Etsi

Laivasta myöhästyminen on ruislimpun alku

Jos Leipomo Emil Halmeen historia ei ole vielä tuttu, kannattaa siihen tutustua leipomon verkkosivuilla. Yrityksen perustaja Emil Halme oli näet suunnitellut lähtevänsä Amerikkaan siirtolaiseksi vuonna 1899, mutta myöhästyi Hangosta lähteneestä laivasta.

Myöhästymisen seurauksena pääsemme vielä tänäkin päivänä nauttimaan Halmeen hyvistä kakuista, leivistä ja muista leipomotuotteista – Emil Halme perusti leipomon Kauklahteen, kun Amerikan suunnitelmat peruuntuivat.

 

Leipomon yrittäjä ja toimitusjohtaja Stefan Åsten aloitti toimitusjohtajana syksyllä 2012. Yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Kaj Halme oli jäämässä eläkkeelle, eikä suvusta löytynyt toiminnalle jatkajaa. Kaj näki Stefanissa potentiaalia ja luovutti paikkansa hänelle. Stefanin ura leipomossa alkoi jo 1998, kun hän pääsi kesätöihin kahvilaan. Sittemmin IT-insinööriksi kouluttautuneen Stefanin työtehtäviin on mahtunut kesätöiden ja tuurausten lisäksi muun muassa kahvilatöitä, leipäkuljetuksia ja sähköisten tilausjärjestelmien käyttöönottoa. Leipomopuolen työt hän jättää nykyäänkin mielellään muille, sillä heillä on parempi osaaminen.

Omistautuneisuutta Stefanilta ei puutu. "Olen ympäri vuorokauden töissä, puhelin saattaa soida mihin kellonaikaan tahansa", hän toteaa. Kysyn, miten IT-insinööri on päätynyt töihin leipomoon. "Ala valitsi oikeastaan minut, en minä alaa. Minua ohjaa into kehittää asioita, ja IT:n määrä kasvaa leipomoissakin koko ajan. Ei tämä niin vieras ala ole", Stefan toteaa. Verkkokaupan kehitys alkoi jo Kaj Halmeen aikana, ja Stefan pääsi innostuksensa takia työhön mukaan. Kauppa avattiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja sen kehitystä jatketaan edelleen. Vaikka verkkokauppamyynti on vielä muutaman prosentin luokkaa koko leipomon myynnistä, kasvu on hurjaa.

 

PAIKALLISUUS OHJAA TOIMINTAA

Työpaikkana leipomo on Stefanin uran ensimmäinen. "Ja toivottavasti myös viimeinen", hän sanoo. Leipomo tuli hänelle tutuksi jo lapsena. "Söin jo alakoulussa innokkaana Halmeen munkkeja. Pääkaupunkiseudulla ei ole voinut välttyä tältä yritykseltä", Stefan kehuu. Espoolaisille Emil Halme on kuin Stockan kello: suurin osa tuntee jo nimen, vaikka leipomo ei mainosta aktiivisesti itseään. Yrityksen historiasta liikkuu myös paljon tarinoita. "Kyselimme Facebook-kampanjassa taannoin parhaita Halme-muistoja ja saimme melkein parisataa tarinaa. Ihmiset olivat käyttäneet pitkiäkin aikoja tarinoiden kirjoittamiseen, niitä oli upeaa lukea", Stefan kertoo.

Suurin osa asiakkaista löytyy yhä leipomon lähialueilta: Espoosta, Kirkkonummelta, Kauniaisista, Helsingistä, Karjaalta, Vihdistä ja Sipoosta. 60 % myynnistä tapahtuu kuitenkin Espoon alueella. Tuotteita viedään kauppoihin, kahviloihin, polttoaineasemille, suurkeittiöihin ja tietenkin omaan kahvilaan, joka on suurin yksittäinen asiakas leipomolle. Lähellä tuotettu leipä ja paikallisten raaka-aineiden käyttö on hyvin arvostettua. Trendi on Stefanin mukaan ollut jo muutaman vuoden kasvussa ja vaihde on niin sanotusti jäänyt päälle. "Isotkin toimijat avaavat pieniä paikallisia leipomoita. Kasvoton bulkkitavara ei myy samalla tavalla kuin Jaakon tai Leenan leipoma tuote", Stefan kiteyttää.

