Etusivu > Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät > Etela Pohjanmaan Yrittajat Pohjalaisen Yrittajan Asialla > Nain Aluejarjesto Toimii

Etsi

Historia

Yrittäjäliikkeen historia on tärkeä osa suomalaista elinkeinovapautta, joka turvattiin vuonna 1879 annetulla asetuksella. Suomen kansalainen sai harjoittaa lähes täydellisesti ”sitä tai niitä elinkeinoja, jotka hän hyväksi näkee”. Yrittäjien järjestäytymisen juuret ovat 1800-luvun lopun kädentaitoyrittäjyydessä, mestari- ja kisällitoiminnassa sekä 1930-luvulla kauppiaissa, jotka yhdistivät voimansa ja perustivat oman järjestön. Elinkeinovapaus luo pohjan yrittäjyyteen myös nyky-Suomessa.

Etelä-Pohjanmaan Aluejärjestön perustaminen

Yksityisyrittäjäin Etelä-Pohjanmaan Aluejärjestön syntysanat lausuttiin maaliskuun 26. päivänä 1939, jolloin Vaasan Kauppaseuralle oli kutsuttu perustava kokous. Paikallisena järjestäjänä on erikoisesti mainittava johtaja Julius Vepsäläinen, joka toimi Vaasan Tukkukauppiaiden Yhdistys ry:n asiamiehenä.

Perustamistilaisuudessa olivat läsnä seuraavat:

Vaasan Kauppayhdistyksestä johtajat Verner Swanljung, Osk. Roselius, Lars Hartman,  K.J. Pietilä ja Jalmari  Lappalainen; Vaasan Vähittäiskauppiasyhdistyksestä kauppiaat Paavo Vilo, Viljo Enges ja Laine Vuosmaa; Laihian Yksityisyrittäjät  r.y:stä kauppiaat Mikko Mikkola, Kalle Haapoja, Uuno Karppo, O. Joki-Kaukola ja Eino Taittonen; Vaasan  Tukkukauppiaiden  Yhdistyksestä johtajat Aug. Lehtivuori ja Julius Vepsäläinen; Vaasan Kauppaseurasta rehtori Walter Swanljung; Kauhavan yksityisyrittäjäkunnan edustajina johtaja Toivo Heino sekä kauppiaat Nikolai Palomäki ja Martti Nurmi; ja johtaja L. Rintala sekä kauppaedustajat E. Arkkola ja Vilho Malka Vaasasta.

Yksityisyrittäjäin Liiton edustajana oli ekonomi Jorma Vuortama. Aluejärjestön perustamiskirjan allekirjoittivat rehtori Walter Swanljung, johtaja Toivo Heino ja kauppias Kalle Haapoja.   Alkutoimenpiteiden jälkeen saatiin aluejärjestö merkityksi yhdistysrekisteriin syyskuun 13. päivänä 1939.

Jo ennen aluejärjestön perustamista oli yrittäjien aatteellinen toiminta kuluneiden vuosikymmenien aikana saanut yhä vankemman sijan maan talouselämässä. Varhaisempina vuosina, ennen vuotta 1938, havaittiin, ettei johdonmukaista tehokasta järjestötyötä voitu suorittaa ilman koko maan kattavaa aluejärjestöverkkoa.

Aluejärjestön tehtävänä oli toiminnan alussa saada toimintapiiriinsä niin laaja yrittäjäjäsenistö kuin mahdollista. Jo ennen aluejärjestön syntyä oli toiminnassa useita yrittäjäyhdistyksiä, jotka liittyivät aluejärjestöön.

Järjestäytymisen nelikymmenluku

Aluejärjestön hallitus ehti perustamisen jälkeen kokoontua vain kerran. Sen jälkeen toiminta kävi mahdottomaksi ensin ylimääräisten kertausharjoitusten ja sitten talvisodan syttymisen takia.

Y-viikon juhlat, kunnallisvaalit ja vuoden 1940 kevätkokous jäivät pitämättä. Vasta syyskuun 13. kokoontui hallitus ensi kertaa sodan jälkeen. Jäsenmäärä oli tässä vaiheessa 262.

Vuoden 1942 kesäkuussa maa joutui jälleen sodan pyörteisiin ja toiminta supistui olosuhteitten pakosta olemattomiin. Vuoden 1942 sääntömääräinen syyskokous saatiin kuitenkin aikaan ja tällöin päätettiin ehdottaa YYL:n organisaation kehittämistä niin, että järjestöjen monilukuisuudesta päästäisiin eroon.

Seuraavana vuonna valittiin Vaasan Yksityisyrittäjille ja aluejärjestölle yhteinen asiamies. Organisaatiota kehiteltiin ja jäsenmäärän kasvuun kiinnitettiin suurta huomiota seuraavien vuosien aikana.

Vuonna 1946 "etäännyttiin entisestään sodasta, mutta sen vaikutukset painoivat edelleen raskaina talouselämässämme", todetaan aluejärjestön kymmenvuotishistoriikissa.

Aluejärjestön huomattavin tapaus, Yksityisyrittäjäin Liiton varsinainen kesäkokous, pidettiin samana vuonna Vaasassa. Osanottajia oli noin tuhat.

Vuonna 1947 aluejärjestön toiminta alkoi kaikissa suhteissa saavuttaa niitä mittoja, joita perustajat olivat suunnitelleet. Eri pitäjiin muodostettiin asiamiesten hälytysverkosto ja oma jäsenlehti perustettiin. Jäsenmäärä ylitti ensi kertaa tuhannen rajan. Vuonna 1949 päästiin viettämään kymmenvuotisjuhlia varsin vakiintuneissa olosuhteissa. Sitä juhlisti osaltaan tieto uudesta ennätysmäisestä jäsenmäärästä 1648.

