Hyvinvoiva Suomi 2011
Suomen talouskehitys on ollut viime vuosina hyvä. Kasvu on ollut Euroopan kärkijoukossa, työllisyysaste on parantunut ja työttömyys alentunut. Myös yrittäjien kannalta kehitys on ollut monilla mittareilla suotuista.
Hyvä suhdannetilanne voi kuitenkin heikentää tietoisuutta siitä tosiasiasta, että Suomi on globalisaation, väestön ikääntymisen ja siitä seuraavien julkisen talouden pitkän aikavälin paineiden johdosta edelleen kovien haasteiden edessä. Näistä haasteista selviämiseksi tarvitaan voimakkaita toimia kansallisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Talouskasvun, työllisyyden ja tasapainoisemman aluekehityksen näkökulmasta yrittäjyys on myös jatkossa yksi taloutemme avaintekijöitä. Ilman yrittäjiä ja menestyviä yrityksiä ei ole mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointia.
Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma Hyvinvoiva Suomi 2011 on järjestömme näkemys niistä toimista, joita Suomen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on tarpeellista tehdä seuraavalla hallituskaudella.
Tavoiteohjelmassa on runsaat sata ehdotusta yhteiskuntapolitiikan eri aloilla. Ohjelman alkuun on koottu painavimmiksi arvioidut ehdotukset pitäen kuitenkin mielessä sen, että Suomen kilpailukyvyn turvaaminen ei ole hoidettavissa vain muutamalla asialla ja asiakokonaisuudella, vaan tarvitaan laajaa, hyvin koordinoitua toimenpiteiden kokonaisuutta.
Tällä ohjelmalla yrittäjäliike haluaa osallistua rakentavasti maamme kehittämiseen myös seuraavan vaalikauden aikana. Tuleva menestys on onneksi pääosin riippuvainen omista kansallisista päätöksistämme.
Helsingissä 3.10.2006
Jussi Järventaus
toimitusjohtaja
TIIVISTELMÄ JA KESKEISET EHDOTUKSET
Suomen keskeinen haaste ja mahdollisuus on edelleen syvenevä globalisaatio. Voimakkain talouskasvu kohdistuu globalisaatioon mukaan lähteneisiin kehittyviin maihin, kuten Kiinaan, Intiaan, Venäjään, Brasiliaan ja Indonesiaan. Yksinomaan Kiinan talouden kasvu on muutamana vuonna vastannut noin kolmannesta koko maailmantalouden kasvusta.
Globalisaatio merkitsee huomattavaa tuotannon uudelleensijoittumista. Tuotannontekijöiden hintaakin tärkeämpi tekijä on tuotannon sijoittuminen markkinalähtöisesti. Kehittyvissä talouksissa on tarpeen olla läsnä myös tuotannollisessa mielessä.
Tässä ympäristömuutoksessa oleellinen kysymys on, millaista tuotantoa ja työtä Suomessa on mahdollista jatkossa tehdä. Suuntaa-antavasti voi todeta, että jatkossakin taloudellinen hyvinvointi Suomessa tulee perustumaan osaamiseen, uuden teknologian kehittämiseen ja sen käyttöön ottamiseen sekä näihin liittyvään tuotantoon myös kotimaassa. Parantamalla tuottavuutta ja organisoimalla tuotanto- ja palvelukonseptit hyvin asiakkaita palveleviksi on halvempien tuotantokustannusten maissa valmistettavia tuotteita mahdollista tehdä Suomessa. Lisäksi Suomessa tulee olemaan hyviä mahdollisuuksia paikallisia markkinoita, lähinnä Itämeren altaan ympärillä olevaa aluetta palvelevalle tuotanto- ja palvelutoiminnalle. Itsestään selvää on, että Suomessa pysyy sellainen palvelutuotanto, joka vaatii suoraa kontaktia palvelun suorittajan ja asiakkaan välillä. Tällaiset palvelut ovat yleensä pienyritysvaltaisia.
Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys globalisaatiossa korostuu edelleen. Turvatakseen kilpailukykynsä nopeasti muuttuvilla globaaleilla markkinoilla suuret yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja ovat yhä enemmän tuotannon organisoijia varsinaisen tuottamisen sijasta. Näin yhä suurempi osa tuotannosta tehdään pienten ja keskisuurten yritysten toimesta, jolloin niiden kilpailukyvyllä on huomattava vaikutus siihen, missä määrin tuotantoa pystytään pitämään Suomessa.