 

PERINTEET KUNNIAAN

Emil Halmeen pojan vanha reseptikirja vuodelta 1936 on edelleen käytössä. Vanhempiakin reseptejä löytyy. Vanhat ja perinteiset tuotteet eivät kuitenkaan enää riitä, vaan asiakkaat vaativat koko ajan uutta. "En tarkoita pelkästään loppuasiakkaita, vaan myös kauppoja ja kauppiaita. Kehittyä pitää aina niin järjestelmien kuin tuotteidenkin osalta", Stefan sanoo. Ruislimppua ja Kavrinkia ostetaan edelleen, mutta niiden kaveriksi hyllyyn etsitään koko ajan uutuuksia. Esimerkiksi ciabatta ei sopinut vielä 5 vuotta sitten leipomon repertuaariin, mutta nyt se on löytänyt paikkansa tuotevalikoimasta. "Perjantaisin myydään muistoja tuovia, juhlavampia tuotteita, mutta maanantaista torstaihin pitää olla tarjolla ihan tavallista leipää", Stefan kiteyttää.

Emil Halmeella panostetaankin perinteikkäisiin tuotteisiin trendien seuraamisen sijaan. "Hiilarittomuusbuumin aikana meillä jostain syystä myynti kasvoi. Ehkä trendeistä vain puhutaan, mutta käytännössä tehdään jotain muuta", Stefan arvuuttelee. Leipomon kilpailuetu on laadukas tuote mahdollisimman hyvistä raaka-aineista. Sen päälle tarjotaan hyvää palvelua – hinnalla Emil Halme ei halua kilpailla.

Leipomon kahvila on ollut samalla paikalla toiminnassa vuodesta 1952 lähtien. Kassatapahtumia on noin 400 per päivä. Toukokuusta 2017 asti myyntiä on jarruttanut Kauklahden alueen infrauudistus. Stefan odottaa kuitenkin projektin valmistumista, jolloin he voivat laajentaa toimintaansa pihakadulle.

 

IHMISET OVAT NUMEROITA TÄRKEÄMPIÄ

Stefan toivottaa kilpailun tervetulleeksi pääkaupunkiseudulle. "Markkinoille on tullut paistopisteitä ja market-leipomoita, mutta nyt jo muutama kauppa on päättänyt lopettaa niiden hyödyntämisen. Raakapakasteiden latominen pellille ja uunista hyllyyn vie paljon työaikaa, ja säilyvyyskin on rajallinen", Stefan selittää. Suurin osa marketien paistopistetuotteista tulee ulkomailta, ja ne voivat laadullisesti olla hyviäkin. Pakaste häviää kuitenkin aina tuoreelle tuotteelle säilyvyydessä. Tuoretta leipää voi syödä hyvillä mielin monta päivää. "Kaupat säästävät työaikaa tilaamalla tuotteet leipomoilta - ja niitä tänne pääkaupunkiseudulle kyllä mahtuu", Stefan toteaa.

Numerot ovat Stefanille tärkeitä. "Joka vuosi numeroiden täytyy näyttää paremmalta, silloin kaikki on hyvin. Kun aikanaan lopetan, yrityksen täytyy olla arvokkaampi kuin aloittaessani", hän kiteyttää tavoitteensa. Koko ajan ei kuitenkaan voi vaatia enemmän ja enemmän asiakkailta ja henkilökunnalta. On kehitettävä energiatehokkaampia keinoja tehdä töitä. Leipomossa leivotaan edelleen paljon käsin, mutta hyödynnetään nykyään myös robotiikkaa. Kehitysideoita syntyy keskustelemalla muiden kanssa, kenttää kiertämällä ja kouluttautumalla yrittäjyydestä, lainsäädännöstä ja leipomoalasta itsestään.

Stefan korostaa myös pehmeitä arvoja - henkilökunnan hyvinvointi on menestyksessä A ja O. "Onneksi meillä on niin pieni yritys, että tyytyväisyys ilmenee heti leipomokerroksessa. Päivän aikana keskustelemalla saa käsiteltyä paljon asioita", Stefan toteaa.

 

+ Neuvot

"Kun aloitin työt toimitusjohtajana vuonna 2012, olin niin täynnä intoa, että painoin töitä täysillä vuorokauden ympäri. Nopeasti huomasin, että aikaa täytyy ottaa itselle ja perheelle. Vapaata täytyy myös pitää, aina ei voi olla työpaikalla tekemässä töitä. Parhaimmillaan, kun mietit muita juttuja, saat ahaa-elämyksiä siitä, miten työasioita pitäisi hoitaa. Jos ajatukset pyörivät vain samojen asioiden ympärillä koko ajan, ei näe uusia ratkaisuja ollenkaan."

www.emilhalme.fi

 

Juttu on julkaistu Business Espoo 2018-lehdessä, jota pääsee lukemaan myös verkossa >

Teksti: Elina Mäkinen  Kuva: Nina Mönkkönen