Järjestökehityksen viisikymmenluku

Viisikymmenlukua voidaan yleisesti luonnehtia järjestökehityksen kannalta toimeliaaksi, sillä sen aikana tehtiin useita hallinnollisia, toiminnan tehostamiseen tähdänneitä uudistuksia.

Vuosikymmenen alussa olivat yrittäjät heti kovan totuuden edessä: Suomi saavutti vuonna 1950 inflaatiokehityksen epävirallisen maailmanennätyksen, kuten aluejärjestön 20-vuotisjuhlajulkaisussa todetaan.  Mutta järjestön sisällä tehtiin työtä. Aluejärjestön kirje oli voimakkaana sysäyksenä siihen, että vähittäiskauppa valtakunnallisesti organisoituisi. Syntyi Valtakunnan Kauppiasliitto.

Vuonna 1953 pääsivät vaasalaiset taas näyttämään organisatiokykyään. Yksityisyrittäjäin Liiton kesäpäivät vedettiin läpi yhtä tyylikkäästi kuin jo vuonna 1946. Vuosikymmenen puolivälissä yrittivät yrittäjät lähestyä maatalousyrityksiä. Näin syntyneet ns. maatalousjaostot eivät kuitenkaan osoittautuneet elinkelpoisiksi.

Vuoden 1956 keväisen suurlakon aikana aluejärjestö oli mukana varsin poikkeuksellisessa toiminnassa. Sen toimisto toimi postin kokoamis- ja jakelu­ toimistona, millä autettiin aivan välttämätöntä ja elintärkeää postin kulkua yhteistyössä kauppakamarin kanssa.

Syksyllä 1958, hallituksen kokouksessa pohdittiin aluejärjestön nimen muuttamista lyhyemmäksi. Syyskokous hyväksyi periaatteessa nimen Lakeuden Yrittäjät ry.

Se ei kuitenkaan kelvannut vuoden 1959 syyskokoukselle, joka päätyi nykyiseen nimeen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Näin siirtyi vanha Yksityisyrittäjäin Etelä-Pohjanmaan Aluejärjestö pysyvästi historiaan.

Yksityisyrittäjäin Etelä-Pohjanmaan aluejärjestön neuvottelutilaisuus 29.1.1950 Seinäjoella.

Vakiintumisen kuusikymmenluku

Kolmantena vuosikymmenenä jatkettiin järjestötyössä tuttuja latuja. Maakuntaan perustettiin uusia yrittäjäyhdistyksiä, kurssitoiminta oli monipuolista. Aluejärjestön kokouksiin pyrittiin saamaan ajankohtaisia esitelmiä. Paikallisyhdistyksissä järjestettiin iltatilaisuuksia, jolloin esillä olivat erikoisesti kirjanpito- ja myynti­ kurssit, verotus, vakuutus, liikemainonta jne.

Kun jokavuotista V-viikkoa vietettiin 1963, oli maakunnallinen päätapaus Seinäjoella. Tämä siksi, että Seinäjoen Yrittäjät olivat ensimmäisenä kuntana Suomessa hankkineet yrittäjäpatsaan, kuvanveistäjä Jussi Koivusalon pronssisen "Paimentytön". Paimentyttö luovutettiin runsaan yleisöjoukon läsnä ollessa Seinäjoen kaupungille 13.10. Luovutustilaisuus herätti ansaittua huomiota yli valtakunnan, sillä siitä oli välähdyksiä sekä radiossa että televisiossa "Yrittämisessä itsenäisyytemme voima" oli tunnuksena vuoden 1967 yritteliäisyyden viikolla. Vuosikertomus toteaa, mm.: "Kulunut vuosi on ollut suuren epävarmuuden aikaa. On tehty virallisestikin kyseenalaiseksi yrittäjätyön merkitys ja voima ja näin luotu tilanne, joka on antanut aihetta miettimiseen ... Kaupan ja teollisuuden vaikeudet ovat miltei ylipääsemättömät. Kaupan rahoitus on ollut vaikeuksissa ... Lokakuussa suoritetun devalvaation toimenpiteet eivät yrittäjäkuntaa rohkaise. Miten on laita indeksisidonnaisuuden, joka on omalaatuisin koko maailmassa. Sitä pidetään kansantulomme kehityksen kannalta sairaana ilmiönä, joka on automatisoituna saanut jyllätä ja jauhaa... Uskomme, että uusi päivä tuo mukanaan myönteisiä tuloksia kansakuntamme hyväksi. Vaikeudet ovat voittamista varten ja siihen yrittäjät ovat tottuneet".

Vuoden 1968 lopulla pyydettiin paikallisyhdistyksiltä jäsenluetteloita. Kaikki toimivat yhdistykset tekivät ilmoituksensa. Jäseniä kertyi 1421, mutta kun ilmoittamatta jättäneissäkin yhdistyksissä - yhdeksässä - oli runsaasti jäseniä, ylitettiin todennäköisesti vuoden vaihteessa, ja siis 30-vuotisen taipaleen päättyessä, 2000 jäsenen raja.

Jäsenmääränsä ilmoittaneet suuruusjärjestyksessä: Teuvan Yksityisyrittäjät 321, Seinäjoen Yrittäjät 171, Kuortaneen Yrittäjät 162, Alajärven Yrittäjät 160, Vaasan Yrittäjät 139, Kauhajoen Yksityisyrittäjät 109, Alahärmän Yrittäjät 99, Lapuan Yksityisyrittäjät 91, Kurikan Yksityisyrittäjät 66, Laihian Yrittäjät 52, Ylihärmän Yrittäjät 36 ja Alavuden Yksityisyrittäjät 15.

