Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Pk-yritysbarometri: Yritysten näkymät aavistuksen toiveikkaat Etelä-Karjalassa

Pk-yritysbarometri kertoo koronakeväästä: Valoa näkyvissä, mutta tilanne edelleen vaikea

Yritykset ovat olleet hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa menneen vuoden koronakriisin heittelevissä olosuhteissa. Monet yritykset ovat selviytyneet kriisistä kuivin jaloin ja jopa kasvattaneet toimintaansa, mutta suurimmalle osalle kehitys on ollut negatiivista.

- Erikoisen vuoden jälkeen odotukset ovat Etelä-Karjalassa yllättävän hyvät. Yrityksiin on palannut pientä uskoa tulevaan, toteaa Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari.

Tuoreen barometrin mukaan Etelä-Karjalassa arviot suhdannetilanteen kehittymisestä ovat lähialueita aavistuksen paremmat (saldoluku nyt +2, kun syksyllä se oli -15). Lappeenrannan seudulla odotukset ovat selkeästi maan keskiarvoa korkeammalla ja vastaavasti Imatran seudulla näkymät ovat näitä pessimistisemmät. Edellisen syksyn mittauksen mukaan lappeenrantalaisyrityksissä pelättiin selkeästi pahempia koronakriisin vaikutuksia, mutta nyt on suhdannenäkymien mittarissa 32 prosenttiyksikköä positiivisempi tulos +7. Imatran seudulla vastaava saldoluku on tippunut -9:ään.

- Maakunnan kahtiajako yllättää jälleen. Heilahtelut seutukuntien välillä ovat poikkeuksellisen suuret, ihmettelee Holtari.

- Yrityksissä ollaan edelleen hakemassa sopeutusta ailahteleviin markkinoihin, eivätkä arviot työllisyyden paranemiseksi ole vielä paranemassa. Edelleen odotettavissa on lomautuksia ja jopa irtisanomisia, mikäli koronakriisin tila ei ala merkittävästi helpottamaan, arvioi Holtari.

- Onneksi kriisin keskellä on nähtävissä positiivisia merkkejä, joista kielii myös lisääntynyt yhteistyö eri oppilaitosten kanssa. Tästä ajasta selvitään parhaiten hyödyntämällä paikallista osaamista, jota yrityksille tarjoavat LUT, LAB ja Sampo, Holtari näkee.

Valtakunnallisesti näkymät edelleen haasteelliset

Noin 40 prosentilla pk-yrityksistä suhdannetilanne on heikompi kuin vuosi sitten tähän aikaan, mutta syksystä ovat pk-yritysten odotukset piristyneet. Tilanne on edelleen heikko kaikilla päätoimialoilla vuodentakaiseen verrattuna, joskin neljännes kaupan yrityksistä arvioi näkymät nyt paremmaksi. Tiedot käyvät ilmi 17.2.2021 julkistetusta 5500 yrittäjän Pk-yritysbarometrista.

Vaikka koronakriisi jatkuu, pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat kohtalaisen luottavaiset viime syksyyn verrattuna: 26 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 23 prosenttia arvioi niiden heikkenevän.

Vaikeinta on palveluissa ja teollisuudessa, joissa lähes puolella yrityksistä tilanne on heikompi kuin vuotta aiemmin. Lievästi muita päätoimialoja parempi tilanne on kaupassa, jossa joka neljäs yritys sanoo nykytilanteen olevan vuodentakaista parempi.

Koronakriisin keskellä pk-yritykset ovat pyrkineet uusiutumaan

– Viime keväänä alkanut koronapandemia valitettavasti jatkuu ja joudumme yhä olemaan varuillamme. On rohkaisevaa, että kyselyyn vastanneiden pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat kääntyneet viime syksystä positiivisempaan suuntaan, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Osa yrityksistä on kärsinyt tilanteesta pahoin. – Viime vuonna kriisin seurauksia pyrittiin lieventämään erilaisilla politiikkatoimilla. Tästä kertoo myös barometrin tulos Business Finlandin ja ELY-keskuksien roolin vahvistumisesta pk-yritysten rahoittajana, Lintilä huomauttaa.

