Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Mikä on työsuhdepolkupyöräetu ja kuinka se toimii käytännössä?

Työsuhdepolkupyöräedulla tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja antaa työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön tämän vapaa-ajalle työnantajan suoraan omistaman tai leasingsopimuksella hankkiman polkupyörän. Keskeistä on se, että työnantaja vastaa polkupyörän hankinnasta, jonka hän tarjoaa työntekijän käyttöön. Polkupyöräetua sovelletaan ajoneuvolaissa määriteltyihin polkupyöriin eli etu kattaa tavallisten pyörien ohella myös esimerkiksi sähköpyörät. Pyörän lisäksi etuun luetaan pyörään kiinteästi kuuluvat varusteet kuten esimerkiksi valot, lukitus ja nastarenkaat sekä pyörän yhteydessä työntekijälle annettava kypärä.

Työntekijälle työsuhdepolkupyörän käytöstä syntyvä polkupyöräetu on ansioverovapaata tuloa 1.200 euroon asti vuodessa. Polkupyöräetu muodostuu niille kuukausille, kun pyörä on työntekijän käytettävissä. Koska pyörän hankinnan kulut voidaan jakaa jäljempänä esitettävällä tavalla useammalle vuodelle, voi työntekijä hankkia verovapaasti esimerkiksi kolmessa vuodessa 3600 euron arvoisen pyöräpaketin

Polkupyöräedun järjestämistapoja on useita, eikä valitulla tavalla ole vaikutusta edun verovapauteen. Työnantaja voi pidättää pyörän kustannukset työntekijän palkasta tai tarjota sen palkan päälle tulevana etuna. Verovapaa polkupyöräetu voi olla myös osana liikkumispalvelupakettia. Edun järjestämistavalla on kuitenkin vaikutusta siihen, miten etu otetaan huomioon TyEL:n mukaisessa eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Palkanlisänä annetusta edusta TyEL-ansiota on edun veronalainen määrä, kun taas palkanosaksi sovittu etu on koko määrältään TyEL-ansiota riippumatta siitä, onko etu kokonaan tai osaksi verovapaata tuloa.

Tarjotusta edusta hyötyvät taloudellisesti sekä työnantaja että työntekijä. Työnantajan ei tarvitse maksaa edusta palkan sivukuluja, ja työntekijän ansiotulovero pienenee, kun osa palkasta saadaan verottomana polkupyöräetuna. Lisäksi polkupyöräetu tarkoittaa työntekijälle sitä, että hän voi työnantajansa kautta hankkia itselleen uuden polkupyörän veroprosenttinsa verran kaupan myyntihintaa edullisemmin.

Seuraavassa olemme esittäneet esimerkein, kuinka työntekijälle syntyvä polkupyöräetu lasketaan ja kuinka se huomioidaan hänen verotuksessaan.

Työnantaja omistaa pyörän

Työnantajan omistaessa työsuhdepolkupyörän, edun määrän perusteena oleva pyörän käypä arvo muodostuu arvonlisäverollisen hankintahinnan, pääomakulujen ja käyttökulujen perusteella. Verohallinnon luontoisetupäätöksen 27 §:n mukaan työnantajan omistamasta polkupyörästä muodostuvan edun raha-arvo kuukaudessa on 1/12 polkupyörän vuotuisten pääomakustannusten eli hankintahinnan osan ja pääoman koron sekä huolto-, korjaus- ja muiden käyttökustannusten (esimerkiksi vakuutuksista ja säilyttämisestä aiheutuneet kustannukset) euromäärästä. Hankintahinnan osan euromäärä lasketaan siten, että hankintahinta jaetaan viidellä käyttövuodella. Koron määrä lasketaan myöhempinä vuosina siten, että koron laskennan perusteena olevasta pääomasta vähennetään edellisenä vuonna verotetun poiston osuus. Käyttökustannuksiin laskettavien työnantajan maksamien huolto- ja korjauskustannusten raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa tai sitä alemmat todelliset huolto- ja korjauskustannukset.

Esimerkki: Polkupyörän hankintahinta on 2.000 euroa ja pyöräilykypärän 50 euroa eli edun perusteena oleva hankintahinta on 2.050 euroa. Hankintahinta jaetaan viidellä käyttövuodella ja tähän määrään lisätään käyttökustannukset (todelliset huoltokustannukset) 150 euroa, jolloin polkupyöräedun arvoksi saadaan 560 euroa vuodessa (2.050:5+150).

Työnantaja hankkii pyörän leasingsopimuksella

Työsuhdepyörä hankintaan usein leasingsopimuksella, johon sisältyy varkausvakuutus, varusteet ja huoltopalvelut. Jos työnantaja hankkii työsuhdepolkupyörän leasingsopimuksella, työntekijän polkupyöräetu on työnantajalle aiheutuva kustannus eli käytännössä leasingmaksu vähennettynä leasingyhtiölle maksetuilla toimisto- ja käsittelykuluilla.

Esimerkki: Työnantaja on tehnyt polkupyörästä kahden vuoden leasingsopimuksen pyöräliikkeen kanssa. Leasingmaksu on 100 euroa kuukaudessa sisältäen huolto- ja korjauskulut. Polkupyörä on työntekijän käytettävissä koko ajan eli edun arvo on vuodessa yhteensä 1.200 euroa ja näin ollen verovapaa.

Polkupyöräetu palkanlisänä

Esimerkki 1: Työntekijän rahapalkka on 3.000 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun, jonka arvo on 100 euroa kuukaudessa eli 1.200 euroa vuodessa. Polkupyöräetu on työntekijälle kokonaan verovapaata tuloa.

Esimerkki 2: Työntekijän rahapalkka on 3.000 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun, jonka arvo on 200 euroa kuukaudessa (2 400 euroa/vuosi). Polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1 200 euroon saakka, joten ainoastaan verovapaan tulon määrän ylittävä 1 200 euroa (eli 100 euroa kuukaudessa) on työntekijän veronalaista luontoisetua. Työntekijän veronalainen palkka on polkupyöräedun antamisen jälkeen 3.100 euroa kuukaudessa, josta rahapalkan osuus on 3.000 euroa ja polkupyöräedun osuus 100 euroa.

Työnantaja pidättää pyörän kustannukset työntekijän palkasta

Esimerkki 1: Työntekijän bruttopalkka on 3.000 euroa kuukaudessa. Työntekijä ja työnantaja sopivat, että työntekijän bruttopalkkaan sisältyvä polkupyöräetu on 100 euroa kuukaudessa eli 1.200 euroa vuodessa. Polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1.200 euroon saakka, joten työntekijän saama etu on kokonaan verovapaata tuloa pienentäen hänen veronalaista bruttopalkkaansa 2.900 euroon kuukaudessa.

Esimerkki 2: Työntekijän bruttopalkka on 3.000 euroa kuukaudessa. Työntekijä ja työnantaja sopivat, että työntekijän bruttopalkkaan sisältyvä polkupyöräetu on 200 euroa kuukaudessa eli 2.400 euroa vuodessa. Polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1.200 euroon saakka, joten työntekijän saama etu on veronalaista tuloa 1.200 euron osalta (100 euroa kuukaudessa). Näin ollen hänen rahapalkkansa on 2.800 euroa kuukaudessa ja veronalainen bruttopalkkansa on 2.900 euroa kuukaudessa.

Etelä-Karjalan Yrittäjien kumppaniverkoston asiantuntijat pureutuvat ajankohtaisiin aiheisiin.

Petra Kilpeläinen

veroasiantuntija, KPMG
puh. 020 760 3000