Tasavallan Presidentti vierailulla Lassila & Tikanoja Osakeyhtiön tehdaslaitoksissa 12.11.1969; kuva Seinäjoella sijaitsevasta Tiklas-tehtaasta. Tässä seurataan kolmen na­ pinläpiä ompelevan automaatin työtä, joita hoitaa yksi työntekijä. Vasemmalta varatoim. joht. Tapani Tikanoja, toim.joht. Martti  Laitinen, maaherra Martti Viitanen, presidentti Urho Kekkonen, Seinäjoen kaupungin valtuuston puh.joht. Jussi Jouppi, insinööri Marja-Terttu Herttua-Kaminen ja kauppaneuvos Kalle Kaihari.

Saman vierailun aikana Tasavallan Presidentti tutustui myös Killinkoskella Lassila & Tikanoja-yhtymän tytäryhtiön Inka Oy:n nauhatehtaaseen. Tasavallan Presidentin vienti­ palkinto myönnettiin samana syksynä yhtymälle. Ensimmäisen kerran maassa palkinto annettiin vaatetustehtaalle.

Vuosikymmenen viimeisen vuoden aikana hyväksytty liike- ja työaikalaki herätti paikallisissa yhdistyksissä mielipiteiden vaihtoa. Lain käytäntöön soveltamisesta oltiin oltu hyvinkin eri mieltä. "Osuustoimintaliikkeet ja tavarataloketjut ovat lähinnä 'sotkeneet', eikä yhtenäistä linjaa ole löytynyt. Yrittäjäpiirissä ainakin toistaiseksi uudelleen järjestelyjä vastustetaan ja toivottaisiin mm., ettei minkäänlaisia aukiolorajoituksia olisi", todetaan historiikissa.

Aluejärjestön 30-votisjuhla pidettiin Vaasassa. Monipuolinen ohjelma keräsi runsaasti yrittäjäväkeä ja muita kutsu­ vieraita. Kohokohdaksi muodostui ensimmäisten omien viirien luovutus. Niitä jaettiin 12 kpl seuraaville: Vaasan läänin maaherra, Vaasan kaupunginjohtaja, Seinäjoen kaupunginjohtaja, Yrittäjäin Liitto ry., Vaasan kauppakorkeakoulu, Vaasan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Vaasan kauppaoppilaitos, Seinäjoen kauppaoppilaitos, Suupohjan kauppaoppilaitos, Yrittäjäopisto Kauhava ja Västerbottens Företagareförening Uumaja sekä Lapuan kauppaopisto.

Arvonnousun seitsenkymmenluku

Vuosi 1970 toi monia yrittämiseen vaikut­ tavia tai siihen liittyviä ratkaisuja ja tapahtumia. Yrittäjäin eläkelaki tuli voi­ maan vuoden alusta. Eduskuntavaaleissa tuli valituksi talouselämän sekä yksityisen sektorin edustajia aikaisempaa enemmän kansanedustajiksi. Talouselämän kysymyksissä aikaansaatiin yhteistoiminta viiden puolueen kansanedustajien kanssa. Vuoden aikana opetusministeriö asetti yrittäjäkoulutustoimikunnan, johon YL sai edustajansa.

Aluejärjestön kotipaikka ja toimisto muutti Vaasasta, jossa se on ollut perustamisesta lähtien yli 30 vuotta, Seinäjoelle 1.10.1971. Muutoilla haluttiin tuoda toimintapiste keskemmälle toimialuetta.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien nelikymmenvuotisjuhlasta muodostui koskettava tilaisuus. Yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä palkittujen rivistöstä tuli pitkä ja vaikuttava.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n 40-vuotisonnittelujen vastaanotto 1979. Vasemmalta onnittelijat Tapani Tamminen, Leo Kiuru ja Ilmari Isokangas sekä onnittelujen vastaanottajat Kalervo Ahopelto, Eino Rajamäki, Helge Saarikoski, Erkki Vainionpää, Pekka Koskenniska ja Vilho Kuusela.

"Musta vuosi", toteaa toimintakertomus. "Usean vuoden ajan jatkunut yleisten tiedotusvälineitten suorittama mustamaalaaminen yrittäjiä kohtaan on kantanut hedelmää. Yrittäjäkunta tuntee itsensä henkisesti ja taloudellisesti ahdistetuksi. Pistevero erikoisesti rasitti Etelä­ Pohjanmaan perinteellistä yrittäjätoimintaa. Vero koski mm. mattoteollisuutta, jolle se ei ollut tarkoitettu".

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät oli mukana perustamassa Yrittäjien Aluejärjestöjen Liittoa Lahdessa. Uusi liitto oli tarkoitettu kenttätyöorganisaatioksi YL:n muuttuessa vuoden vaihteessa Y-järjestöjen keskusliitoksi ja keskittyessä etupiiritoimintaan.

Ensimmäisenä Suomessa järjestettiin Y-politiikan päivä Seinäjoella 19.9.1973. Osanottajia oli yli 400 eripuolilta Suomea; antoisa ja selventävä tilaisuus, jossa mukana mm. kolme kansanedustajaa. E-P:n Yrittäjien hallitus hoiti kokouspäivän kaikin tavoin mallikkaasti.

Vuonna 1974 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. täytti 35 vuotta ja juhli sitä Seinäjoella 21.4. kevätkokouksensa yhteydessä. Aluejärjestö vastaanotti juhlassa runsain mitoin onnitteluja lahjojen, kukkasten, sähkeitten ja sanallisten onnentoivotuksen muodossa. Juhlaesitelmän arvokasohjelmaisessa tilaisuudessa piti Yrittäjäin Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja, johtaja Arne Berner.

Vuosikymmenen puolivälissä laskusuhdanne syventyi lamaksi. Se ilmeni monin tavoin valtakunnan tasolla: puunjalostuksen menekkivaikeudet, lomautukset, seisokit ja lyhennetyt työviikot ulottivat vaikutuksensa koko kansantalouteen.

