Etsi

Kun maas' on hanki, soita tutkijalle

"Kun perustin yritykseni, ajattelin että liikennealan hommia riittää aina puoleksi vuodeksi kerrallaan ja loppuaika täytyy tehdä muita töitä. Näin 9 vuotta myöhemmin kalenterini täyttyy edelleen pelkästään liikennealan tutkimustöistä", naurahtaa Innomikon yrittäjä Mikko Malmivuo.

Mikko aloitti liikennetutkijan uransa palkkatyössä VTT:llä, jonka logistiikkatutkimusryhmään hän pääsi töihin heti valmistuttuaan. Kun logistiikkatutkimustyöt vähenivät, Mikko sai tehdä töitä liikenneturvallisuuden parissa. Liikennevirasto toivoi, että joku VTT:llä erikoistuisi talviliikennetutkimukseen. Mikko vastasi kysyntään. "20 vuotta kokemusta kerättyäni uskaltaisin väittää olevani jo kohtalainen asiantuntija", hän toteaa hymyillen.

Mikko perusti yhden miehen konsulttitoimistonsa vuonna 2008. Yrittäjyys oli aina kiehtonut häntä, ja liikennetutkimus oli luontainen ala miehelle, joka pitää numeroista ja datan analysoinnista. Espoon Seudun Uusyrityskeskus neuvoi Mikkoa keskittymään yrityksessään talviliikennetutkimukseen, ja se on edelleen hänen vahvin kilpailuetunsa. Suhteet VTT:hen ovat säilyneet hyvinä. "Pahoittelin läksiäisissäni osaamisen viemistä pois VTT:ltä, mutta se nähtiin enemmänkin hyvänä asiana. VTT:n tehtävänä on nimenomaan synnyttää yrittäjyyttä. Ovatpa he tilanneet minulta muutaman tutkimuksenkin vuosien varrella", Mikko kertoo.

PIENI ALA, ISO VAIKUTUS

Talviliikennetutkimus ei ole pelkästään sesonkiluonteista työtä. Talviliikenteeseen liittyviä testejä tehdään toki talvella, mutta dataa voi analysoida ja raportoida ympäri vuoden. Usein raportit luovutetaan tilaajalle kesän kynnyksellä, joten kesä ja syksy ovat hiljaisempia aikoja työnteon kannalta. Talviliikennetutkimuksia tilaavia tahoja ei Suomessa ole kovin montaa, joten maine on alalla ratkaisevassa roolissa. Mikko saakin kontaktiensa ja aiempien töidensä kautta uusia asiakkuuksia.

Työt eivät pienestä alasta huolimatta ole loppumassa: uutta tekniikkaa tulee markkinoille jatkuvasti, ja esimerkiksi itseajavat autot tulevat todennäköisesti olemaan uusi työllistävä tutkimuskohde. "Auton pitäisi ajaessaan osata tulkita, onko tie liukas vai ei. Tämä on haastavaa, mutta mittaristo kehittyy jatkuvasti. Autoissa voidaan hyödyntää samoja mittareita kuin itsekin arvioin tutkimuksissani", Mikko selittää. Hän testaa esimerkiksi Liikennevirastolle kitkamittareita. Mittareilla selvitetään, täyttääkö tien pinta talvihoidon laatuvaatimukset. "Mittarivalmistajia on monia - minä selvitän, mikä mittareista on hyvä ennen kuin niitä ostetaan sadalla tuhannella eurolla", hän jatkaa.

Mikko tekee suurimman osan töistään Liikennevirastolle. Useimmat tutkimukset liittyvät onnettomuuksien syiden analysointiin tai onnettomuuksien ehkäisemiseen. Sen lisäksi esimerkiksi Finavia tilaa tutkimuksia lentokenttien teiden talvihoidosta. Finavia ei halua levittää kiitoteille liikaa sulana pitäviä kemikaaleja, koska niillä on negatiivisia ympäristövaikutuksia. Kemikaalien käytön optimointia varten Mikko kehitti "talven vaikeus"-mallin, jonka avulla Finavia voi analysoida kemikaalien käytön onnistumista muuttuvissa sääolosuhteissa.

MOTIVAATIO LÖYTYY TUTKINTA-AINEISTOSTA

Testitulosten lisäksi Mikko analysoi Liikennevakuutuskeskuksen onnettomuustilastoja. Hän tutkii, mitkä tekijät ovat johtaneet onnettomuuksiin ja mitä niiden estämiseksi voisi tehdä. Talviliikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia voi ehkäistä auraamalla ja suolaamalla teitä enemmän. Joskus sekään ei auta – jos onnettomuuden perimmäisenä syynä on ylinopeus tai humalatila, resursseja kannattaa suunnata valistamiseen. Innostus työhön on suurimmillaan, kun Mikko saa käsiinsä tutkimusdatan. "On kiinnostavaa pyöritellä dataa ja pohtia, miltä tulokset tulevat näyttämään", Mikko sanoo.

Motivaatio työhön löytyy uuden oppimisesta. Laitteiden testaaminen ja jokainen tutkimus opettavat jotakin uutta alan haasteista ja ratkaisuista. Motivaatiota tuo myös työn synkkä puoli: tutkijalautakunta-aineistoon tutustuminen. "Aineistossa on varsin yksityiskohtaista tietoa onnettomuustilanteista. Pelkät onnettomuustilastot eivät numeroina niin kosketa, mutta tapauskuvausten kautta työ pääsee joskus ihon alle. Mutta kun kansioihin tutustuu, tietää olevansa tärkeällä asialla: estämässä, ettei ihmisille käy mitään niin ikävää", Mikko toteaa. Mikko on työnsä ohella julkaissut kirjan Vetkuttelusta vapauteen, jonka idea tuli hänen sisäsyntyisestä tarpeestaan mitata suoriutumistaan työssä ja urheilussa. Mikko jakaa kirjaa liikelahjoina asiakkailleen ja liikekumppaneilleen ja myy sitä verkkokauppansa kautta. Vetkuttelusta vapauteen sisältää ohjeita tehokkaampaan ajanhallintaan. Neuvot auttavat tehostamaan työpäiviä ja vapauttamaan aikaa muulle elämälle. "Toivon ja uskon, että sinulla on viisautta ja rohkeutta käyttää tätä ylimääräistä aikaa siten, että voit aikanaan kiikkustuolissa kertoa eläneesi hyvän ja täysipainoisen elämän", Mikko toteaa kirjansa loppusanoissa.

www.innomikko.fi

 

Juttu on julkaistu Business Espoo 2018-lehdessä, jota pääsee lukemaan myös verkossa >

Teksti: Elina Mäkinen
Kuva: Nina Mönkkönen