Olisiko jo aika pohtia uudistuksia yritysmuotoihin? | Yrittajat.fi

Etsi

Olisiko jo aika pohtia uudistuksia yritysmuotoihin?

Mikä yritysmuoto aloittavalle yrittäjälle on järkevin?

Tilitoimistossa tulee usein vastaan tilanne, jossa pohdimme, mikä yritysmuoto olisi järkevin aloittavalle yrittäjälle. Yhä useammin päädymme osakeyhtiöön. Mielestäni alkuvaiheessa henkilöyhtiö olisi varsin oiva yritysmuoto yksinyrittäjälle ja perheyritykselle. Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja on myös tietyissä tilanteissa käypä vaihtoehto, mutta tähän valintaan liittyy myös monia ongelmakohtia. Voisi ajatella, että toiminimi on hyvä tilanteissa, jossa toiminta on kohtuullisen vakiintunutta ja sillä hankitaan perustoimeentuloa tai lisätienestejä (esim parturi-kampaajat, yksityiset hierojat ja muut vastaavat ammatinharjoittajat).

Milloin sitten osakeyhtiö? Osakeyhtiön valintaan päädytään usein verotuksellisista syistä. Myös riskinhallinnan huomioiminen suosii osakeyhtiötä. Samoin siihen päädytään, jos osakkaita on tulossa useampia ja vielä eri perhepiireistä. Rahoitusratkaisut vaikuttavat oleellisesti, kuten myös imagokysymykset. Osakeyhtiön koetaan markkinoilla olevan enemmän. On monia muitakin syitä ja niihin on syytä perehtyä asiantuntijan kanssa yhtiömuotoa valittaessa.

Entä henkilöyhtiöt – kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö?

Tämän yhtiömuodon edut ovat nousseet muun muassa yrittäjävähennyksen myötä. Palkanmaksumahdollisuus yrittäjälle ja tilojen vuokraus ovat myös positiivisia asioita henkilöyhtiön kohdalla. Henkilöyhtiö on myös siksi hyvä valinta, että mahdollisessa osakeyhtiöksi muuttamisessa Y-tunnus säilyy samana ja se helpottaa muutosvaihetta. Y-tunnuksen vaihtuminen, kuten tapahtuu toiminimen muuttamisessa osakeyhtiöksi, teetättää kovasti työtä viranomaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Monia sopimuksia joudutaan tekemään kokonaan uusiksi. Myös sukupolvenvaihdoksissa on hankaluutensa. Jos on toiminut toiminimellä ja se muutetaan osakeyhtiöksi, verohuojennuksiin on oikeutettu 10 vuoden kuluttua osakeyhtiöksi muuttamisesta. Toiminimen muuttamisessa osakeyhtiöksi osakkeiden hankinta-aika lasketaan osakeyhtiön perustamisesta. Henkilöyhtiön muuttamisessa osakeyhtiöksi hankinta-aika lasketaan taas henkilöyhtiön perustamisesta, vaikka osakeyhtiö on syntynyt vasta myöhemmin. Henkilöyhtiö on myös verotuksellisesti kilpailukykyinen, jos verotettava tulo on nyrkkisääntönä alle 50 000 euroa. Olen itse päätynyt siihen, että usein keskustelen yrittäjäksi aikovan kanssa vaihtoehdoista henkilöyhtiön ja osakeyhtiön välillä.

Mitä  muuttaisin toiminimien ja henkilöyhtiöiden kohdalla?

Olen pohtinut, että lainsäädäntöä olisi hyvä kehittää siihen suuntaan, että toiminimet ja henkilöyhtiöt yhdistettäisiin. Siten, että olisi vain henkilöyhtiö (Hy), jonka voisi perustaa myös täysin yksin. Henkilöyhtiön voisi perustaa myös kahden tai useamman yhtiömiehen toimesta. Henkilöyhtiöön voisi haluttaessa sijoittajan ominaisuudessa tulla mukaan myös äänetön yhtiömies. Perusteiltaan nykyinen laki avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä toimisi edelleen pohjana ja verotus säilyisi hyvin pitkälle ennallaan. Pohdin siis sitä, onko toiminimille nykyisen kaltaisena enää tarvetta ollenkaan perinteisessä yritystoiminnassa.

 Entäs sitten osakeyhtiöt? Pitäisikö listaamattomien ja listattujen yhtiöiden verotus kokonaan eriyttää?

Nykyinen yhteisöverotus jäisi sellaisenaan voimaan listatuille yhtiöille, joskin kansainvälinen kilpailu pakottanee alentamaan lähiaikoina yhteisöveroprosenttia 2-4 yksikköä. Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus olisi sitä vastoin palautettava tilanteeseen, joka oli ennen viimeisintä uudistusta. Tällöin ei pienosakeyhtiöissä olisi tarvetta jakaa koko tulosta ulos palkkoina, vaan voisi näyttää tulosta ja ottaa elannon osinkoina. Tämä myös vahvistaisi mikro- ja pk-osakeyhtiöiden tasetta oman pääoman osalta, koska yhtiön nettovarallisuutta kasvaisi. Tärkeää olisi myös palkita yrittäjäriskistä nykyistä paremmin. Tällä hetkellä riskin kantamisesta ei saa verotuksellista kannustusta, vaan valtaosassa pienosakeyhtiöitä yrittäjän verorasitus on sama tai suurempi kuin vastaavan tulon saavalla palkansaajalla.

Sakari Joensuu

Kirjoittaja on alajärveläinen yrittäjä ja toimitusjohtaja ATT Yrityspalvelut Oy:ssä.