Talousharavatalkoita vietettiin vuonna 1976. Vasemmalta Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien silloinen puheenjohtaja Helge Saarikoski ja varapuheenjohtaja Eino Rajamäki. Haravan varressa Seinäjoen kaupungin valtuustonpuheenjohtaja Jussi Jouppi ja kaupunginjohtaja Matti Nuolivirta.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:lle vuosi kuitenkin merkitsi huomattavaa kehitystä. Aluejärjestössä oli jälleen päätoiminen toimihenkilö. Aluejärjestön toimisto perustettiin Seinäjoen Yrittäjäin omistamaan huoneustoon Puistopolku 12. Yrittävä Lakeus -niminen aluejärjestön sanomalehti tuli markkinoille helmikuusta lähtien ja sitä julkaistiin 11 numeroa.

"Tavoitteeksi tuottavuus", oli vuoden 1977 yritteliäisyyden kampanjan teemana. Etelä-Pohjanmaa sai erikoisesti tunnustusta yrittäjärintaman työstään, sillä Y-kuukauden avaustapahtuma oli Kauhajoella.

Maaliskuussa 1977 kävivät SYKL:n, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n ja Kauhajoen Yksityisyrittäjät ry:n edustajat luovuttamassa ns. toimintavarausesityksen elinkeinoverolakia uudistavan komitean käyttöön.  Toimintavarausesityksestä tulikin myöhemmin totta, sillä lakiesitys tuli voimaan jo 1978.

Syyskokouksessa 1978 hyväksyttiin ensimmäisen kerran aluejärjestön uudet säännöt. Niiden mukaan mm. hallituksen jäsenmäärä on vähintäin 30 ja enintäin 40. Syyskokous valitsi hallitukseen 32 jäsentä. Ylimääräinen yleinen kokous Seinäjoella käsitteli sääntöjen muutoksen toisen kerran. Ylimääräisessä kokouksessa perustettiin SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirin 70-vuotisjuhlarahasto.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien talouden kohentamiseksi järjestettiin erityinen tukijäsenmaksukeräys, joka tuotti sievoiset noin 50.000 mk. Hallitus päätti myöskin vuoden 1979 aikana julkaista järjestön toiminnan 40-vuotistaipaleen merkeissä juhlateoksen "Yrittävä Etelä-Pohjanmaa".

Neljän vuosikymmenen yhteenvedolle sopii erinomaisesti päätössanoiksi viimeisimmän vuosikertomuksen toteamus: "Olemme saaneet olla yhteisvoimin kehittämässä omaa maakuntaamme sekä jokainen paikallisyhdistys omaa kotikuntaansa".

Täyden palvelun kahdeksankymmenluku

Kahdeksankymmenluku eli Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n viides vuosikymmen alkoi järjestön ja yrittäjyyden kannalta suotuisissa olosuhteissa. Järjestöteknisesti  merkittävä uudistus oli muutos jäsenmaksujen perintätavassa. Etelä-Pohjanmaalla siirryttiin SYKL:n suosituksen mukaiseen keskitettyyn ATK:lla hoidettavaan jäsenmaksuperintään.

Uuden menetelmän ansiosta jokainen yrittäjäjäsen oli samassa asemassa ja toisaalta järjestön tulokertymä alkoi suhteellisen nopeasti kohota. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien talous, jossa oli ollut pitkäänkin ongelmia, lähti kohenemaan. Tavoitteeksi otettiin tuolloin toiminnan rahoittaminen jäsenmaksutuloilla.

Vuosi 1981

Toimintavuoden aikana eteläpohjalainen yrittäjyys   sai  erittäin  suuren   huomion valtakunnallisesti Kauppalehden toimesta. Yrittäjäjärjestö oli mukana toteuttamassa laajaa artikkelisarjaa, joka julkaistiin kokonaisuudessaan Kauppalehdessä ja josta sittemmin tehtiin myös kooste. Projektin nimenä oli "Yrittämisen Juurilla" ja sen toteutus kohotti alueen profiilia. Samana vuonna aloitettiin myös valtakunnallisella sopimuksella yhteistyö maataloustuottajien kanssa. Kenttätasolla yhteistyötä tehtiin mm. verolautakuntien osalla ja kunnallisessa päätöksenteossa.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n sisäisistä asioista merkittävin oli ensimmäisten kunniajäsenten kutsuminen. Pitkäaikaiset yrittäjävaikuttajat: Vivi Pakka Vaasasta ja Aarne Paalanen Kauhavalta kutsuttiin aluejärjestön syyskokouksessa yhdistyksen kunniajäseniksi.                                   

Toimitusjohtaja Vivi Pakka ja talousneuvos Aarne Paalanen ovat Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kunniajäsenet.

Vuosi 1982

Vuosikymmenen alku oli myös aluejärjestölle sisäisen itsetunnon kehotuksen aikaa. Aluejärjestössä pyrittiin saamaan edustus jokaiseen läänin sisäiseen työryhmään ja neuvottelukuntaan, jotka tavalla tai toisella toiminnallaan pystyivät vaikuttamaan jäsenistön toimintaolosuhteiden parantamiseen.

Läänistä löytyi edelleen tahoja ja henkilöitä, jotka eivät olleet tiedostaneet yrittäjien edunvalvonnassa tapahtuneita muutoksia ja jotka itse asiassa eivät noteeranneet Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:tä läänin pk-yritysten oikeutetuksi edustajaksi.  Edustus- ja osallistumispyyntöjä alkoi kuitenkin tulla yhä kasvavassa määrin. Vuonna 1982 merkittävimmät vaikuttamistehtävät läänin sisällä olivat osallistuminen yrittäjäkoulutustyöryhmän toimintaan ja seutukaavaliiton juhlatutkimuksen Vaasan läänin yrittäjyyden alueelliset erityispiirteet -seurantatyöryhmään. Lakeuden Elvytyskonferenssi oli myös osoitus maakunnallisten organisaatioiden yhteistyöstä. Toimintavuoden aikana alueen yrittäjyyttä markkinoitiin poikkeuksellisen usealla yrittäjä-, kurssi- ja kuntavierailulla. Eri puolilta Suomea lähtivät ryhmät hakemaan puhtia ja esimerkkiä Vaasan läänin yrittäjyydestä.