Myös uusiin ideoihin perustuvan yritystoiminnan osalta pienet yritykset ovat tärkeässä asemassa. Usein innovaatioiden tuleminen markkinoille lähtee pienestä ja kokeiluluontoisesta toiminnasta. Markkinoilla kysyntää omaavien uusien ideoiden varaan puolestaan oleellisilta osin pohjautuu työpaikkojen synty maassamme tulevina vuosina.
Erityisesti väestön ikääntymisen aiheuttama paine julkiselle taloudelle on toinen merkittävä tulevaisuuden haaste. Työvoiman määrä tulee 2020-luvulta vuosittain alenemaan keskimäärin muutaman prosentin kymmenyksen. Aiemmin talouskasvuun vaikuttaneen työvoiman määrän kasvun ja nyt näköpiirissä olevan työvoiman määrän supistumisen välinen erotus talouskasvuun on lähes prosenttiyksikkö vuodessa. Jos tämä jatkuu vuosikymmenten ajan, kehityksellä on huomattava haitallinen vaikutus kansantalouden vaurauteen.
Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle eläkemenojen ohella lisääntyvät terveydenhuoltomenot. Tämä tapahtuu samanaikaisesti ikärakenteen muutoksesta seuraavan alemman talouskasvun kanssa. Näistä syistä julkinen talous muodostuu muutamien vuosikymmenten kuluttua voimakkaasti alijäämäiseksi, ellei maassamme pystytä ylläpitämään nopeaa taloudellista kasvua ja korkeaa työllisyysastetta.
Myös julkisen talouden tasapainoon liittyvä korkean työllisyysasteen vaatimus korostaa yrittäjyyden merkitystä. Uusista työpaikoista kaksi kolmesta on tullut pk-sektoriin, ja koko sektori työllistää yritysten työvoimasta yli 60 prosenttia.
Julkisen sektorin rahoituksen haasteet lisäävät tarvetta julkisen talouden tuottavuuden parantamiseen. Yksi keino tuottavuuden lisäämiseksi on lisätä kilpailua julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Näin avautuu myös uusia mahdollisuuksia palvelusektorin yrittäjyydelle.
Talous- ja työllisyyskehitys vaihtelee tuntuvasti maan eri osissa. Taajama-alueet kasvavat, ja syrjäisemmillä alueilla väestö ja elinkeinotoiminta vähenevät. Epätasaisen aluekehityksen tasapainottaminen on edelleen tärkeä kansallinen haaste.
Yrittäjyys tarjoaa ainoan todellisen mahdollisuuden työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi myös hitaammin kehittyvillä alueilla.
Suomen talouskehitys on ollut viime vuosina hyvä. Suomen talouden ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden haasteet, jotka pitkälti kohdentuvat seuraavaan hallituskauteen, ovat kuitenkin mittavat. Haasteista selviäminen edellyttää vahvaa panostusta yrittäjyyteen ja tähän vaikuttaviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvittavat tärkeimmät toimet voidaan ryhmitellä kolmeen koriin: julkinen talous ja verotus, työmarkkinoiden toiminta ja yrittäjyyden edistäminen. Viimeksi mainitun onnistuminen riippuu oleellisesti siitä, miten julkinen talous ja verotus sekä työmarkkinat kehittyvät. Sen lisäksi yrittäjyyden tulevaisuuteen vaikuttavat monet erityisesti yrittäjyyteen liittyvät yhteiskunnalliset päätökset.
Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma 2007–2011 sisältää runsaat 100 ehdotusta, joilla tavoitellaan parempaa kilpailukykyä ja sen tuomaa hyvinvointia. Ei ole mahdollista esittää yhtä eikä edes muutamaa keinoa, joilla Suomeen haasteet tulevat hoidetuiksi. Jokaisella ehdotetulla toimella arvioidaan olevan Suomen hyvinvoinnille myönteinen vaikutus. Seuraavaan on koottu keskeisimpiä ehdotuksia.
|
Tavoiteohjelma pdf-muodossa Tallenna tiedosto tietokoneellesi ennen avaamista. (Tiedoston koko 7,5 Mt) |
Kalvosarja pdf-muodossa |
Lisätietoja: Raija-Liisa Konkola, p. (09)2292 2952, raijaliisa.konkola@yrittajat.fi |
Lue tiedote: Suomella kovat haasteet seuraavalla vaalikaudella |