Etsi

Talous

Pk-yritysbarometri: Etelä-Karjalan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat entistä varovaisempia 

Pk-yritysten odotukset tulevasta ovat vakaat mutta vaatimattomat: taloustilanne ei kannusta kasvuun, investointeihin eikä työpaikkojen lisäämiseen. Etelä-Karjalassa yrittäjien odotukset edelleen hyvin kaksijakoiset. Lappeenrannan seudulla näkymät ovat koko maan keskiarvon yläpuolella, mutta edelleen Imatran seudulla näkymät säilyvät negatiivisina.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista, johon vastasi lähes 4 600 pk-yrittäjää. Barometrin ovat teettäneet Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.

– Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä pk-yrityksillä on merkittävä rooli. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunta luo uusia kasvumahdollisuuksia liiketoiminnalle, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä

Noin neljännes pk-yrityksistä kokee ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet haasteeksi liiketoiminnalleen, mutta yhtä suuri osuus katsoo, että ne luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia nähdään etenkin voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten joukossa.

Suhdanteet laskussa Etelä-Karjalassa

– Pk-barometrin tuloksissa ei tullut yllätyksiä, suhdanteet jatkavat laskuaan niin meillä kuin muualla Suomessa, arvioi toimitusjohtaja Jami Holtari Etelä-Karjalan Yrittäjistä.

- Työllisyyden kehitys näyttäisi pitävän parempaa tasoa muuhun Itä-Suomeen verrattuna. Kannattavuuden osalta näkymät ovat puolestaan hyvin pessimistiset ja investointiodotukset ovat varovaiset, Holtari huomioi.

- Itäisessä Suomessa maakuntien väliset erot eivät ole suuria, mutta Etelä-Karjalassa arviot tulevasta ovat lähialueita paremmat. Seutukuntien väliset erot ovat niitäkin suurempia ja edelleen Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien suhdanne-erot jatkavat kasvuaan. Monilla mittareilla Lappeenranta näyttääkin menestyvän maan keskiarvoa paremmin, Holtari analysoi.

- Etelä-Karjalan tuloksissa valtakunnallisesti poikkeavana voidaan pitää yritysten määrää, jotka eivät ole suunnitelleet yrityksessään omistajanvaihdosta lainkaan (62%). Kuitenkin lähes kolmannes alueen yrityksistä suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavien viiden vuoden sisällä. Omistajavaihdosten vauhdittaminen on tärkeää alueen pk-yrityskannan jatkuvuuden ja uudistumisen kannalta, ja aihepiiri onkin yksi Finnveran painopistealueista, kuvaa Finnverassa omistajanvaihdoksista vastaava aluepäällikkö Elisa Sipponen.

Työtä syntyy aiempaa hitaammin

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat säilyneet lähes viime syksyn tasolla: muutos on pieni, mutta alas päin. Silti suurempi osa yrityksistä (26 %) arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana kuin heikkenevän (17 %). Odotukset sekä kannattavuudesta että liikevaihdon kehityksestä ovat myös laskeneet syksystä. 

Talouskasvun hidastuminen ja yritysten epävarmuus tulevasta heikentävät odotuksia henkilökunnan määrän kehityksestä. Tämä on huolestuttavaa, sillä pk-kenttä on vastannut viime vuosina avoimen sektorin työpaikkojen lisääntymisestä.

– Pk-kentän talousnäkymä on vakaa mutta vaatimaton. Kun kysyntä hiipuu, yrittäjä ei tarvitse lisää työntekijöitä eikä voi investoida reippaasti, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Aiemmin työvoiman saatavuus oli merkittävin työllistämisen este. Nyt suhdannetilanteen vaimeneminen näkyy siten, että merkittävin työllistämisen este on ”ei tarvetta työllistää”. 

Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset törmäävät kuitenkin edelleen ongelmaan työvoiman saatavuudesta. 

– Ongelman laaja-alaisuudesta kertoo se, että reilusti yli puolet kaikista pk-yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin yrityksen kasvua, Kuismanen sanoo.

Henkilökunnan koulutus tärkeä kasvun lähde

Yrityksistä 43 prosenttia hakee kasvua: voimakasta kasvua yhdeksän prosenttia ja kasvua mahdollisuuksien mukaan 34 prosenttia vastaajista. Luvut ovat täsmälleen samat kuin puoli vuotta sitten.  

– Huolestuttavaa on se, että ilman kasvutavoitetta olevien yritysten määrä on edelleen suuri: 23 prosenttia, kun esimerkiksi kolme vuotta sitten niiden osuus oli 16 prosenttia, Kuismanen sanoo. 

Yritykset hakevat kasvua useasta lähteestä. Lähes 60 prosenttia yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään. Osaava henkilöstö on avainasemassa yritysten menestyksen kannalta varsinkin tilanteissa, joissa vaaditaan nopeaa reagointia ja oppimista. Uudistumishalukkuus ilmenee myös siinä, että noin kolmannes yrityksistä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita ja noin neljännes ottanut käyttöön uutta teknologiaa.  

Rahoituksen saatavuus kohtuullisella tasolla - kireät vakuusvaatimukset yleisin syy olla hakematta rahoitusta

- Edelliseen barometriin verrattuna pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käyttö on hieman lisääntynyt varsinkin pienissä yrityksissä. Yli kolmasosa Etelä-Karjalan pk-yrityksistä on saanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen 12 kk aikana, mikä on valtakunnallista tasoa enemmän. Ne yritykset, jotka eivät puolestaan ole hakeneet tai saaneet rahoitusta, vaikka sille olisi ollut tarvetta, pitävät tärkeimpänä syynä tähän rahoituksen huonoa yleistä saatavuutta, mikä nähdään merkittävästi koko maan tilannetta heikompana. Myös kireät vakuusvaatimukset ovat voineet estää rahoituksen järjestymisen. Tätä ongelmaa Finnvera on pyrkinyt ratkaisemaan uudella, kasvuhakuisille yrityksille suunnatulla, vakuudettomalla pk-takauksella, jonka avulla Finnvera voi taata 80% yrityksen pankkilainasta. Tammikuussa pk-takauksia onkin myönnetty ennätyksellisen paljon, joten tarvetta takaukselle on selvästi olemassa, kertoo Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.

Yli kolmasosa eteläkarjalaisyrityksistä aikoo hakea rahoitusta seuraavan vuoden aikana- Luku on korkeammalla tasolla sekä viime vuoteen että koko maan tasoon verrattuna. Yli puolet ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista aikoo hakea sitä kone- ja laiteinvestointeihin, kommentoi aluejohtaja Karppinen.

Lisätietoja: 

neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo, TEM, p. 029 504 8084, 
toimitusjohtaja Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät, p. 0400 551 435, 
pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 050 356 0705, 
aluejohtaja Anna Karppinen, Finnvera Oyj, p. 029 460 2671,