Valtakunnallisten edunvalvonta asioiden joukosta eniten nousivat esiin työsuhdeturvakaavailut. Työsuhdeturva-asia oli ehkä merkittävin järjestöaktiivisuuden ja -yhteyden kehittäjä. Yrittäjäjärjestön voimakkaan toiminnan seuraus oli ensisijassa asioihin vaikuttaminen. Toisaalta voimakas toiminta aiheutti myös suhteiden heikkenemisen työnantajajärjestöihin. Näihin aikoihin oli yleistä jopa julkinen kinastelu työnantaja- ja yrittäjätahojen sisällä.

Vuosi 1983

Vuoden 1983 aikana eteläpohjalaisten yrittäjien aktiivinen toiminta palkittiin. Oma aluejärjestö kasvoi toimintavuonna Suomen Yrittäjäin Keskusliiton suurimmaksi aluejärjestöksi.  Kasvu oli osittain myös seurausta onnistuneesta jäsenhankintakilpailun aloittamisesta. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa palkittiin sekä kappalemääräisesti että prosentuaalisesti eniten jäsenmääräänsä lisänneet yhdistykset.

Oleellinen muutos oli myös se, että tällöin siirryttiin käyttämään maksaneita jäseniä koko jäsenrekisterin sijasta. Kilpailu on myös jatkunut ja samat säännöt pätevät vielä  50-vuotisjuhlavuonnakin.

Valtakunnallisista asioista, joita toimintavuodelle kertyi paljon, puhuttivat eniten työsuhdeturva ja siihen liittyen jatkuvuusperiaate ja kollektiivinen irtisanomissuoja, tasa-arvokomitean mietintö, palkansaajarahastot ja työajan lyhentäminen. Voimakkaan keskustelun herättivät myyntivoiton verotuskohteluun esitetyt muutokset.

Vuosi 1984

Vuoden  1984  merkittävin  tapahtuma  oli Valtakunnalliset  Yrittäjäpäivät  Vaasassa. Toimintavuoden   alkupuolella panostettiin työsuhdeturvauudistuksen pahimpien epäkohtien poistamiseen, mutta loppuvuotta hallitsivat yrittäjäpäivät.

Päivien järjestelyihin osallistui laaja luottamushenkilöstö sekä maakunnasta että erityisesti Vaasasta. Panostus ja kova uurastus toivat hyvän tuloksen. Vaasan Yrittäjäpäivät 1984 muistetaan osanottajien keskuudessa pitkään. Julkisuusarvo oli myös suuri.

Valtakunnallisesti yrittäjäjärjestön toimintapolitiikkaan tuli uusi painotus. Yrittäjäjärjestössä panostettiin tutkimustoimintaan. Yhteisesti oli todettu, että asioihin vaikuttaminen edellyttää taustakseen tutkittua tietoa.

Eteläpohjalaiselle yrittäjäjärjestölle Suomen Yrittäjäin Keskusliiton syksyn liittokokous oli merkittävä. Aluejärjestönpuheenjohtaja Eino Rajamäki valittiin koko keskusliittomme puheenjohtajaksi Arne Berneri n jälkeen.

Vuosi 1985

Valtakunnallisista hankkeista eteläpohjalaisia yrittäjiä keskustelutti yritysverouudistus. Yrittäjät kokivat edelleen jääneensä syrjään asioiden valmistelusta. Maakunnallisista toiminnoista merkittävin oli aluejärjestön aktiivinen rooli Neuvostoliiton kaupan kehittämisessä. Yhteistyössä  Kauppakamarin  kanssa koottiin eri yhteistyötahoista muodostunut NL:n kaupan työryhmä, joka toimi aktiivisesti järjestäen seminaareja ja seminaarimatkoja.

Myöhemmin työryhmän tehtävät siirtyivät Viexpolle. Järjestön sisällä perehdyttiin laajasti tutkimuksiin, joilla selviteltiin Vaasan läänin sisäisiä, kuntien välisiä raha- ja asiakasvirtoja. Moni yrittäjäyhdistys aktivoitui kampanjoimaan ostomarkkojen pitämiseksi omassa kunnassa.

Aluejärjestölle vuosi oli merkittävä. Rannikkoalueen kaksikieliselle alueelle perustettiin uusi yhdistys: Kaskisten yrittäjät ry - Kaskö Företagare rf. Toiminta Kaskisissa lähti hyvin käyntiin ja uusi yhdistys löysi nopeasti paikkansa kotikaupunkinsa kehittäjänä ja samalla yhdistys on antanut oman panoksensa maakunnalliseen organisaatioon.

Maakunnallisesta yhteistyöstä oli vuoden aikana merkittävin Etelä-Pohjanmaa 2010 -seminaari. Yrittäjät osallistuivat itse seminaarin lisäksi aktiivisesti sitä valmistelevaan työryhmätyöskentelyyn.

Vuosi 1986

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta­ alue jaettiin ensimmäistä kertaa seitsemään osa-alueeseen ja kullekin alueelle valittiin oma aluepäällikkö. Aluepäälliköt muodostavat yhdessä puheenjohtajiston kanssa aluejärjestön työvaliokunnan. Aluetoiminnan ansiosta toimintaan tuli käytännön läheisyyttä ja myös jäntevyyttä. Yrittäjäjärjestön toimintaan oleellisesti kuuluvaan vaalitoimintaan valmistauduttiin uudella tavalla. Aluejärjestö perusti vaalivaliokunnan, johon kuului yrittäjiä lähes kaikista puolueista (KOK, KESK, RKP, SMP, SDP ja SKDL). Vaalivaliokuntaa yhdisti yrittäjyys ja sen toiminta oli onnistunutta.