– Erinomaista, että pk-yritykset ovat pandemian aikana panostaneet monella tavalla uusiutumiseen. On erityisen hyvä myös pandemian jälkeisen kilpailukyvyn kannalta, että pk-yritykset ovat jatkaneet yhteistyötä tutkimus- ja oppilaitosten sekä korkeakoulujen kanssa myös koronakriisin aikana, kiittää elinkeinoministeri Lintilä Pk-yritysbarometrin tuloksia.

Taloustutkimus Oy toteutti kevään 2021 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaamaan kyselyyn vastasi 5 553 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa.

Odotukset henkilöstön määrästä ovat lievästi positiiviset

Vaikea taloustilanne heijastuu yritysten sopeuttamistarpeeseen. Nyt neljännes yrityksistä suunnittelee sopeuttamistoimia. Tarve on kasvanut vuoden takaisesta noin kymmenen prosenttiyksikköä.

Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta yritysten odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat kääntyneet lievästi positiivisiksi. 

– Tämä on erittäin hyvä uutinen, vaikka muutos onkin pieni. Yrittäjät tekevät kaikkensa säilyttääkseen työpaikat, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Koronakriisin varjoon ei saa kuitenkaan jäädä se vakava työmarkkinoidemme rakenteellinen ongelma, että osaavan työvoiman saatavuusongelma, erityisesti rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla, ei ole kadonnut, Kuismanen toteaa.

Valtaosa valmistautuu koronakriisin jälkeiseen aikaan, mutta investointitilanne huolestuttaa

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.

Yli puolet pk-yrityksistä on valmistautunut aikaan pandemian jälkeen: 37 prosenttia on kehittänyt uusia tuotteita ja palveluita. Toimintatapojaan on muokannut lähes kolmannes yrityksistä. Myös digitalisoituminen on ottanut suuren loikan eteenpäin.

– Nyt on oikea hetki hyödyntää pk-yritysten innovaatioherkkyys ja tukea niitä kestävään kasvuun ja parempaan kilpailukykyyn, Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Investointinäkymät ovat kuitenkin heikot kaikilla päätoimialoilla. Nyt on pidettävä huoli siitä, että talouspolitiikan puolelta ei missään muodossa lisätä epävarmuutta, Kuismanen toteaa.

Rahoituksen saatavuus hyvällä tasolla

Yli 80 prosenttia Etelä-Karjalan yrityksistä toteaa, ettei rahoituksen saanti ole vaikeuttanut yritysten hankkeiden toteutumista, mikä vastaa valtakunnallista tasoa. Esimerkiksi kiristyneet vakuusvaatimukset ovat kuitenkin näkyneet alueen yritysten rahoituksessa aiempaa voimakkaammin.

Ulkopuolisen rahoituksen kysyntä alueella tulee tutkimuksen mukaan laskemaan: 19 prosenttia alueen yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana, kun valtakunnallisella tasolla määrä on 22 prosenttia.

Yleisimmin rahoitusta aiotaan hakea investointeihin ja edelleen myös käyttöpääomaksi suhdanteista johtuen. Valtakunnallista tasoa useammin alueella aiotaan hakea rahoitusta erityisesti vientikauppoihin ja omistuksenvaihdoksiin.

- Koronakriisin eri vaiheissa on tärkeää, että pk-yrityksillä on viennin työkalupakki kunnossa. Neuvomme mielellämme alueen yrityksiä vientikauppojen rahoitusinstrumenttien käytössä, kertoo Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.

Merkittävä osa Etelä-Karjalan yrityksistä suunnittelee omistajanvaihdosta, ja jopa 37 prosenttia yrityksistä suunnittelee toteuttavansa omistajanvaihdoksen seuraavan viiden vuoden sisällä.

- Omistajanvaihdoksissa ulkopuolinen rahoitus on usein avainasemassa. Finnvera haluaa turvata rahoituksen saatavuutta hyvissä hankkeissa, myös omistajanvaihdoksissa, joissa vakuuksien merkitys saattaa korostua, toteaa Finnveran aluepäällikkö Elisa Sipponen.

Katso julkistamistilaisuuden tallenne >

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät, p. 0400 551 435,
pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät, p. 050 356 0705,
elinkeinoministerin erityisavustaja Jenny-Katariina Hasu TEM, puh. 040 6583 510, 
kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, puh. 0295 064 926, 
aluejohtaja Anna Karppinen, Finnvera Oyj, p. 029 460 2671,