Maksatko liikaa? Virheellinen kiinteistöveron määrä jää liian usein korjaamatta | Yrittajat.fi

Etsi

Maksatko liikaa? Virheellinen kiinteistöveron määrä jää liian usein korjaamatta

Kiinteistövero on kovin tekninen verolaji, jonka verotuksen oikeuskäytäntö on niukkaa. Tarkastamatta jääneet kiinteistöverot voivat tulla määrätyiksi lain edellyttämään tasoa korkeampana. Virheiden maksajina toimivat kiinteistöjen omistajat — yritykset että yksityishenkilöt.

Verotuspäätöksen sisällön tarkistaminen

Kiinteistöveropäätökset ovat usein sivujen pituisia luetteloita riippuen kiinteistövarallisuuden määrästä. Maksettava kiinteistövero määräytyy kohteiden sijainnin, iän sekä monien erilaisten kohdetyyppien, kuten maa-alueiden sekä erilaisten rakennusten ja rakennelmien erityispiirteiden summana. Kiinteistövero hyväksytäänkin usein maksuun kyseenalaistamatta sitä, ovatko kiinteistöverotuksen moniselkoiset perusteet kunnossa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi kohteiden käyttötarkoitusten, kulumisen asteen eli ikäalennusten määrän sekä teknisten ominaisuuksien läpikäyntiä ja kriittistä arviointia. Kiinteistöverotuksen tasoa käytetään jatkossakin kuntien ja kaupunkien – loppukädessä valtion – fiskaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtio asettaa kunnille ja kaupungeille rajat, joiden sisällä kiinteistöveroprosentit voivat alueittain vaihdella. Verohallinnossa on meneillään tonttihintakarttojen päivitys, mutta sen ei odoteta pienentävän kiinteistöveron tasoa keskeisillä paikoilla kasvukeskuksissa olevien kohteiden osalta.

Virheiden vuotuinen toistuvuus

Tärkeää onkin siis ymmärtää, mihin tosiasiallisiin tietoihin kiinteistövero perustuu. Virheellisyydet tai tulkinnanvaraisuus verotuksen perusteissa aiheuttavat vuosittain kiinteistöverosta vastuussa olevalle taholle perusteettoman korkean kiinteistöverokustannuksen. Mikäli kiinteistöveroja on maksettu liikaa, niitä voidaan hakea oikaisuvaatimuksella takaisin viideltä vuodelta vielä kuluvan vuoden aikana. Huomionarvoista on, että verotusmenettelystä annetun lain muutoksen myötä valitusaikaan on tullut tiukennus ja muutoksenhakuaika lyheneekin siirtymäkauden jälkeen kolmeen vuoteen.

Kiinteistöveropäätöksen vaikeaselkoisuudesta huolimatta ei ole tarkoituksenmukaista jättää kiinteistöveron perusteisiin liittyvää kriittistä arviointia tekemättä. Kiinteistöverotuksen tasoon on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan sekä juridisen että teknisen arvioinnin kautta. Sen läpikäynnillä voidaan eri perustein pyrkiä vaikuttamaan kiinteistöverotuksen tasoon ja käyttää sitä kautta säästyneitä varoja investointien tukemiseen ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen.

 

Sari Hakanpää

Kirjoittaja on arvonlisäveroasiantuntijana (KTT, LL.M. EULISP)  KPMG Oy Ab:ssä