Vuoden 1986 aikana aloitettiin myös kiinteä yhteistyö alueen elinkeinoasiamiesten kanssa. Seminaareja ja opintomatkoja on sittemmin toteutettu kaksi kertaa vuodessa.

Kesän toimintaan liittyi myös uusi ulottuvuus. Yrittäjäjärjestö oli mukana ostamassa kirjailija Antti Tuurilta yrittäjänäytelmää Maakunnan Mies. Törnävän kesäteatterissa järjestettyyn yrittäjien kesätapahtumaan osallistui yli 800 yrittäjää. Syyskuussa kokoontui Seinäjoelle Kauppalehti vuosittaiseen kokoukseensa. Mukana oli myös yli 30 toimittajaa.

Aluejärjestön aloitteesta suoritettiin matkan yhteydessä historian ensimmänen "joukkohaastattelu". Paikalle oli hankittu yli 30 yrittäjää haastateltavaksi ja vajaan tunnin aikana syntyi yli 30 artikkelia, jotka sittemmin julkaistiin Kauppa-lehdessä. Kiitokseksi Kauppalehden henkilökunnalle lähetettiin pohjalaismaisemaa kuvaava täytekakku (160x120 cm). Jälkipalaute oli miellyttävä.

Vuosi 1987

Vuoden 1987 helmikuussa toteutettiin yhteistyökumppaneiden kanssa mittava, kiertävä Yrittäjäklinikka.   Kiertävä neuvontabussi pysähtyi alueen jokaisella paikkakunnalla. Neuvonnan tarpeessa olevia tai asiasta kiinnostuneita yrittäjiä tavoitettiin kierroksen aikana runsaat 800. Palstamillejä kierroksesta julkaistiin yli 40.000. Kevään vaikuttamisen kannalta merkittävin tapahtuma oli yrittäjäpoliittisen eli YPO-ryhmän perustaminen. Alueen kansanedustajista ja aluejärjestön työvaliokunnasta koostuva YPO-ryhmä on sittemmin kokoontunut säännöllisesti. Tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen ja taustatiedon antaminen alueen kansanedustajille

Toinen merkittävä vaikuttamistapahtuma ajoittui syksylle. Alueen kunnan- ja kaupunginjohtajat osallistuivat lähes 100- prosenttisesti yrittäjäjärjestön järjestämälle seminaarimatkalle. Matkan aikana syntyi uusia yhteistyöideoita, joita sittemmin on työstetty.

Aluejärjestön syyskokous kutsui Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajakseen pitkäaikaisen yrittäjävaikuttajan Helge Saarikosken Teuvalta.

Vuosi 1988

Toimintavuotta voidaan korostetusti pitää koulutuksen ja markkinoinnin jaksona. Aluejärjestön toimesta järjestettiin seminaari OTC-listautumisesta, kaksi veroseminaaria, työelämän-, elinkeinoasiamies- ja rekrytointiseminaaria. Osanotto tilaisuuksiin oli runsas ja koulutusprofiili kohosi.

Toimintavuoden aikana osallistuttiin Euroopan Neuvoston käynnistämään Elävä Maaseutu -projektiin niin alue- kuin myös kuntatasolla. Läänin markkinointiin liittyvä tapahtuma Tryskööt järjestettiin kesäkuussa Helsingissä. Mittavan ja onnistuneen tapahtuman päävastuun kantoi E-P:n Maakuntaliitto, mutta myös yrittäjät antoivat oman panoksensa. Lääni ja sen yrittäjyys esittäytyivät Trysköissä laajasti.

Syksyn toiminnan merkittävin tapahtuma oli aluejärjestön hallituksen ensimmäinen kaksipäiväinen kehittämisseminaari. Sitoutumisaste oli korkea ja luottamushenkilöt työstivät seminaarin aikana toiminnalliset painotukset sekä muita avainkysymyksiä. Työn tuloksista laadittiin kalvosarja, jota käytettiin paikallisyhdistyksissä aktiivisesti. Valtakunnallisesti ja tällä kertaa myös maailmanlaajuisesti merkittävä tapahtuma oli kansainvälinen yrittäjäkongressi Helsingissä; ISBC – 1988.

Suomi –kuvan kirkastuminen oli merkittävä ulkolaisten osanottajien keskuudessa ja osallistujamäärä 1500 oli ennennäkemättömän suuri.  SYKL sai ansaitsemansa huomion ja kiitoksen kongressista.

Vuosi 1989

Aluejärjestön 50-vuotisjuhlavuosi alkoi kunnallisten yrittäjävaltuutettujen koulutuksella. Edellisen vuoden kunnallisvaalitulos oli jälleen hyvä ja tarkoituksena on panostaa kunnallisiin luottamushenkilöihin koko valtuustokauden ajan.

Toimintavuodelle vakiinnutettiin myös verovaliokunta, joka epävirallisena oli toiminut jo edellisenä vuonna. Verotyöryhmä informoi usean puolueen avainhenkilöt ja teki runsaasti taustavaikuttamistyötä yrittäjien puolesta yritysverotusta uudistettaessa .

Toisena uutena valiokuntana toimi tiedotusvaliokunta, jonka työn tuloksena vahvistettiin uusi tiedotusohjelma tulevaa toimintaa varten.

Euroopan yhdentyminen aiheutti aluejärjestölle uutta työsarkaa. Paikallisyhdistyksiin nimettiin EY-vastuuhenkilöt ja kevään eurooppalaistumisillassa jaettiin jokaiselle yhdistykselle Kymmenen eurooppalaista käskyä –video Syksyn toiminnan aloitus tapahtui työvaliokunnan tuumatalkoilla ja jatkui hallituksen jäsenten, paikallisyhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden semi­ naarilla. Seminaarityöskentelyn tulokse­ na löytyi lähiajan kuntatason vaikuttami­ sen painotuksia.

Syksyn toimintaan liittyi Pohjanmaan Yrittäjäopiston yhteyteen hankitun yrittä­jäpatsaan paljastus.

Yrittäjäpatsaiden lukumäärä alueella kasvoi jälleen yhdellä. Paljastettu patsas mukaelee valtakunnal­lista yrittäjäpatsasta ollen sen suurennos ja saman taiteilijan suunnittelema.

Alueen kunnallisjohtoa koulutettiin toi­ sen kerran seminaarimatkalla marras­kuussa.

Teksti on otteita Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät r.y.:n 50-vuotisjuhlakirjasta ” Yrittämisen juurilla!”.

Rahavaikeudet alkavat kasaantua

Toimintavuoden 1990 alkupuoliskoa synkensi yritysten kannalta monta viikkoa jatkunut pankkilakko ja siitä aiheutunut maksuliikenteen pysähtyminen. Tästä aiheutuneet ongelmat vaikeuttivat monen yrityksen toimintaa koko toimintavuoden. Pankkilakkoa seurasi korkokannan nopea nousu ja joidenkin pankkien yksipuolinen koronnosto vanhoille peruskorkosidonnaisille lainoille. Yrittäjäjärjestön toiminta toi merkittäviä tarkistuksia tuleviin lainoihin. Lisäksi järjestö esitti selviä kannanottoja korkean korkokannan saamiseksi alemmas.

Verouudistus aiheutti uusia odotuksia, toiveita ja pettymyksiä. Aluejärjestö ja paikallisyhdistykset tekivät verotusta koskeviin kysymyksiin esityksiä sekä keskusliittoon että suoraan toiminta-alueemme kansanedustajille ja ministereille. Verovaliokunta järjesti syksyllä viisi verouudistusta koskevaa koulutustilaisuutta.

Ongelmista kriisiryhmiin

Toimintavuoden 1991 aikana yrittäjäjärjestön asema pienen ja keskisuuren yritystoiminnan merkittävimpänä edunvalvontajärjestönä näkyi sen toiminnassa. Ensimmäisen kerran hallituksen ohjelmaneuvotteluihin kutsuttiin SYKL:n edustajat. Hallitusohjelmaan saatiin kirjatuksi maininta pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edellytysten kehittämisestä. Useimmille jäsenyrityksille vuosi 1991 oli taloudellisesti vaikea. Suurimpia ongelmia olivat rahoitus- ja vakuusongelmat sekä kilpailukyky. Yrittäjäjärjestö toimi joka rintamalla näiden asioiden parantamiseksi. Yrittäjäjärjestön aloitteesta perustettiin sekä valtakunnan että Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien alueelle kriisiryhmät, auttamaan vaikeuksiin joutuneita yrityksiä pyrkien välttämään tarpeettomia konkursseja. Jäsenyritysten neuvontatoimintaan panostettiin lisää sekä valtakunnan että aluejärjestötasolla. Jäsenyritykset käyttivät laajentuneita palveluja kiitettävästi hyväkseen. Tiedotustoimintaa terävöitettiin edelleen. Yritysklinikkabussi kiersi jokaisen paikallisyhdistyksen alueella pyrkien neuvomaan yrittäjiä heidän ongelmissaan ja antamaan tietoa ajankohtaisista asioista. Uusi tuotevastuu- ja liikevaihtoverolaki toivat runsaasti muutoksia.

Tuotevastuukoulutusta annettiin eri tilaisuuksissa yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa. Liikevaihtoverolain muutoksista järjestettiin tilaisuuksia, joissa luennoitsijoina toimivat asiantuntevat verovaliokuntamme jäsenet.  Ilmajoelta liikkeelle lähtenyt yritysten välinen kehitysrengastoiminta laajeni usean paikallisyhdistyksen alueelle.

Juhlavuonna työtä ja vaikeuksia

Vuosi 1992 oli Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuosi. Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta vuosi ei ollut juhlavuosi, vaan se merkitsi työtä ja erilaisia vaikeuksia. Markan devalvoituminen merkitsi vientikaupan vilkastumista, mutta kotimarkkinoiden heikko kulutuskysyntä laski entisestään. Merkittävin muutos oli pääomaverouudistus. Ennen eduskunnan päätöstä koko yrittäjäjärjestö kävi tiukan "taistelun" verotuksen saamiseksi suosiollisemmaksi pk-yrityksille. Lopputulos oli melko hyvä, josta suurin kiitos kuuluu aktiiviselle luottamusmiesjoukolle. Yrityssaneerauslaki oli toinen merkittävä uudistus, jonka lopullinen hyväksyminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Pääomaverouudistusta koskien Etelä-Pohjanmaan yrittäjien verovaliokunta teki läpi menneitä aloitteita. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien aloitteesta saatiin Seinäjoelle vuoden 1993 alusta lukien Ulkomaankauppaliiton alainen vientiasiamies. Koko vuoden päällimmäisiä edunvalvonta-asioita olivat verotuksen lisäksi työvoimakustannusten alentaminen ja yritysten rahoitustilanteen parantaminen sekä yrittäjän oman aseman parantaminen.

Neuvontapalvelujen käyttö oli toimintavuonna erityisen vilkasta. Eniten kysymyksiä tuli rahoitukseen, verotukseen ja työsuhdeasioihin liittyviin kysymyksiin. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien perustamalla kriisiryhmällä oli työn täyteinen vuosi.

Yritystoimintaan orastavaa valoa

Vuosi 1993 oli yritysten kannalta varsin monivivahteinen ja eräänlainen käännekohta. Aloittaneiden yritysten määrä oli lopettaneita suurempi. Monen yrityksen kohdalla alkoi yritystoiminnassa näkyä orastavaa valoa. Koko yrittäjäjärjestökentän edunvalvonnan tuloksista voidaan mainita mm. työttömyysvakuutusmaksun alentaminen, pienyrittäjän sopimussuojan parantuminen, korkojen vähennysoikeuden turvaaminen ja yrittäjän työttömyyskassaan liittyvän lain valmistelun aloittaminen.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry valmisti yhdessä Österbottens Företagarföreningin kanssa Vaasan lääniin oman elinkeinopoliittisen ohjelman, joka luovutettiin maaherralle. Ohjelmaan liittyen EPY ja ÖF esittivät Vaasan lääniä kokeilualueeksi työpaikkakohtaisille sopimuksille. Verovaliokunnan esityksestä korjattiin eduskunnassa pääomaverotusta.

Toiveet heräävät, EU:iin liitytään

Toimintavuosi 1994 oli pienen ja keskisuuren yrityksen kannalta katsottuna raskas, mutta samalla toiveita herättävä vuosi. Merkittävin muutos oli Suomen siirtyminen arvonlisäveron piiriin. Toinen merkittävä päätös oli Suomen päätös liittyä Euroopan Unionin jäseneksi. SYKL teki strategisen päätöksen perustaa neljä toimialaryhmää. Jokaiselle ryhmälle valittiin puheenjohtaja, jotka samalla olivat SYKL:n varapuheenjohtajia. Kaupan ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Heikki Rinta-Rahko Kurikasta.

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjille toimintavuosi oli 55:s, jota juhlittiin työn merkeissä nimeämällä Laihialla pidetty syyskokous 55-vuotisjuhlakokoukseksi. Aluejärjestön toimintaa uudistettiin SYKL:n strategia- ja kehittämisohjelman mukaisesti. Edunvalvonnassa tehtiin työtä entistä johdonmukaisemmin. Merkittävimpiä tapaamisia olivat presidentti Ahtisaaren, kauppa- ja teollisuusministeri Kääriäisen sekä työministeri Kanervan tapaamiset. Edunvalvonnassa korostui erityisesti myös laaja yhteistyö mm. Österbottens Företagarföreningin ja Satakunnan Yrittäjien kanssa. Aluejärjestön järjestämiin eri koulutustilaisuuksiin osallistui noin 1700 yrittäjää.

Vanhat keskusjärjestöt sulautuvat yhdeksi

Toimintavuosi 1995 oli suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten ja yrittäjien kannalta historiallinen. Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ja Pienteollisuuden Keskusliitto tekivät molemmat päättävissä kokouksissaan päätöksen perustaa Suomeen yhden yrittäjäjärjestön, Suomen Yrittäjät, sekä samalla päätöksen lopettaa vanhat keskusjärjestöt. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ilmoittautui ensimmäisenä uuden järjestön perustajajäseneksi. Perustamiskokous pidettiin Finlandia-talossa viides syyskuuta. Suomen Yrittäjien painoarvon noususta ensimmäinen näyttö oli edustajan saaminen kolmikantaneuvotteluihin koskien työsopimuslakineuvottelukuntaa.  Jäsenten määrä oli aluejärjestön 56-vuotisen historian suurin, 3137 jäsentä. Ensimmäisen kerran olivat eduskunnassa yhdessä vaikuttamassa

Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen Yrittäjien edustajat.  He tapasivat kolmen vaalipiirin kansanedustajat yhteisin evästyksin.  Järjestökoulutuksessa tehtiin myös historiaa. Syyskuussa pidettyyn luottamushenkilökoulutukseen osallistuivat Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien lisäksi Satakunnan ja Varsinais-Suomen Yrittäjät.

Vuosina 1996-1999 uusia yhteistyökumppaneita, projekteja ja tapahtumia

Vuosi 1996 oli yhteisen keskusjärjestön, Suomen Yrittäjien, ensimmäinen toimintavuosi. Yrittäjien arvostus kasvoi vuoden aikana selvästi ja Suomen Yrittäjien asema yhtenä sopijapuolena työelämän kehittämisessä tunnustettiin. Samana vuonna Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien aloitteesta perustettiin Etelä-Pohjanmaan Liiton yhteyteen virallinen pk-neuvottelukunta, jossa aluejärjestöstä oli nimetty 9-henkiseen neuvottelukuntaan kolme edustajaa. Vuoden 1997 suuri valtionhallinnollinen uudistus oli alueellisten elinkeinokeskusten muodostaminen. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien tavoitteena oli pyrkiä alueellaan toimivien työvoima- ja elinkeinokeskusten johtavaksi yhteistyökumppaniksi. Sekä Etelä-Pohjanmaan että Pohjanmaan TE-keskusten neuvottelukuntiin tuli valituksi aluejärjestön nimeämät edustajat. Vuonna 1997 PK-neuvottelukunnan myötävaikutuksella Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät sai hakemuksesta EU- ja maakuntarahan sekä kuntien ja yksityisenrahoituksen turvin palkattua aluekehityskoordinaattorin, jonka tehtävä oli hakea yrityslähtöisiä ideoita toteutettavaksi yritysvetoisina projekteina. Samana vuonna uutena kokeiluna järjestetty yrittäjien kesäjuhla onnistui yli odotusten. Osanottajia oli mukana noin 1300. Vuonna 1999 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien eri tilaisuuksiin osallistui ennätykselliset noin 4000 osanottajaa. Aluejärjestö kertoi laajalti paikallislehtikampanjassa toiminnastaan ja jäsentilastot puhuvat kampanjan onnistumisen puolesta. Uusia jäseniä liittyi toimintavuonna 600. Jäseniä oli vuoden lopussa 4249 kpl.