanssa, Seppänen huomauttaa.

Hänen katseensa kääntyy myös autonvalmistajiin. On tärkeää, että EU asettaa yhä kovempia päästötavoitteita uusille autoille. Näin autokantaa saadaan uusittua tehokkaasti yhä vähäpäästöisemmäksi.

SKAL: Raportti antaa väärän kuvan

SKAL jätti eriävän mielipiteen työryhmän loppuraporttiin. SKAL:n mukaan raportti antaa väärän, liioitellun kuvan polttoaineveron korotusten vaikutuksesta päästöjen vähentämiseen ja vähättelee polttoaineiden hinnankorotusten vaikutusta Suomen kilpailukykyyn.

”Raportin päästövähennyksistä 60 prosenttia esitetään saavutettavan polttoaineiden hinnan korotuksilla joko kansallisen päästökaupan tai polttoaineveron korotuksen kautta. Jotta päästövähennykset saavutettaisiin tämän mekanismin kautta, vaatisi se todella suuret korotukset polttoaineen hintoihin nopealla aikataululla.

Tällä olisi vakavia seurauksia Suomen teollisuudelle. Näitä vaikutuksia ei ole raportissa riittävästi arvioitu”, SKAL toteaa kannanotossaan.

Raportista puuttuu myös tiestön kunnon parantamisen vaikutus päästöjen vähentämiseen.

SKAL:n mukaan polttoaineveron korottaminen ei ole välttämätöntä päästövähennysten saavuttamiseksi. Raportista puuttuu tiestön kunnon parantamisen vaikutus päästöjen vähentämiseen. 

SKAL:n mukaan yksistään tieverkon kunnon parantamisella voidaan kattaa lähes 10 prosenttia 1,4 miljoonan tonnin päästövähennystavoitteesta. Muita keinoja ovat muun muassa logistiikan ja kuljetusten digitalisaatio sekä pidempien ajoneuvoyhdistelmien yleistyminen.

Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteen mukaan liikenteen päästöt vähenevät jo päätetyin toimin noin 3,2 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteessä tavoitellaan vielä noin 1,55 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuisivat vuoden 2005 tasosta.

Hallituksen periaatepäätökset on tarkoitus tehdä alkuvuodesta 2021.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi