Pk-yritysbarometri: Kasvu jatkuu, mutta investoinnit laahaavat
Suurempi osa pk-yrityksistä vähentää kuin lisää investointeja. Odotukset suhdanteiden ja oman yrityksen liikevaihdon kehityksestä ovat myönteiset, mutta vaimeammat kuin ennen. Näin kertoo tuore Pk-yritysbarometri, johon vastasi yli 6000 pk-yrittäjää.
Pienistä ja keskisuurista yrityksistä 27 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 17 prosenttia pelkää niiden heikkenevän. Odotukset ovat positiiviset, mutta vaimentuneet viime keväästä. Myös liikevaihdon odotetaan edelleen kasvavan, vaikka kasvuodotukset ovat laskeneet.
Suurimmat haasteet pk-yritysten arvoissa on investointien lähiajan kehityksessä. Odotukset ovat selvästi negatiiviset, ja jatkoivat laskuaan. Kaikkien muiden toimialojen paitsi teollisuuden investointien saldoluku painui negatiiviseksi.
–Jatkuessaan investoimattomuus vaarantaa tulevien vuosien kasvun, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Sen teettivät Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Barometriin vastasi yli 6000 pk-yritystä.
Etelä-Karjalan näkymät myös aiempaa laimeammat
– Pk-barometrin tulokset noudattavat edelleen laskevaa trendiä Etelä-Karjalassakin, arvioi toimitusjohtaja Jami Holtari Etelä-Karjalan Yrittäjistä.
– Suhdanneodotukset ovat vielä positiivisen puolella siten, että 25 prosenttia yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan ja 17 prosenttia heikkenevän. Näkymät ovat varovaisen optimistiset työpaikkojen suhteen ja investointihaaveet näyttävät maakunnasta häviävän valtakunnallisen kehityksen mukaisesti, Holtari toteaa.
– Valitettavaa on, että Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien suhdannenäkemysten välillä on suuret erot kaikilla mittareilla.
Pk-yrityksiin syntyy entistä vähemmän uutta työtä
Talouskasvun hidastuminen ja epävarmuus tulevasta kehityksestä heikentävät odotuksia henkilökunnan määrän kehityksestä aiempaa voimakkaammin: odotukset henkilökunnan määrän kehityksestä ovat heikommat kuin odotukset yleisestä talouskehityksestä.
– Edelleenkin pk-yrityksissä on tarve lisätä henkilöstöä, mutta lisäkannusteita tarvitaan, jotta työllisyystavoitteet voisivat toteutua, Kuismanen sanoo.
– Osaavan työvoiman puute on Etelä-Karjalassa edelleen todella kova jarru yritysten kasvulle. Toisaalta joka neljäs yritys olisi tulevaisuudessa valmis rekrytoimaan ulkomaalaista työvoimaa. Tämä on positiivinen signaali myös oppilaitosten kansainvälisille opiskelijoille, joita paikallisyritykset työnantajina kiinnostaisi, Holtari kuitenkin iloitsee.
Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä ei kasva
Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on pysynyt puolitoista vuotta samana, mutta verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen niiden määrä on laskenut.
–Huolestuttavaa on lisäksi se, että niiden yritysten, jotka eivät ilmoita tavoittelevansa kasvua, määrä on trendinomaisessa nousussa, Kuismanen sanoo.
Suomessa on yrityksille tarjolla kansainvälistymispalveluita useasta lähteestä. Järjestelyllä on omat etunsa, sillä usein yritysten tarpeet kansainvälistymisasioissa poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset tarvitsevat ja käyttävät kaikkia kansainvälistymispalveluita paljon. Palveluihin ollaan myös kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä.
– Rahoituksen saatavuus Etelä-Karjalassa vaikuttaa edelleen olevan kohtalaisella tasolla. Tietyillä segmenteillä, esimerkiksi kasvuhakuisissa yrityksissä, voi sen saatavuudessa kuitenkin olla haasteita, joka voi muodostua jopa kasvun esteeksi. Me Finnveralla haluamme aktiivisesti olla mahdollistamassa rahoituksen järjestymistä, ja olemmekin lanseeranneet syyskuun alussa uuden tuotteen, pk-takauksen, jolla takaamme 80 prosenttia kasvuhakuisen yrityksen pankkilainasta, kertoo Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.
Digitalisaatio etenee pk-yrityksissä
Pk-yritykset käyttävät liiketoiminnassaan yhä enemmän erilaisia digitaalisia palveluja, kuten ostamista verkossa. Barometrin mukaan 36 prosenttia tekee ostoja verkon kautta. Verkkokauppa on osana liiketoimintaa kuitenkin vain 14 prosentilla yrityksistä.
Digitaalisuuden hyödyt ovat nousseet hieman edelliseen barometriin nähden. Yritykset pitävät digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia eri liiketoiminnan osa-alueille pääosin merkittävinä tai kohtalaisen merkittävinä. Yrityskuvan vahvistaminen ja uusien asiakkaiden tavoittaminen on näistä keskeisempiä.
Työmarkkinajärjestelmässä on kehitettävää
Yrityksistä 15 prosenttia on sitä mieltä, että nykyinen sopimusjärjestelmä on täysin toimiva ja 49 prosenttia pitää järjestelmää riittävän toimivana. 29 prosentin mielestä järjestelmä ei toimi hyvin. Seitsemän prosenttia yrityksistä vastaa, että nykyinen sopimusjärjestelmä ei toimi lainkaan.
Tärkeä havainto on se, että voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat tyytymättömiä nykyiseen sopimusjärjestelmään. Niistä 12 prosenttia on sitä mieltä, että järjestelmä ei toimi lainkaan. 31 prosenttia mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivien yritysten näkemys on, että sopimusjärjestelmä ei toimi hyvin. Nämä kasvuyritykset ovat yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeitä, sillä ne luovat työpaikkoja muita yrityksiä enemmän.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät, p. 0400 551 435, jami.holtari@yrittajat.fi
pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 050 356 0705, mika.kuismanen@yrittajat.fi
aluejohtaja Anna Karppinen, Finnvera Oyj, p. 029 460 2671, anna.karppinen@finnvera.fi
