Search

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Sähköautojen latauspaikasta tuli huoltamoyrittäjälle punainen vaate: "Valtiovallan pakottamana en hommaan lähtisi"

Huoltoasemayrittäjiä mietityttää, kuka maksaa asemien latauspaikat, jos valtiovalta velvoittaa niiden rakentamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on listannut keinoja, joiden avulla Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä. Taustalla ovat EU:n tiukat päästötavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut. Yksi keinoista on huoltoasemaketjuille suunnattu latauspistevelvoite.

Suomessa halutaan lisätä ladattavien ja täyssähköautojen määrää selvästi nykyisestä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että huoltoasemaketjuille säädetään velvoite sähköautojen latauspisteiden tarjoamisesta. Yksityiskohdat ovat vielä avoimia.

Yksityisiä huoltamo- ja liikennepalvelualojen yrittäjiä ja yrityksiä edustava Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ei ole sulattanut suunnitelmia sellaisinaan. Liittoa on kismittänyt muun muassa se, että ministeriön suunnitelmassa ei ole asetettu velvoitteita muita kuin huoltoasemia kohtaan. Liiton jäsenet eivät ole myöskään päässeet esittämään lausuntoaan työryhmälle.

"Ei valtiovallan pakottamana"

Bensiinikauppiaiden alalla on Suomessa noin 600 yrittäjää. Yksi heistä on Joensuun Niinivaarantiellä Neste-huoltoasemaa pyörittävä Hannu Hämäläinen. Hämäläiseen mahdollinen latauspaikkavelvoite iskisi kovaa, sillä hän lukeutuu niihin yrittäjiin, jotka joutuisivat maksamaan investoinnin ilman ketjun taloudellista tukea.

– En usko, että kauppiaat tulevat tuosta vain hyväksymään valtiovallan sanelupolitiikkaa, 27 vuotta huoltoasemayrittäjänä toiminut Hämäläinen sanoo.

Hän olisi valmis neuvottelemaan ja päättämään asiasta ketjutasolla yhdessä muiden kauppiaiden kanssa, jos yhteisenä tavoitteena olisi palvelutason kasvattaminen.

– Valtiovallan pakottamana en hommaan lähtisi. Se toisi paljon lisää kustannuksia, joita riittää muutenkin. Jos investointi ei tuota yritykselle riittävästi, se ei kannata.

Lähiaseman latauspaikkatarve eroaa tienvarsiasemasta

Hämäläisen huoltoasema on niin sanottu lähiasema, joka toimii lähellä kaupungin keskustaa muiden palveluiden ja asutuksen lähellä. Yrittäjä muistuttaa, että lähiasema ja tienvarsiasema ovat kaksi eri asiaa.

– Pikalataustolppa vaatii paksumman kaapelin. Kaupunkialueella muutostyö voi vaatia väylien aukaisemista muualtakin kuin huoltoaseman oman tontin kohdalta. Lisäksi lähiaseman asiakas asuu yleensä aseman lähellä ja lataa sähköautonsa kotona. Huoltoasemalle ei jäädä pidemmäksi aikaa.

Yrittäjää mietityttää investoinnin kalleuden lisäksi myös investoinnin vaikutus sähkön liittymis- ja perusmaksuun. Kokonaisuutena Hämäläinen arvioi, että latauspaikan kustannus yrittäjälle olisi kymmeniä tuhansia euroja.

Suomen Yrittäjät on aikaisemmin ehdottanut, että alle kymmenen henkilön yritysten ei tarvitsisi rakentaa sähköautojen latauspisteitä.

SBL ry on esittänyt, että jos huoltoasemille asetetaan latauspisteiden rakentamisvelvoite, jakelupistettä kohtaan pitäisi osoittaa 50 000 – 100 000 euron investointituki.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi